© Shutterstock

Löytäminen - Parkinsonin tauti on neurologinen sairaus, joka nimettiin sairauden löytäneen miehen, tri James Parkinsonin mukaan.

© Shutterstock

Parkinsonin tauti - Tauti vaikuttaa keskushermostoon ja aivojen kykyyn kontrolloida kehon liikkeitä.

© iStock

Parkinsonin tauti - Sairaus iskee dopamiinia tuottaviin neuroneihin, jotka sijaitsevat aivon liikkeitä hallitsevassa keskuksessa.

© Shutterstock

Alkuoireet - Sairauden diagnoosi pystytään tekemään vasta sitten, kun se on vaikuttanut jo noin 80 %:iin neuroneista. Tuolloin ensimmäiset oireet alkavat ilmetä.

© Shutterstock

Aiheuttajat - Tiede on yhä epävarma siitä, mikä on sairauden täsmällinen syy. On kuitenkin löydetty lukuisia riskitekijöitä.

© iStock

Riskitekijät: ikä - Yksi riskitekijöistä on ikä. Sairaus tapaa ilmetä noin 60-vuotiailla ihmisillä.

© Shutterstock

Riskitekijät: geenit - Toinen riskitekijä liittyy siihen, onko muilla saman perheen jäsenillä ollut sairautta.

© Shutterstock

Riskitekijät: myrkyt - Altistuminen tietyille maataloudessa käytettäville myrkyille, kuten kasvi- ja tuholaismyrkyille voi toisinaan aiheuttaa hermostollisia vaurioita, jotka liitetään Parkinsonin taudin kehittymiseen.

© Shutterstock

Riskitekijät: sukupuoli - Sukupuoli on myös tekijä, joka voi vaikuttaa sairauden kehittymiseen. Parkinsonin tautiin sairastuminen on nimittäin yleisempää miehillä.

© Shutterstock

Riskitekijät: päävammat - Henkilöt, jotka harrastavat kontaktilajeja, kuten nyrkkeilyä ovat taipuvaisempia sairastumaan tautiin johtuen toistuvista päähän kohdistuneista vammoista.

© Shutterstock

Diagnoosi - Parkinsonin taudin voi sekoittaa myös muihin nerologisiin sairauksiin, mikä tekee sen diagnosoinnista vaikeaa.

© Shutterstock

Diagnoosi - Diagnoosissa otetaan huomioon potilaan lääketieteellinen historia ja muutokset, joita hän kertoo kokevansa. Tästä syystä oireiden ymmärtäminen on hyvin tärkeää.

© Shutterstock

Oireet - Oireita on kahdenlaisia: motorisia ja muita oireita.

© Shutterstock

Motoriset oireet: vapina - Yksi Parkinsonin taudin tunnetuimpia oireita on se, että sitä sairastava vapisee levossakin. Vapina voi olla hädin tuskin huomattavaa.

© Shutterstock

Motoriset oireet: posturaalinen instabiliteetti - Aivot ovat vastuussa myös tasapainostamme, kun kävelemme tai seisomme. Parkinson iskee keskushermostoon, joten se voi vaikuttaa myös lihasten reflekseihin.

© Shutterstock

Motoriset oireet: posturaalinen instabiliteetti - Tasapainon menetys on kuitenkin yleisempi taudin myöhemmässä vaiheessa, jolloin potilas voi myös kaatua helpommin.

© Shutterstock

Motoriset oireet: lihasjäykkyys - Tämä on myös yksi yleinen oire, joka alkaa niin, että vaikuttaa vain toiseen puoleen kehoa. Potilas tuntee kuin olisi vankina omassa vartalossaan. Yksi esimerkki tästä on, kun henkilön kädet eivät enää heilu luonnolisesti vartalon sivuilla hänen kävellessä.

© Shutterstock

Motoriset oireet: lihasjäykkyys - Toinen tähän oireeseen liittyvä tekijä on se, että potilas saattaa tuntea kipua yrittäessään kävellä. Näin liikkeistä tulee yhä rajoittuneempia.

© Shutterstock

Motoriset oireet: liikkeiden hidastuminen - Jälleen yksi yleinen sairauden piirre on liikkeiden hidastuminen eli bradykinesia, kuten ammattilaiset sitä kutsuvat.

© Shutterstock

Motoriset oireet: liikkeiden hidastuminen - Liikkeiden hidastumisen lisäksi voi olla myös vaikeaa suoriutua yksinkertaisista tehtävistä johtuen lihasten heikkoudesta ja koordinaation puutteesta.

© Shutterstock

Muut motoriset oireet - Muiden motoristen oireiden joukossa ovat puheen muutokset, kuolaaminen, hämärtynyt näkökenttä, inkontinenssiongelmat ja kirjoitusvaikeudet.

© Shutterstock

Muut oireet - Nyt kun olemme tutustuneet motorisiin oireisiin, niin katsotaanpa kuinka sairaus ilmenee muuten kuin fyysisesti.

© Shutterstock

Muut oireet - Parkinsonin taudin muihin oireisiin lukeutuvat ahdistuneisuus, kognition muutokset, apaattisuus, hajuaistin häviäminen, hallusinaatiot, dementia ja nukkumisvaikeudet.

© Shutterstock

Sairauden kehittyminen - Sairauden eteneminen voi vaihdella eri potilailla ja johtaa muihin ongelmiin kuten keuhkokuumeeseen.

© Shutterstock

Parkinsonin taudin hoito - Hoito tulee ottaa hyvin tosissaan, jotta potilas ei muutu täysin kyvyttömäksi, johtuen liikekontrollin häviämisestä.

© Shutterstock

Hoito: lääkkeet - Parkinsonin tautiin suositellaan lukuisia eri lääkkeitä. Ne auttavat helpottamaan oireita ja parantamaan elämänlaatua. Niitä tulisi kuitenkin syödä vain lääkärin suosituksesta ja hänen määräämällä reseptillä.

© Shutterstock

Sivuvaikutus: motoriset tilanvaihtelut - Lääkkeiden sivuvaikutuksena voi olla motorisia tilanvaihteluita. Potilas tuntee, kuin oireet olisivat parantuneet huomattavasti, mutta sitten ne pahenevatkin merkittävästi.

© Shutterstock

Hoito: fyysinen aktiivisuus - Fyysistä aktiivisuutta suositellaan myös, jotta liikuntakyvyn rapistumista saadaan hidastettua.

© Shutterstock

Elämänlaatu - Vaikka sairauteen ei olekaan olemassa parannuskeinoa, voi hoito auttaa parantamaan potilaan elämänlaatua.

© Shutterstock