© Shutterstock

Siili - Nämä piikikkäät nisäkkäät kuulee usein ennen kuin ne näkee rapistelemassa piilossa aluskasvillisuudessa. Syksyyn mennessä ne ovat erittäin kiireisiä rakentamassa pesiä ruohosta, kuivista lehdistä ja muista kasveista, jotta olisivat valmiita edessä olevaan pitkään talveen.

© Shutterstock

Siili - Talvihorroksen aikana siilin kehon lämpötila voi laskea noin kahteen asteeseen. Ne heräävät yleensä säännöllisesti horroksen aikana, mutta poistuvat harvoin pesänsä turvasta.

© Shutterstock

Karhu - Vain neljä karhulajia nukkuu talviunta ja ruskeakarhu on yksi niistä.

© Shutterstock

Karhu - Ruskeakarhut voivat kuitenkin helposti herätä talvipesästään, joka on usein luola, ontto puunrunko tai ontto puunjuuri, joka on tarpeeksi suuri valtavalle eläimelle.

© Shutterstock

Horroskehrääjä - Horroskehrääjä, joka on yöeläin, on ainoa lintu, jonka tiedetään horrostavan pidemmän aikaa.

© Shutterstock

Horroskehrääjä - Lintu viettää suuren osan talvesta passiivisena ja käytännössä horrostaa kätkien itsensä kivikasaan tai aluskasvillisuuteen viikko- tai kuukausikaupalla kerrallaan.

© Shutterstock

Metsäsammakko - Nämä pikkuruiset pitkäjalkaiset kaverit paitsi horrostavat, myös jäätyvät niin tehdessään. Mutta älä pelkää, nämä pikku heput kestävät jäätymistä uskomattomalla tavalla.

© Shutterstock

Metsäsammakko - Löydettyään paikan, jonne asettua, sammakko alkaa torkkua ja sen veri ja muut kudokset todella jäätyvät, kun se aloittaa horroksen. Sammakon sydän lakkaa lyömästä, kun vereen muodostuu jääkiteitä. Lopulta tämä upea otus alkaa hengittää uudelleen, kun sen sydän alkaa taas lyödä sään lämmetessä. Oikea luonnonihme!

© Shutterstock

Kolibri - Maailman pienimpiin ja kauneimpiin lintulajeihin kuuluvilla kolibreilla on kaikista eläimistä nopein aineenvaihdunta.

© Shutterstock

Kolibri - Kun on kylmä tai kun ruokaa on vähän, pikkuruinen lintu menee horrokseen säästääkseen energiaa. Se hidastaa aineenvaihduntansa yhteen viidennestoistaosaan normaalista, jolloin kolibri roikkuu pää alaspäin kuin kuolleena.

© Shutterstock

Jääkarhu - Suurin karhulaji elää maapallon karuimpiin kuuluvalla alueella. Se on yleensä yksinäinen otus, joka on luokiteltu uhanalaiseksi, koska sen elinympäristöä on tuhoutunut ilmanstonmuutoksen vuoksi.

© Shutterstock

Jääkarhu - Syksyisin raskaana oleva jääkarhu kaivaa pesän, jossa se vaipuu talviuneen ja eläimen sydämensyke hidastuu 46 lyönnistä 27 lyöntiin minuutissa. Pennut syntyvät marraskuun ja helmikuun välillä.

© Shutterstock

Etana - Kaikki etanat eivät horrosta, mutta tällä lajilla on tapana välttää kylmiä talvikuukausia (yleensä lokakuusta huhtikuuhun pohjoisella pallonpuoliskolla) etsimällä paikan kiven alta, lehtien seasta tai rakennuksen kolosta.

© Shutterstock

Etana - Miten ne nukkuvat? No, ne vetäytyvät kuoreensa ja sulkevan aukon ohuella kerroksella omaa limaansa. Tämä paitsi sulkee lämmön sisäpuolelle, myös suojaa niitä luonnonvoimilta ja estää niitä kuolemasta. Nokkelaa, vai mitä?

© Shutterstock

Kotelokilpikonna - Kilpikonnat, jotka elävät lämpimämmissä, aurinkoisammissa ilmastoissa eivät horrosta. Mutta koska ne eivät kykene tuottamaan omaa ruumiinlämpöä, kylmempien ilmastojen kilpikonnien on pakko horrostaa, kun lämpötila alkaa laskea.

© Shutterstock

Kotelokilpikonna - Kotelokilpikonnat elävät Pohjois-Amerikassa monenlaisissa elinympäristöissä. Ennen horrostusta niillä on kuitenkin tapana siirtyä syvemmälle metsään, missä ne kaivavat kammion talvehtimisen ajaksi. Horrostuksen aikana niiden sydämensyke laskee vain yhteen lyöntiin 5-10 minuuttia kohti ja niiden ei tarvitse hengittää ilmaa lainkaan (ne imevät happea ihonsa läpi).

© Shutterstock

Leppäkerttu - Kovakuoriaisperheeseen kuuluvat helposti tunnistettavat hyönteiset kuuluvat kesään yhtä ilmiselvästi kuin auringonpaiste.

© Shutterstock

Leppäkerttu - Kun alkaa kylmetä, leppäkertut alkavat kokoontua sata- tai jopa tuhatmäärin puiden tai rakennusten eteläpuolelle talvikuukausina. Valtava siskonpeti on helpoin tapa pysyä lämpimänä.

© Shutterstock

Maaorava - Maaorava elää Pohjois-Amerikassa. Se on suosittu lemmikki joissakin maissa.

© Shutterstock

Maaorava - Jyrsijä, jolla on raidallinen turkki ei ole oikea talvehtija ja vain juovamaaorava vaipuu talvisin horrosmaiseen tilaan.

© Shutterstock

Mustakarhu - Vain raskaana olevat naaraat ja äidit, joilla on pieniä pentuja nukkuvat talviunta. Talvehtivat naaraspuoliset mustakarhut menevät pesäänsä lokakuussa tai marraskuussa kerättyään ylimääräistä rasvakerrosta selvitäkseen edessä olevasta pitkästä talvesta.

© Shutterstock

Mustakarhu - Talviuni kestää yleensä 3-8 kuukautta riippuen alueen ilmastosta. Puiden onkalot, luolat ja puunrunkojen tai kivien alukset toimivat talvipesinä.

© Shutterstock

Mehiläiset - Horrostavatko mehiläiset? Se riippuu yleensä lajista. Esimerkiksi hunajamehiläisiä pidetään työnarkomaaneina ja ne viettävätkin yleensä talven lennossa.

© Shutterstock

Mehiläiset - Kimalaiset horrostavat, mutta vain kuningattaret. Syksyyn mennessä pesän kaikki tavalliset kimalaiset ovat kuolleet ja kuningatar on jäänyt mukavasti turvaan maakoloon valmiina kasvattamaan uuden yhdyskunnan keväällä.

© Shutterstock

Paksuhäntäoravamaki - Madagaskarin kotoperäinen laji, paksuhäntäoravamaki, on ainutlaatuinen siinä, että se on ainoa trooppinen nisäkäs ja ainoa kädellinen, joka horrostaa siitä huolimatta, että Madagaskarilla on yleensä suhteellisen lämpimät talvet. (Kuva: Flickr/CC BY 2.0)

© Flickr/Creative Commons

Paksuhäntäoravamaki - Laji voi horrostaa jopa seitsemän kuukautta, minä aikana se ei hallitse kehonsa lämpötilaa. Tämä tarkoittaa, että jos puunkolo, jota se käyttää pesänään, ei ole tarpeeksi eristetty, nisäkkään ruumiinlämpö vaihtelee ulkolämpötilan mukaan.

© Shutterstock

Yöperhonen - Yöperhosen elämä on melko lyhyt, mikä tarkoittaa, että se ei välttämättä elä talvikuukausia. Itse asiassa vain harva laji lentää tai lisääntyy talvella.

© Shutterstock

Yöperhonen - Yöperhoset, jotka selviävät talveen saakka, vaipuvat horrokseen. (Kuva: Wikimedia/CC BY-SA 3.0)

© Wikimedia/Creative Commons

Gilalisko - Tämä komea lisko on myrkyllinen (yksi maailman kahdesta tiedetystä myrkyllisestä liskosta), mutta se ei silti ole hirviö!

© Shutterstock

Gilalisko - Vaikka se elää Yhdysvaltojen lounaisosissa ja Meksikon luoteisosan Sonoran osavaltiossa, tämä matelija ei pidä keskitalven helteestä vaan etsii suojaa maan alta. Mutta se ei välitä myöskään kylmästä ja marraskuuhun mennessä se on vetäytynyt kokonaan pinnan alle ja horrostaa helmikuuhun saakka.

© Shutterstock

Murmeli -

Murmeli on yksi harvoista lajeista, joka vaipuu syvään horrokseen. Perinteisesti sään ennustajina pidetyt murmelit, jotka ovat suuria sosiaalisia jyrsijöitä, rakentavat erilliset talvipesät, kun lämpötila laskee ja lunta alkaa sataa.

© Shutterstock

Murmeli - Eläimet horrostavat lokakuusta maaliskuuhun tai huhtikuuhun, jolloin niiden hengitystahti putoaa yhteen hengitykseen kuuden minuutin välein. Siksi myös niiden syke putoaa noin 4-10 lyöntiin minuutissa.

© Shutterstock

Lepakot - Kuten kolibritkin, myös lepakot varaavat lämpöä ja energiaa hidastamalla aineenvaihduntansa horrostilaan. Kaikki lepakkolajit eivät horrosta, mutta niin tekevät voivat roikkua horroksessa jopa 60 päivää.

© Shutterstock

Lepakot - Suurin osa horrostavista lepakoista on horroksessa parista tunnista kahteen viikkoon ja herää vain juomaan. On mielenkiintoista, että ne käyttävät kehoihinsa varautunutta lämpöä käynnistääkseen itsensä uudelleen lentotilaan.

© Shutterstock

Haisunäätä - Kun miettii haisunäätiä, mielee tulee heti kamala löyhkä. Pahanhajuisuudestaan tunnetut eläimet eivät ole varsinaisia talvehtijoita, vaikka siirtyvät pesäänsä pidemmäksi aikaa talvikuukausina.

© Shutterstock

Haisunäätä - Vaikka haisunäädät nukkuvat, ne heräävät toisinaan keräämään ruokaa, jos on tarve. Niinkin monet kuin kymmenet naaraat saattavat kokoontua samaan pesään talvella ja urokset sietävät talvea yksinään.

© Shutterstock

Käärmeet - Alueilla, joissa talvet ovat kylmemmät kuin käärmeet sietävät aktiivisina, paikalliset lajit horrostavat (jolloin elintoiminnot hidastuvat tilapäisesti).

© Shutterstock

Käärmeet - Pesissä voi olla joko yksi käärme tai useita satoja. Varo, minne astut!

© Shutterstock

Peurahiiri - Näillä suloisilla pikku otuksilla nappisilmineen ja söpöine nenineen on tapa käpertyä talvehtimaan ja liikkua niin vähän kuin mahdollista ja selviytyä kesäkuukausina keräämänsä ruoan varassa.

© Shutterstock

Peurahiiri - Pesiä voi löytyä kaikkialta, missä on lämmintä, mikä sisältää myös ihmisten kodit. Peurahiiret eivät vaivu täyteen talviuneen, mutta niitä ei juurikaan näy ennen kevättä.

© Shutterstock

Aasian mustakarhu - Myös sepelkarhuna rinnan tunnusomaisen valkoisen v-kuvion vuoksi tunnettu karhu on uhanalainen elinympäristöjensä vähennettyä ja myös koska sitä metsästetään ruumiinosiensa vuoksi.

© iStock

Aasian mustakarhu -

Vain raskaana olevat naaraat nukkuvat talviunta ja menevät pesäänsä lokakuun puolivälissä ja nousevat sieltä vasta maaliskuussa pennut mukanaan.

Katso myös: Nämä villieläimet ovat suloisen unisia – ja niin olet sinäkin seuraavat kuvat katsottuasi!. 

© Shutterstock