Mitä sinun on tiedettävä tästä yleisestä gynekologisesta syövästä
Kilpirauhanen on kaulassa sijaitseva pieni, mutta voimakas rauhanen, jolla on elintärkeä rooli monien elimistön keskeisten toimintojen säätelyssä. Kilpirauhasen vaikutus on laaja-alainen, sillä se säätelee aineenvaihduntaa ja energiatasoja ja tukee aivojen, sydämen ja lisääntymiskyvyn terveyttä. Kun kilpirauhanen ei toimi kunnolla, se voi johtaa moniin terveysongelmiin.
Katso tästä galleriasta, mitä kilpirauhanen tekee ja miten se pidetään terveenä. Tutustu myös yleisimpiin ongelmiin sekä niiden oireisiin ja hoitoihin.
Kilpirauhanen on perhosen muotoinen rauhanen kaulassa, joka sijaitsee aivan aataminomenan alueen alapuolella. Sillä on tärkeä rooli kehon aineenvaihdunnan säätelyssä kilpirauhashormonien vapautumisen kautta.
Kilpirauhanen tuottaa hormoneja, kuten tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3). Nämä hormonit vaikuttavat lähes kaikkiin kehon soluihin ja ovat elintärkeitä energiantuotannolle, kasvulle ja kehitykselle.
Kilpirauhashormonit säätelevät kehon aineenvaihduntaa eli sitä miten nopeasti poltat kaloreita ja tuotat energiaa. Epätasapaino voi johtaa painonnousuun tai -laskuun, väsymykseen ja lämpötilaherkkyyden muutoksiin.
Kilpirauhashormonit vaikuttavat sykkeeseen ja verenpaineeseen. Kilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa nopeaa sydämen sykettä, kun taas kilpirauhasen vajaatoiminta voi hidastaa sitä ja vähentää sydämen sykettä.
Kilpirauhashormonit ovat välttämättömiä aivojen kehitykselle ja toiminnalle. Alhaiset tasot voivat erityisesti pikkulapsilla johtaa kehitysviiveisiin, kun taas aikuisilla epätasapaino voi vaikuttaa mielialaan ja kognitioon.
Naisilla, erityisesti yli 60-vuotiailla, on suurempi riski sairastua kilpirauhasen toimintahäiriöihin. Muita riskitekijöitä ovat muun muassa sukuhistoria, autoimmuunisairaudet, raskaus ja aiempi kilpirauhasleikkaus tai säteilyaltistus.
Kilpirauhasen vajaatoiminta ilmenee, kun kilpirauhanen tuottaa liian vähän hormonia. Yleisiä syitä ovat autoimmuunisairaudet (kuten Hashimoton tauti), jodin puute tai tietyt lääkkeet.
Kilpirauhasen liikatoiminta tapahtuu, kun kilpirauhanen tuottaa liikaa hormonia. Se voi johtua Gravesin taudista, kilpirauhasen kyhmyistä tai liiallisesta jodin saannista.
Gravesin tauti on autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa kilpirauhashormonien liikatuotantoa. Se on johtava syy kilpirauhasen liikatoimintaan, ja se voi myös aiheuttaa silmäongelmia, jotka tunnetaan nimellä Gravesin oftalmopatia.
Hashimoton tauti on autoimmuunisairaus, jossa elimistö hyökkää omaa kilpirauhastaan vastaan, ja se johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Se on yleisin syy kilpirauhasen vajaatoimintaan kehittyneissä maissa.
Struma on kilpirauhasen epänormaali laajentuma. Se voi johtua jodin puutteesta, hormonaalisesta epätasapainosta tai kyhmyistä. Kaikki struumat eivät vaikuta kilpirauhasen toimintaan.
Kyhmyt ovat kyhmyjä tai kasvaimia kilpirauhasessa. Useimmat ovat hyvänlaatuisia, mutta jotkut voivat olla syöpäisiä tai aiheuttaa hormonien liikatuotantoa, mikä edellyttää seurantaa tai biopsiaa.
Kilpirauhassyöpä on usein hyvin hoidettavissa, erityisesti sen varhaisvaiheessa. Siihen kuuluu useita tyyppejä, kuten papillaarinen, follikulaarinen, medullaarinen ja aggressiivisempi anaplastinen. Yleisiä oireita ovat kaulan kyhmyt, äänen muutokset ja nielemisvaikeudet.
Krooninen väsymys ja velttous ovat kilpirauhasen vajaatoiminnan tunnusomaisia oireita. Kehon järjestelmät hidastuvat, mikä vaikuttaa energiaan, mielialaan ja keskittymiseen.
Kilpirauhasen vajaatoiminta johtaa usein painonnousuun, kun taas kilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa odottamatonta laihtumista. Molemmat johtuvat aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan muutoksista.
Kilpirauhasongelmat vaikuttavat usein hiusten ja ihon terveyteen. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa kuivaa ihoa ja hiusten ohenemista, kun taas kilpirauhasen liikatoiminta voi johtaa ohuisiin, hauraisiin hiuksiin ja hikiseen ihoon.
Kilpirauhasen epätasapaino voi aiheuttaa masennusta, ahdistuneisuutta ja muistiongelmia. Nämä mielialaoireet jäljittelevät usein psykiatrisia häiriöitä, ja ne voivat parantua kilpirauhashormonin säätelyn myötä.
Kilpirauhashäiriöistä kärsivillä naisilla esiintyy usein epäsäännöllisiä kuukautisia, haasteita hedelmällisyyden suhteen tai jopa ennenaikaisia vaihdevuosia. Kilpirauhasen terveys on elintärkeää lisääntymishormonien tasapainon kannalta.
Näkyvä turvotus kaulassa tai nielemisvaivat voivat viitata kilpirauhasongelmaan, erityisesti struumaan tai kyhmyihin. Jatkuva kipu saattaa vaatia lääketieteellistä arviointia.
Kilpirauhasen toiminta diagnosoidaan TSH-, T3-, T4- ja kilpirauhasen vasta-ainetestien avulla. Rakenteen ja toiminnan arvioinnissa käytetään ultraääni- ja radioaktiivista joditutkimusta.
Levotyroksiini on kilpirauhasen vajaatoiminnan vakiohoito. Se on synteettinen T4-hormoni, jota otetaan päivittäin normaalin hormonitason palauttamiseksi ja oireiden lievittämiseksi.
Vaihtoehtoina ovat kilpirauhaslääkkeet, radioaktiivinen jodihoito tai leikkaus. Beetasalpaajia voidaan käyttää myös nopean sykkeen ja vapinan kaltaisten oireiden hallintaan.
Kilpirauhasen poisto voi olla tarpeen suurten struumatyyppien, syövän tai hallitsemattoman kilpirauhasen liikatoiminnan vuoksi. Osittainen tai täydellinen poisto riippuu perussairaudesta.
Tämä on yleinen kilpirauhasen liikatoiminnan hoito, jossa kilpirauhassolut tuhotaan radioaktiivisen jodin avulla. Se johtaa usein kilpirauhasen vajaatoimintaan, jota hoidetaan hormonikorvaushoidolla.
Kilpirauhashormonit ovat raskauden aikana välttämättömiä sikiön aivojen kehitykselle. Hoitamattomat kilpirauhasongelmat voivat johtaa keskenmenoon, ennenaikaiseen synnytykseen tai kehityshäiriöihin.
Jodi on ratkaisevan tärkeää kilpirauhashormonien tuotannolle. Sen puute voi aiheuttaa struumaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaa. Sitä lisätään yleisesti ruokasuolaan kansanterveysongelmien ehkäisemiseksi.
Tasapainoinen ruokavalio, jossa on riittävästi jodia, seleeniä, sinkkiä ja D-vitamiinia, tukee kilpirauhasen terveyttä. Ristikukkaiset vihannekset sopivat kohtuullisesti syötynä, ellei toisin neuvota.
Ennaltaehkäisyyn kuuluu riittävän jodin saannin varmistaminen, kaulan tarpeettoman säteilyaltistuksen välttäminen, stressin hallinta ja säännölliset kilpirauhastarkastukset, jos riski on olemassa.
Asianmukaisella hoidolla useimmat kilpirauhassairauksia sairastavat voivat elää normaalia ja tervettä elämää. Hoito edellyttää yleensä elinikäistä lääkitystä ja hormonitasojen säännöllistä seurantaa.
Ota yhteys lääkäriin, jos huomaat jatkuvaa väsymystä, painonmuutoksia, niskaturvotusta, mielialan muutoksia tai kuukautisten epäsäännöllisyyttä. Nämä voivat olla varhaisia merkkejä kilpirauhasen toimintahäiriöstä.
Lähteet: (Cleveland Clinic) (Johns Hopkins Medicine) (Healthline)
Kilpirauhanen 101: kaikki mitä tarvitsee tietää
Ymmärrys pienestä rauhasesta, jolla on suuri vaikutus terveyteesi
messages.DAILYMOMENT Hashimoto
Kilpirauhanen on kaulassa sijaitseva pieni, mutta voimakas rauhanen, jolla on elintärkeä rooli monien elimistön keskeisten toimintojen säätelyssä. Kilpirauhasen vaikutus on laaja-alainen, sillä se säätelee aineenvaihduntaa ja energiatasoja ja tukee aivojen, sydämen ja lisääntymiskyvyn terveyttä. Kun kilpirauhanen ei toimi kunnolla, se voi johtaa moniin terveysongelmiin.
Katso tästä galleriasta, mitä kilpirauhanen tekee ja miten se pidetään terveenä. Tutustu myös yleisimpiin ongelmiin sekä niiden oireisiin ja hoitoihin.