Synkät salaisuudet, joita eläintarhat eivät halua sinun tietävän - Ihmiset rakastavat tutkia villieläimiä lähietäisyydeltä ja päivän viettäminen eläintarhassa onkin suosittu aktiviteetti kaiken ikäisille.

Ympäri maailman tapahtuu eläintarhoissa kuitenkin paljon kulissien takaisia asioita, joista kaikkien olisi hyvä olla kärryillä. Opi seuraavasta galleriasta vankeudessa elävistä eläimistä ja siitä, kuinka eläintarhat toimivat.

© iStock

Elinikä - Eläimet elävät usein vapaudessa pidempään kuin vankeudessa.

© iStock

Elinikä - Vankeudessa elävät norsut ja miekkavalaat elävät vain murto-osan niiden potentiaalisista elinajoistaan. Norsut esimerkiksi elävät keskiarvolta 30-50 vuotta vähemmän vankeudessa. Miekkavalaat voivat elää jopa 100-vuotiaiksi vapaina, mutta selviävät vain noin 14 vuotta vankeudessa.

© iStock

Voit sairastua - Jos eläintarhassa on mahdollisuus päästä silittämään ja koskettamaan eläimiä, niin kannattaa olla varovainen! Tällaisissa tiloissa pidetyt eläimet voivat tartuttaa salmonellaa, kolibakteerin ja muita tauteja.

© iStock

Panda - Jotta ulkomainen eläintarha voi pitää näytteillä pandaa, täytyy niiden vuokrata se kiinalaiselta hallitukselta vuosikymmeneksi. Vuosittaiset vuokramaksut voivat olla noin miljoonan dollarin luokkaa ja jos panda kuolee ihmisen aiheuttaman virheen takia, täytyy Kiinan hallitukselle maksaa noin 400 000 dollarin sakot, Mental Floss kertoo.

© iStock

Käyttäytymishäiriöt - Monet eläintarhan eläimet kärsivät käyttäytymishäiriöstä ja käyttäytyvät lajille epätyypillisesti vankeudessa olosta johtuen.

© iStock

Käyttäytymishäiriöt - Käyttäytymishäiriöitä on monenlaisia ja ne voivat näyttäytyä eri oireina, kuten toistavana käytöksenä, liiallisena sukimisena, lihasten nykimisenä ja itsensä vahingoittamisena.

© iStock

Käyttäytymishäiriöt - Eläimille annetaan lääkkeitä joidenkin näiden oireiden lievittämiseksi.

© iStock

Eroon hankkiutuminen - Kun eläintarhalla on rajallinen kapasiteetti ja liikaa eläimiä, antavat ne joko eläimille ehkäisylääkkeitä ehkäistäkseen uusien yksilöiden syntymisen tai vaihtoehtoisesti lopettavat jo syntyneitä.

© iStock

Eroon hankkiutuminen - Useissa eläintarhojen lisääntymisohjelmissa saavat eläimet pariutua ja lisääntyä. Kun jälkikasvu saavuttaa tietyn iän, ne lopetetaan, myydään tai syötetään muille eläintarhan asukeille.

© iStock

Jälkikasvu - Muut annetaan tai myydään metsästystiloille, lemmikkieläinkauppoihin, sirkuksiin tai tutkimuslaboratorioihin.

© iStock

Karkaaminen - Monet eläimet yrittävät paeta häkeistään ja kädellisiltä nähdään usein nerokkaita karkausyrityksiä. Jotkut ovat rakentaneet tikapuita puiden oksista, kun taas toiset ovat kajonneet turvakameroihin.

© iStock

Eläinten turvapaikka - Järjestöt, jotka kutsuvat itseään eläinten turvapaikoiksi tai kuntoutuskeskuksiksi, mainostavat itseään väärin perustein. Mikä tahansa yritys voi kutusa itseään turvapaikaksi, sillä sanan käyttöä ei millään muotoa vahdita.

© iStock

Ongelmalliset vierailijat - Eläintarhojen työntekijät ilmoittavat toisilleen ongelmallisista vierailijoista radiopuhelimilla tai muilla tavoin. Ihmiset, jotka jatkuvasti rikkovat sääntöjä muun muassa heittämällä tavaroita häkkeihin tai koputtelemalla laseja ovat vaarassa joutua ulos eläintarhasta turvamiesten saattelemana.

© iStock

Sisäsiittoisuus - Sisäsiittoisuus on valtava ongelma monissa eläintarhoissa. Se voi aiheuttaa psyykkisiä ja fyysisiä vammoja, keskenmenoja ja epämuodostumia. Valkoinen tiikeri on esimerkiksi sisäsiittoisuuden tulosta ja monet pennut syntyvätkin epämuodostuneina.

© iStock

Siirtohässäkkä - Eläinten siirtely eläintarhojen välillä vaatii valtavasti paperitöitä. Monet eläintarhat kiertävät tämän takavarikoimalla eläimiä kalan ja riistan tutkimuslaitoksilta.

© iStock

Karanteeni - Useimmat eläintarhat pitävät uusia eläimiä karanteenissa 30-60 päivän ajan varmistuakseen siitä, ettei niillä ole loisia tai tauteja.

© iStock

Ruokkiminen - Eläimille syötetään usein prosessoitua ruokaa. Tämän seurauksena tietyt eläimet, kuten tiikerit, kehittävät psyykkisiä ongelmia ja kärsivät ahdingosta, sillä eivät pysty saalistamaan omaa ruokaansa.

© iStock

Ruokintakulut - Monet suuret eläimet vaativat satoja kiloja ruokaa päivässä ja tämä tekee tietenkin suuren loven eläintarhan kuluihin. Norsun päivittäinen ruoka maksaa esimerkiksi noin 15 000 dollaria. Erikoisruokavaliot, kuten bambu pandoille, kerryttävät myös kuluja, sillä täysikasvuisten pandojen on syötävä 10-20 kiloa päivässä.

© Shutterstock

Ylipainoiset eläimet - Useimmat eläintarhojen eläimistä ovat ylipainoisia, sillä niitä syötetään säännöllisesti, mutta eivät täytä tarvittavia aktiivisuusvaatimuksia pitääkseen kehon rasvaprosentin hallinnassa.

© iStock

BBC:n tutkimus - Freedomforanimals.org-verkkosivustolle julkaistujen tietojen mukaan BBC:n tutkimus sai selville, että 35 % eläimistä kuoli Brittien SEA LIFE -keskuksissa (maailman suurimpiin akvaarioketjuihin kuuluva). Lisäksi freedomforanimalsin oman tutkimuksen mukaan vain 2,5 % SEA LIFE -akvaarioissa vankeina pidetyistä lajeista oli uhanalaisia.

© iStock

Suojelu - Tulee usien kalliimmaksi elättää eläimiä eläintarhassa, kuin suojella niiden luonnollista elinympäristöä luonnassa. Verkkosivusto safe.org huomauttaa, että tulee 50 kertaa kalliimmaksi pitää norsua vankina kuin suojella sen villejä sukulaisia.

© Shutterstock

Suojelumyytti - Useimpia eläimiä ei koskaan palauteta takaisin luontoon sen jälkeen, kun niitä on pidetty vankeudessa. Kunnollisen sosialisaation ja taitojen (kuten saalistamisen ja saalistajien pakenemisen) kehittymisen puute tarkoittaa, etteivät ne selviäisi luonnossa.

© Shutterstock

Eristyksissä olevat eläimet - Monia eläimiä pidetään kulissien takana näyttelyissä tai erillisissä rakennuksissa. Näihin kuuluvat eläimet, kuten vastasyntyneet, pienet eläimet (matelijat ja linnut) sekä akvaarioissa elävät eläimet. Yksi syy tälle on helpottaa yksityisiä näytöksiä ilman, että eläimiä täytyy siirrellä paikasta toiseen.

© Shutterstock

Yöeläimet - Yöeläimet joutuvat käymään lapi sopeutumisajan muuttaakseen täysin niiden sisäisen unirytminsä. Ne elävät paikoissa, joissa kirkkaat valot sytytetään yöksi ja päivällä ne pidetään puolestaan himmeinä.

© iStock

Pingviinit - Pingviinit ovat saaneet maineen yhtenä eläintarhojen haisevimmista eläimistä. Niiden uloste nimeltä guano on tunnetusti pahan hajuista.

© iStock

Stimulointi - Eläintarhat yrittävät järjestää virikkeitä eläimille ja stimuloida niitä. Eläintenhoitajat vaihtelevat leluja, joita sijoittavat häkkeihin ja antavat eläimille uusia esteitä tai esineitä tutkittaviksi.

© iStock

Vierailujen tarkoitus - Yhdysvalloissa tehty tutkimus vierailijoiden käytöksestä paljasti, että 86 % eläintarhassa kävijöistä kävi siellä viihtyäkseen, kun taas 6% kävi siellä koulutustarkoituksessa.

© iStock