Musiikilla on voimakas vaikutus muistiin, koska se pystyy vaikuttamaan tunteisiin ja luomaan vahvoja mielleyhtymiä. Kun kuuntelemme musiikkia, aivojemme useat osat aktivoituvat reagoimaan emotionaalisesti ja kognitiivisesti. Tämä vaikuttaa siihen miten muistamme asioita.
On olemassa kahden tyyppistä muistia: ”proseduraalista” ja ”episodista”. Proseduraalinen muisti tunnetaan myös nimellä ”lihasmuisti”, ja siihen liittyy tapoja tai rutiineja, jotka voidaan tehdä ilman ajatusta. Episodinen muisti sen sijaan vaatii tietoista muistamista, ja aivot käyttävät sitä muistamaan jotakin.
Tietyt kappaleet voivat kietoutua yhteen henkilökohtaisten muistojen kanssa. Jos kuuntelet saman kappaleen vuosien kuluttua uudelleen saatat muistaa hetkiä menneisyydestäsi.
Erilaiset musiikkityylit ja -lajit voivat herättää erilaisia tunnereaktioita. Tämä vaikuttaa siihen miten aivomme hakevat muistoja. Tämä pätee erityisesti, mikäli ihmisillä on tapana kuunnella eri musiikkityylejä eri tilaisuuksissa.
Musiikin muisteleminen menneisyydestä tunnetaan nimellä ”musiikillinen nostalgia”. Sitä pidetään omaelämäkerrallisista muistoista koostuvana kokoelmana. Saatat löytää itsesi kuuntelemasta menneisyyden musiikkia kun koet haastavia hetkiä. Tämä musiikki rauhoittaa ja tarjoaa turvallisuuden tunnetta.
Musiikin ja muistin välinen yhteys juontaa juurensa aivojen limbiseen järjestelmään, joka käsittelee tunteita ja muistin muodostumista. Musiikki voi lujittaa muistojamme, sekä ikään kuin koodata tunteita aktivoimalla tätä aivojen osaa.
Jotkut ihmiset havaitsevat värejä tahattomasti kuunnellessaan musiikkia tai muita ääniä, tämä tunnetaan nimellä kromestesia tai ”ääni-väri-synestesia”. Väriparit ovat erilaisia jokaisen ihmisen kohdalla. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että korkeat äänet yhdistetään yleensä vaaleampiin tai kirkkaampiin väreihin, kun taas tummemmat värit yhdistetään mataliin ääniin.
Kun aivot joutuvat kosketuksiin musiikin kanssa, ne vapauttavat elimistöön dopamiinia, joka on mielen palkitsemis- ja nautintojärjestelmä. Musiikki ei ainoastaan auta muistia, mutta se saa sinut myös tuntemaan olosi hyväksi!
Tarttuvat sävelet tai riimit, jotka tunnetaan nimellä mnemoniikka, auttavat tehokkaasti oppimisessa ja tietojen säilyttämisessä. Muistitikut hyödyntävät rytmisiä ja melodisia kuvioita. Ne auttavat rakentamaan vahvempia aivoja.
Muistilistoja käytetään myös mainonnassa ja markkinoinnissa, sillä tuotemerkit haluavat asiakkaiden kokevan voimakkaita tunteita kun he ajattelevat tuotetta tai palvelua. Tästä hyvänä esimerkkinä on jinglet.
Musiikilla on jopa kyky parantaa muistia, sillä se tarjoaa perustan tietojen järjestämiselle ja muistamiselle. Tämä johtuu siitä, että musiikin ennustettavat tahdit ja tempot auttavat aivojen kognitiivisia prosesseja synkronoitumaan.
Lapsuudessa saaduilla musiikkikokemuksilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia muistin kehitykseen. Käytännössä tämä voi olla soittimien soittaminen tai kuorossa laulaminen. Mielen muistiverkostot vahvistuvat jatkuvan musiikkiharjoittelun myötä.
”Mozart-ilmiö” viittaa siihen, että klassisen musiikin kuuntelu voi tilapäisesti parantaa kognitiivisia toimintoja, kuten muistia. Tutkijat keskustelevat edelleen pitkän aikavälin vaikutuksista. Jotkut vanhemmat jopa soittavat klassista musiikkia lapsilleen varhaisessa iässä siinä toivossa, että se voisi parantaa heidän älykkyysosamääräänsä.
Taustamusiikki voi vaikuttaa oppimiseen ja muistin suorituskykyyn, ja tietyntyyppinen musiikki auttaa oppilaita keskittymään paremmin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että maltillisen tempoinen musiikki voi tukea tarkkaavaisuutta pidempiä aikoja.
Musiikkiterapiassa hyödynnetään musiikin voimaa muistin, kognition ja emotionaalisen hyvinvoinnin parantamiseen ihmisillä, joilla on neurologisia sairauksia kuten dementia ja Alzheimerin tauti. Osa potilaista pystyvätkin laulamaan lauluja vaivattomasti mukana, vaikka he eivät pysty muistamaan henkilökohtaisia muistojaan, jotka liittyvät näihin kappaleisiin.
Dementiapotilaiden mieliala ja aivotoiminta paranevat selvästi, kun henkilökohtaisia soittolistoja hyödynnetään. Tuttu musiikki menneisyydestä tuo mieleen säilyneet muistot ja herättää positiivisia tunnereaktioita. Kaikki tämä parantaa osaltaan elämänlaatua.
Ohjelmistokehittäjät yrittävät luoda musiikkisoittimia, jotka tekoälyn avulla laativat yksilöllisiä soittolistoja. Nämä soittolistat on suunniteltu olemaan avuksi muun muassa ahdistuneisuutta kokiessa.
Musiikillinen harjoittelu on yhdistetty muistin parantamiseen, sillä muusikot osoittavat usein ylivertaisia ääniin liittyviä muistitaitoja. Musiikkisoittimen soittamisen oppiminen on muistin harjoittelussa olennaisena osana.
Musiikkia soittaessa improvisointi kannustaa muun muassa spontaaniin luovuuteen. Improvisaatio voi myös parantaa muistin suorituskykyä stimuloimalla erilaista ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja.
Musiikkikappaleiden oppiminen ja niiden harjoittelun toistuvuus voivat vahvistaa tapaa, jolla mielemme muodostaa muistia. Tämän seurauksena aivojen lisääntyneestä hermostollisesta kapasiteetista hyötyvät kaikki muutkin elämän osa-alueet.
Yhteiset musiikkikokemukset, kuten laulaminen ystävien kanssa, voivat edistää sosiaalisia siteitä ja luoda yhteisiä muistoja. Nämä ovatkin yleensä maagisia hetkiä.
Musiikin ja muistin välinen yhteys ulottuu yksilöllisiä kokemuksia laajemmalle, yhteiskuntien jakamiin kulttuurisiin ja kollektiivisiin muistoihin. Musiikki toimii kulttuuriperinnön säilyttäjänä. Musiikki välittää kulttuuri-identiteettiä sukupolvelta toiselle.
Pelkän musiikin kuuntelun tai musiikin harjoittamisen lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivisella laulujen kirjoittamisella ja musiikin luomisella on myös suuri vaikutus ihmisen kykyyn päästä traumaattisten muistojen yli.
Mikäli soitinta ei ole käytettävissä, sen kuvitteleminen voi myös stimuloida aivoverkkoja, jotka osallistuvat muistiin ja havaitsemiseen. Tämän vuoksi muusikoiden voidaan nähdä harjoittelevan vaikka he eivät fyysisesti pitele soitinta kädessään. Tämän vuosi useimmat ihmiset muistavat sattumanvaraisesti kappaleiden sanat, jotka eivät soi.
Musiikillisten kertomusten, kuten elokuvien tai näytelmien katsominen voi luoda voimakkaita tunnereaktioita ja auttaa rakentamaan muistoja ja empatiaa.
Musiikki on yleisesti tehokas väline muistojen ja identiteettin muokkaamisessa. Musiikki stimuloi aistikokemuksia ja edistää sosiaalisia yhteyksiä, mikä tekee siitä tehokkaan välineen muistin vahvistamiseen ja tunneilmaisuun.
Lähteet: (Music & Memory) (Levine Music) (Harvard Health) (The Washington Post) (TakeLessons) (Twelve Tone Music School)
Musiikkia pidetään yleismaailmallisena ihmiskielenä, sillä se ylittää ajan ja maiden väliset rajat. Mutta vaikka musiikilla on kyky herättää syviä tunteita, jotka tavallisesti lojuvat uinuvina, sillä on sama vaikutus myös muistoihimme. Musiikki voi auttaa meitä palauttamaan mieleen tallennettuja muistoja, mutta myös luomaan uusia muistoja.
Miten musiikki vaikuttaa näin? Ja miksi emme voi hallita sitä? Klikkaa eteenpäin ja katso miksi mielemme taipuu musiikin vaikutuksesta.
Miten musiikki vaikuttaa muistiisi
Voiko musiikki viedä sinut takaisin lapsuuteesi?
MUSIIKKI Aivot
Musiikkia pidetään yleismaailmallisena ihmiskielenä, sillä se ylittää ajan ja maiden väliset rajat. Mutta vaikka musiikilla on kyky herättää syviä tunteita, jotka tavallisesti lojuvat uinuvina, sillä on sama vaikutus myös muistoihimme. Musiikki voi auttaa meitä palauttamaan mieleen tallennettuja muistoja, mutta myös luomaan uusia muistoja.
Miten musiikki vaikuttaa näin? Ja miksi emme voi hallita sitä? Klikkaa eteenpäin ja katso miksi mielemme taipuu musiikin vaikutuksesta.