© Shutterstock

Sota Jenkinsin korvasta (1739-1748) -

Tämä on Britannian ja Espanjan välillä käyty sota, joka kesti yhdeksän vuotta ja puhkesi irti leikatun korvan vuoksi. Vuonna 1731 brittikapteeni Robert Jenkinsin korvan leikkasivat irti espanjalaissotilaat, joiden hän oli kieltänyt astumasta laivaansa Länsi-Intiassa.

© Shutterstock

Sota Jenkinsin korvasta (1739-1748) -

Vuonna 1739 britit halusivat saada vakaammat kaupankäyntiasemat Karibianmerellä (espanjalaisten kustannuksella). Ainoa asia, mikä puuttui, oli syy sodalle.

© Shutterstock

Sota Jenkinsin korvasta (1739-1748) -

Pidettyään aivoriihen he muistivat vuoden 1731 ja espanjalaiskomentajan hyökkäyksen Robert Jenkinsin kimppuun. Sota sai alkaa!

© Shutterstock

Kulkukoiran sota (1925) -

Vuosi oli 1925, eivätkä Kreikka ja Bulgaria pitäneet toisistaan – lainkaan. He taistelivat ensimmäisen maailmansodan eri puolilla eivätkä sen jälkeen voineet sietää toisiaan.

© Shutterstock

Kulkukoiran sota (1925) -

Kaikki alkoi siitä, kun koira karkasi omistajaltaan (joka sattui olemaan kreikkalainen sotilas) ja juoksi rajan toiselle puolelle. Sotilas, joka jahtasi koiraansa Bulgarian alueella, joitui bulgarialaissotilaiden ampumaksi.

© Shutterstock

Kulkukoiran sota (1925) -

Kreikkalaiset päättivät valloittaa Petrichin kylän ja sitä seurasi konflikti, joka kiivaimmillaan ajoi 30 000 miestä taistelukentille.

© Shutterstock

Jalkapallosota (1969) -

Tämä lyhyt sota Hondurasin ja El Salvadorin välillä ei tietenkään oikeasti johtunut jalkapallo-ottelusta. Kahden maan väliset suhteet olivat jo hyvin kireät, joten ottelu toimi vain sytykkeenä.

© Shutterstock

Jalkapallosota (1969) -

Vuonna 1969 kohtasivat maiden jalkapallojoukkueet toisensa taistellessaan pääsystä vuoden 1970 maailmanmestaruuskilpailuihin. Molemmat joukkueet voittivat kotipelinsä, joten ratkaiseva ottelu pelattiin, ja El Salvador voitti.

© Shutterstock

Jalkapallosota (1969) -

Tämä ja ajan poliittinen ilmasto johtivat Hondurasissa sijaitsevien elsalvadorilaisten kauppojen ja yritysten massaryöväyksiin ja diplomaattiset siteet maiden välillä olivat mennyttä. Sitten heinäkuun 14. päivänä vuonna 1969 hyökkäsi El Salvador Hondurasiin "suojellakseen kansalaisiaan".

© Shutterstock

Jalkapallosota (1969) -

Sota aiheutti kaiken kaikkiaan yli 2 000 ihmisen kuoleman. Maailmanmestaruuskilpailuissa hävisi El Salvador kaikki kolme peliään tekemättä ainoatakaan maalia.

© Getty Images 

Emusota (1932) -

Vuonna 1932 Australian johtajat päättivät, että maan luonnossa juoksenteli kerta kaikkiaan liian paljon emuja niiden aiheuttaessa jo mittavaa vahinkoa maanviljelijöiden sadoille. Toimiin oli ryhdyttävä.

© Shutterstock

Emusota (1932) -

Miten tilanne sitten ratkaistiin? Viranomaiset lähettivät luontoon sotilaita konekiväärein varustettuina. Kaikki ei kuitenkaan käynyt käden käänteessä, sillä lentokyvyttömät linnut osoittautuivat uskomattoman sinnikkäiksi. Ne olivat hyvin nopeita, eivätkä monesti kuolleet ensimmäisen luodin ostuttua, joten armeijalta alkoi loppua panokset.

© Shutterstock

Emusota (1932) -

Australian armeija luovutti viikon "sotimisen" jälkeen. Yhteensä 2 500 aiotusta 20 000 emusta oltiin saatu tapettua. Emut siis tavallaan voittivat.

© Shutterstock

Sikasota (1859) -

Nykyään Yhdysvalloilla ja Isolla-Britannialla on maailman parhaimpiin kuuluvat kahdenväliset diplomaattisuhteet, mutta asia ei aina ole ollut näin. Vuonna 1859 olivat maiden välit kireät.

© Shutterstock

Sikasota (1859) -

Saman vuoden kesäkuun 15. päivänä sai kuriton sika nämä kaksi maata sodan partaalle. Sika lähti karkuun Washingtonin osavaltiossa olleilta amerikkalaisilta uudisraivaajilta ja ylitti rajan brittien omistamalle Kanadan alueelle. Rajan toisella puolella olevat britit paimensivat lampaita ja ampuivat sian, mistä amerikkalaiset puolestaan tulistuivat.

© Shutterstock

Sikasota (1859) -

Sekä britit että amerikkalaiset toivat joukkonsa rajalle. Pattitilanne kesti neljä kuukautta, mutta loppujen lopuksi yhtäkään laukausta ei ammuttu. Tämä tarkoittaa sitä, että kuolleiden määrä jäi yhteen epäonniseen sikaan.

© Shutterstock

Sota tammiämpäristä (1325) -

Sota tammiämpäristä oli konflikti kahden keskiaikaisen Italian kaupunkivaltion välillä. Sota syttyi vuonna 1325 ja sen seurauksena kuoli 2 000 miestä.

© Shutterstock

Sota tammiämpäristä (1325) - Kertoman mukaan tämä sota syttyi, sillä Modenasta tulevat sotilaat varastivat ämpärin Bolognan kylän kaivosta.

© Shutterstock

Sota tammiämpäristä (1325) - Ämpäri on yhä tänä päivänä nähtävillä Modenan kaupungissa. Totta puhuen ämpäri on kyllä todella hieno, joten ei ihme, että siitä sodittiin.

© Shutterstock

Sisilialaisen iltajumalanpalveluksen sota (1282-1302) -

Sisilialaisen iltajumalanpalveluksen sota alkoi Ranskan miehittämässä Sisiliassa vuonna 1282 ja kesti uskomattomat 20 vuotta.

© Shutterstock

Sisilialaisen iltajumalanpalveluksen sota (1282-1302) -

Kaikki alkoi huhuista, joiden mukaan ranskalaismies olisi ahdistellut ja lääppinyt sisilialaista naista pääsiäismaanantain iltajumalanpalveluksen aikana.

© Shutterstock

Sisilialaisen iltajumalanpalveluksen sota (1282-1302) -

Tämä raivostutti sisilialaiset siinä määrin, että kuuden seuraavan viikon aikana he surmasivat 4 000 ranskalaista. Lukuisat diplomaattiset erheet venyttivät vihamielisyyksiä vielä seuraavat pari vuosikymmentä.

© Shutterstock

Karánsebesin taistelu (1788) -

Tällä kertaa kyseessä ei ole sodan, vaan taistelun alku. Vuonna 1788 Itävalta oli sodassa Turkin kanssa. Itävallan sotilasjoukko lähetettiin tiedustelutehtävälle, jonka aikana se törmäsi matkustajiin, jotha tarjosivat joukolle alkoholia. Sotilaat ottivat sen avosylin vastaan.

© Shutterstock

Karánsebesin taistelu (1788) -

Jonkin ajan päästä he kohtasivat väsyneinä toisen itävaltalaissotilaiden joukon, joiden kanssa he kieltäytyivät jakamasta alkoholiaan. Jännitteet kasvoivat ja tuloksena oli kaaos, kun itävaltalaiset alkoivat ampumaan omia joukkojaan.

© Shutterstock

Karánsebesin taistelu (1788) -

Tarkka kuolleiden lukumäärä ei ole tiedossa, vaikkakin luotettavimmat historialliset lähteet väittävät 1 000 itävaltalaisen sotilaan joko haavoittuneen tai saaneen surmansa.

© Shutterstock

Espanjalais-eteläamerikkalainen sota (1864-1866) -

Espanjalais-eteläamerikkalaiseen sotaan osallistuivat lopulta myös Chile, Ecuador ja Bolivia. Ulkoa päin tämä sota vaikuttaa puhtaasti alueriidalta. Mitä erityistä on sitten Chinchasaarissa, joita riita koski?

© Shutterstock

Espanjalais-eteläamerikkalainen sota (1864-1866) -

Guanomerimetso on alueen kotoperäinen laji. Sen ulostetta, guanoa, käytetään muun muassa lannoittamiseen ja ruudin valmistukseen. Tämä teki saarista mahdollisesti arvokkaan ja jokseenkin haiskahtavan kiinnostuksenkohteen kaikille asianomaisille. Tämän sodan seurauksena Espanja tunnusti Perun itsenäisyyden.

Katso myös: Maailman erikoisimmat saaret

© Shutterstock