Kolmanskop: lähde matkalle hiekkaan hautautuneeseen kummituskaupunkiin - On vaikea uskoa, että tämä hiekan nielaisema kummituskaupunki keskellä Namibin aavikkoa Namibiassa oli joskus yksi maailman rikkaimmista kaupungeista.

Mikä Kolmanskop on ja miten se hävisi taistelun luontoa vastaan?

© Shutterstock

Erikoinen kivi - Vuonna 1908 rautatietyöntekijä nimeltä Zacharias Lewala, joka oli rakentamassa rautatietä Lüderitzin ja Ausin välille, näki hiekassa erityisen kiiltävän kiven.

© iStock

Kaivoskaupunki - Hän poimi sen ja näytti sitä valvojalleen August Stauchille. Se oli tietysti timantti.

© Shutterstock

Timantit - Stauch haki nopeasti malminetsijän lupaa ja tarkistajat vahvistivat, että hän oli löytänyt alueen ensimmäisen timantin.

© Shutterstock

Saksan siirtomaakaupunki - Kymmenen kilometriä Lüderitzin satamakaupungista sisämaahan sijaitseva Kolmanskop oli osa silloista Saksan Lounais-Afrikkaa, nykyistä Namibiaa.

© Shutterstock

Runsaus - Alueella oli niin paljon timantteja, että etsijät saattoivat vaan mennä polvilleen ja kerätä niitä purkkeihin.

© Shutterstock

Kaupungin nimi - Kaupungin afrikaansin kielinen nimi on Kolmanskop ja Kolmannskuppe saksaksi. Nimen voi kääntää "Colemanin pääksi."

© Shutterstock

Colemanin pää - Kylä nimettiin Johnny Colemanin mukaan. Hän oli härkävankkurien ajaja, joka hylkäsi vankkurinsa lähelle kylää hiekkamyskyn aikana.

© Shutterstock

"Sperrgebiet" - Kuullessaan timanttilöydöstä saksalaiset viranomaiset kiinnostuivat alueesta ja hallitus julisti sen “sperrgebietiksi,” eli kielletyksi alueeksi.

© Shutterstock

Timanttikuume - Ei aikaakaan, kun alueelle virtasi työntekijöitä, jotka toivoivat rikastuvansa. Kaupunki alkoi nopeasti kukoistaa.

© Shutterstock

Kukoistuksen aika - Saksalaisesta kulttuurista ja arkkitehtuurista inspiroitunut kaupunki kuhisi pian elämää. Sen kaduilla oli lihakauppoja, leipomoita, jäätelötehdas, posti, keilarata, baareja, konserttisali ja sairaala, jossa oli päiväntasaajan eteläpuolen ensimmäinen röntgenlaite.

© Shutterstock

Kartanot - Kylässä oli myös kaivospomojen valtavia hiekkadyyneille rakennettuja kartanoita.

© Shutterstock

Vesi - Vesi on aina ongelma aavikolla. Yleensä se rahdattiin Kapkaupungista Lüderitziin ja sieltä Kolmanskopiin muulien selässä.

© Shutterstock

Väestö - Vaikka kylä oli rikas, se oli hyvin pieni. Kukoistuksensa aikana Kolmanskopissa asui noin 700 perhettä.

© Shutterstock

Kaivosyhtiöt - Ensimmäisen vuosikymmenen ajan alueella toimi pieniä kaivosyrityksiä.

© Shutterstock

Tuotanto - Vuoteen 1912 mennessä Kolmanskop tuotti yhteensä 12 prosenttia maailman timanteista. Vuoden 1908 ja ensimmäisen maailmansodan alkuvuoden 1914 välillä kylän hiekasta oli kaivettu noin tonni timantteja.

© Shutterstock

CDM - Ensimmäisen maailmansodan jälkeen yrittäjä Ernest Oppenheimer perusti Consolidated Diamond Mines -yrityksen (CDM) ja osti pienemmät yritykset.

© Shutterstock

Ensimmäinen maailmansota - Sota vaikutti talouteen. Timanttien hinta putosi huomattavasti ja perheet alkoivat muuttaa niin sanotusti vehreämmille metsästysmaille.

© Shutterstock

Suuremmat timantit - Timantteja löytyi myös Oranjemundista, Kolmanskopista etelään.

© Shutterstock

Alamäki - 1930-luvulla kylä oli jo pahassa alamäessä.

© Shutterstock

Viimeiset kyläläiset - Kolmanskopin viimeiset asukkaat lähtivät vuonna 1956, mutta timanttituotanto oli lopetettu jo muutamaa vuotta aiemmin.

© Shutterstock

Kummituskaupunki - Kolmanskop on nykyään kummituskaupunki - yksi sen tärkeimmistä ja huomattavimmista ominaisuuksista on se, kuinka nopeasti aavikko alkoi ottaa sen valtaansa.

© Shutterstock

Hiekan täyttämä - Hiekka yltää kattoon saakka joissakin rapistuneissa taloissa. Kuvittele kuinka vaikea niissä olisi imuroida!

© Shutterstock

Turismi - Turistit saavat käydä taloissa, mutta mukana täytyy olla opas.

© Shutterstock

Kierros - Alueelle haluavien turistien pitää olla mukana opastetulla kierroksella, koska paikka sijaitsee kielletyllä alueella. Kierrokset lähtevät yleensä aamuisin ja niitä on saatavilla sekä englanniksi että saksaksi.

© Shutterstock