Vuoden 1993 rikostrilleriä tähdittivät Cuba Gooding Jr., Emilio Estevez ja Denis Leary. Elokuvan soundtrack oli kokeellinen pitäen sisällään rap-rockia tuoden genren suuremman yleisön tietoisuuteen.
Odottamattomia yhteistöitä kuultiin De La Soulilta ja Teenage Fanclubilta, Sir Mix-A-Lotilta ja Mudhoneylta sekä Cypress Hilliltä ja Sonic Youthilta sekä Pearl Jamilta.
Tämä vuoden 1997 Paul Thomas Andersonin draama muuttaa hyvänmielen elokuvan salaisiin paheisiin keskittyväksi pätkäksi.
Ja mikä musiikki sopisi tähän elokuvaan paremmin, kuin salaiset paheet? Soundtrackilla kuullaan Walter Eganin Magnet and Steel ja Night Rangerin Sister Christian.
Cameron Crowe esitti nuorten sinkkujen elämää Seattlen musiikkiskenessä grungen huippuvuosina.
Hän otti inspiraatiota 80-luvun Paul Westerbergiltä, 70-luvun Nancy Wilsonilta ja Jimi Hendrixiltä esitelläkseen aikakauden yhtyeitä, kuten Alice in Chains ja Screaming Trees.
Guardians of the Galaxy ilahdutti meitä vuosikymmenen (siis 1970-luvun) ääniraidalla.
Se piti sisällään miellyttävän koosteen aikakauden hiteistä nojaten vahvasti päähenkilön musiikkivalintoihin mixtapen ollessa hänen viimeinen yhteytensä hänen edesmenneeseen äitiinsä.
Viime vuonna julkaistu elokuva oli Lady Gagan ja Bradley Cooperin yritys luoda kokonaisvaltainen kokemus. Lopputuloksena oli elokuva A Star Is Born.
Huolimatta kahden hahmon erilaisista tyyleistä, altrenatiivisesta rockista ja popista, onnistui elämäkertaelokuva kuvaamaan jatkuvaa kamppailua henkilökohtaisen ilmaisun ja viihteen tarjoamisen – aitouden ja suosionhalun – välillä.
Martin Scorsesen vuoden 2010 psykologinen trilleri, jota tähditti Leonardo Dicaprio, punoi yhteen äänimaisemia ja audiovisuaalisia kokemuksia Thelma Schoonmakerin ja Robbie Robertsonin avustuksella. Mukaan mahtui myös klassisia säveltäjiä.
Spike Leen 1990-luvun elokuva oli osin hänen oman jazz-muusikkoisänsä, Bill Leen inspiroima. Elokuva sijoittuu Branford Marsalisin ja Terence Blanchardin esityksiin, eli kaikkeen sielukkaista lauluballadeista menevään melodiseen pop-musiikkiin ja avant-gardemaiseen ristiriitaisuuteen.
Oscar-palkittu 1960-luvun elokuvasuosikki kertoo New Yorkin rikollisuudesta siirtyen pois kevyestä ajan hippiajattelusta ja suhtautumisesta huumeisiin.
Ääniraidalla kuullaan niin kärsimyksiä ja ongelmia kuin iloa ja nautintoa, jotka tämä vaarallinen elämäntyyli tuo tullessaan.
The Vulturen mukaan tämä on kaikista Beatleseista tehdyistä elokuvista huonoin, mutta soundtrack on pelkkää klassikkotykitystä.
Muita Beatles-elokuvia ovat muun muassa Yeah, yeah, tässä me tulemme, Apua! ja Keltainen sukellusvene.
Tämä vuoden 1967 huippuelokuva miellytti sekä nuorempaa että vanhempaa yleisöä ja onnistui myös ääniraitansa osalta.
Tässä elokuvassa nähtiin kliseinen 80- ja 90-lukujen kohtaus, jossa iloiset keski-ikäiset ihmiset tanssahtelevat ympäri taloaan popklassikoiden tahtiin.
Tämä elokuva esittää muutoksen hipeistä jupeiksi. Ääniraita todistaa, kuinka kulttuuristamme häviää jotain aitoa ja tärkeää.
Vuoden 1987 tanssiklassikko perustui 1960-luvun alun tarinaan ja sisälsi ääniraidan, joka oli elokuvan kanssa äärimmäisen suosittu – pysytellen yhä osana popkulttuuria.
Kaikkien aikojen eniten myynyt soundtrack on tässä. Whitney Houstonin tulkinta Dolly Partonin kappaleesta I will Always Love You vietti jopa 14 perättäistä viikkoa Billboardin ykkösenä Hot 100 Singles -listalla.
Musiikkiraita oli pullollaan 1990-luvun pop-musiikkia, kevyttä jazzia, pehmeää soulia ja Houstonin upeita tulkintoja.
Tämä vuoden 1996 brittielokuva kertoo skotlantilaisista heroiiniaddikteista. Ääniraita on pullollaan bilekappaleita ja musiikkia genreistä, kuten glam, postpunk ja disco sekä 1990-reivisuosikkeja.
Vulture kuvailee ääniraitaa "pääosin kauniiksi ja tanssittavaksi, mutta taustalla on kuultavissa myös maailmallisen vaaran tunnelma".
Hype Williams tunnetaan musiikkivideoistaan ja vaikuttaa siltä, että siirtyminen valkokankaalle oli enimmäkseen suuri floppi. Elokuvan mukana tuleva musiikkiraita on kuitenkin ikimuistoinen.
Sillä kuultiin nimiä, kuten Jay-Z, Nas, DMX, D’Angelo ja useita Wu-Tang Clanin jäseniä. Musiikki kuvaa itärannikon räpin siirtymistä eri suuntaan.
Musiikkihistoriaa sekä elokuvalla että musiikillisesti säilyttivät Chris Stein, Fab Five Freddy ja Charlie Ahearn nauhoittaen joitain New Yorkin 80-luvun vaikutusvalktaisimmista räppäreistä, joihin kuuluivat muun muassa Busy Bee, Double Trouble ja Cold Crush Brothers. Näitä suorituksia ei koskaan oltu nauhoitettu – paitsi epävirallisille "battlenauhoille".
Quentin Tarantino on aina tehnyt elokuvansa tietyllä kaavalla, mut Kill Bill oli teos, jonka soundtrack onnistui täydellisesti.
Elokuvaohjauksen tyyliin pitää ääniraitakin sisällään viittauksia popkulttuuriin erinäisine moniselitteisyyksineen. Tällä kertaa mukana on Nancy Sinatra ja säveltäjiä, kuten Ennio Morricone ja Luis Bacalov sekä tunnusmusiikki japanilaisesta rikoselokuvasta Shin jingi naki tatakai.
Wes Andersonin nerokkuus, kuten myös Tarantinon, tulee tyylin ja kaavan muodossa.
Elokuvassa Rushmore - akatemian älypää hän käytti 1960-luvun British Invasion -tyylisuunnan sävelmiä luoden dramaattisen tunnelman ja siirtämällä elokuvan pois omasta ajastaan.
John Hughes käytti Psychedelic Furs -yhtyeen kappaleen mukaan nimetyssä elokuvassaan angstista brittipoppia jäljitelläkseen 1980-luvun elokuvan teinidraamaa ja romantiikkaa.
Ääniraidalla kuultiin muun muassa The Smiths, Echo & the Bunnymen, Orchestral Manoeuvres in the Dark ja New Order.
Robert Stigwoodin vuoden 1977 klassikko muutti pienten piirien musiikin klubien soitetuimmaksi massaksi.
Saturday Night Fever - lauantai-illan huumaa -elokuvan soundtrack toi discon parrasvaloihin ja muutti tapaa, jolla ihmiset tanssivat. Mukana olivat Walter Murphy, The Trammps ja the Bee Gees.
Tämä elokuva toi ska- ja reggae-tyylit yleisön tietoisuuteen ja rauhoitti katsojansa päähenkilöä esittävän Jimmy Cliffin kähellä äänellä ja lujalla energialla.
(Kuva: Flickr/CC BY-NC-ND 2.0)
Prince on kiistaton nero ja tämä elokuva on fiktiivinen kertomus hänen omasta nousustaan kuuluisuuteen.
Ääniraita on pullollaan kappaleita, jotka tekivät omituisesta pop-Princestä kulttuurin aallonharjalla kulkevan huippustaran.
R&B-visionääri Isaac Hayes toi parrasvaloihin pienen budjetin toimintagenren, joka tuli tunnetuksi nimellä blaxploitaatio, jonka kohderyhmää olivat erityisesti afroamerikkalaiset katsojat.
Musiikki voitti Oscarit Hayesin teemakappaleesta ja koko albumista.
George Lucasin ura ei ennen Star Wars -elokuvasarjaa näyttänyt saavan tuulta purjeisiinsa.
Vuoden 1973 Svengijengi -62 oli kuitenkin välitön menestys, eikä vain levottomien teinien impressionistisen kuvausten vaan myös autenttisten musiikkiensa ansiosta.
Soundtrack piti sisällään aitoja kappaleita yhtyeiltä, kuten Fats Domino, the Platters ja Chuck Berry. Elokuvan tuottajat saivat pulittaa sievoiset lisenssimaksut, mutta kappaleet olivat se viimeinen silaus, joka nosti elokuvan suureen suosioon.
Katso seuraavaksi: Suositut kappaleet, jotka luotiin alun perin elokuvia varten!
Suuren budjetin uudelleenfilmatisointi pitää sisällään jännittäviä covereita alkuperäisistä kappaleista Beyoncén, Donald Gloverin ja Seth Rogenin esittäminä. The Gift -albumilla kuullaan musiikkia Beyoncélta, Pharrelilta Jay-Z:ltä ja jopa Blue Ivy Carterilta.
Alkuperäinen Leijonakuningas-soundtrack oli välitön klassikko. I Just Can't Wait... ja Hakuna Matata tanssittivat meitä yömyöhään ja Can You Feel the Love Tonight oli listaykköseksi kivunnut rakkauslaulu.
Mitä elokuvat olisivat ilman musiikkia? Jopa mykkäelokuvien taustalla soitettiin aikoinaan kappaleita ja sittemmin modernista elokuvasoundtrackista on tullut erottamaton osa nykyelokuva-alaa. Elokuvien, kuten Pulp Fiction ja Black Panther kohdalla on elokuvamusiikista tullut yhtä ikimuistoinen osa popkulttuuriamme, kuin tuotannosta itsestään.
Samaa voi sanoa vuoden 1994 animaatiosta Leijonakuningas, joka ihastutti katsojia kappaleillaan, kuten Hakuna Matata ja Can You Feel the Love Tonight?. Kuten olet saattanut jo kuulla, on Leijonakuninkaasta tulossa pian suuren budjetin uudelleenfilmatisointi, jota ääninäyttelevät Beyoncé, Donald Glover ja liuta muita maailmanluokan viihdetaiteilijoita. Näyttelijäkaarti on luonnollisesti laulanut kappaleita lapsuutemme versiosta tuoden ne tähän päivään. Lisäksi Beyoncé on tuottanut teemaan sopivan The Gift -albumin, jolla kuullaan musiikkia häneltä itseltään, Jay-Z:ltä ja jopa tyttäreltään Blue Ivy Carterilta.
Klikkaa galleriaan muistellaksesi Leijonakuningasta sekä muita historian parhaita elokuvasoundtrackeja!
Elokuvateollisuuden historian parhaat soundtrackit
Mitä elokuvat olisivat ilman musiikkia?
ELOKUVAT A star is born
Mitä elokuvat olisivat ilman musiikkia? Jopa mykkäelokuvien taustalla soitettiin aikoinaan kappaleita ja sittemmin modernista elokuvasoundtrackista on tullut erottamaton osa nykyelokuva-alaa. Elokuvien, kuten Pulp Fiction ja Black Panther kohdalla on elokuvamusiikista tullut yhtä ikimuistoinen osa popkulttuuriamme, kuin tuotannosta itsestään.
Samaa voi sanoa vuoden 1994 animaatiosta Leijonakuningas, joka ihastutti katsojia kappaleillaan, kuten Hakuna Matata ja Can You Feel the Love Tonight?. Kuten olet saattanut jo kuulla, on Leijonakuninkaasta tulossa pian suuren budjetin uudelleenfilmatisointi, jota ääninäyttelevät Beyoncé, Donald Glover ja liuta muita maailmanluokan viihdetaiteilijoita. Näyttelijäkaarti on luonnollisesti laulanut kappaleita lapsuutemme versiosta tuoden ne tähän päivään. Lisäksi Beyoncé on tuottanut teemaan sopivan The Gift -albumin, jolla kuullaan musiikkia häneltä itseltään, Jay-Z:ltä ja jopa tyttäreltään Blue Ivy Carterilta.
Klikkaa galleriaan muistellaksesi Leijonakuningasta sekä muita historian parhaita elokuvasoundtrackeja!