Tiedätkö näiden keksintöjen alkuperää? -

Monilla nykyisin käytössä olevilla keksinnöillä on yllättävä alkuperä. Mistä päin maailmaa ne tulevat ja kuka keksi ne?

Klikkaa galleriaan ja katso, mitkä maat ovat vastuussa seuraavista keksinnöistä List25:n mukaan.

© iStock

World Wide Web - Yhdysvallat on ottanut kunnian internetin keksimisestä, mutta World Wide Web oli Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:in brittiläisten ja belgialaisten tutkijoiden aivoriihen tulosta.

© iStock

Dynamiitti - Tappavan räjähteen kehitti ruotsalainen insinööri Alfred Nobel Saksassa vuonna 1867.

© iStock

USB-tikku - Israelilainen yritys M-Systems keksi muistitikun vuonna 1999.

© iStock

Sotilassoittokunnat - Sotilassoittokunnan konsepti on peräisin Ottomaanien valtakunnan ajalta. Ensimmäiset merkinnät sotilassoittokunnista ovat peräisin 1200-luvulta.

© iStock

Tarranauha - Sveitsiläinen sähköinsinööri George de Mestral keksi tämän kiinnittämiseen tarkoitetun tuotteen vuonna 1948.

© iStock

Nopeusmittari - Josip Belušić mahdollisti vauhdin mittaamisen kaikille maailman autoilijoille vuonna 1888.

© iStock

Sukellusvene - Kunnia nykyaikaisen sukellusveneen keksimisestä kuuluu irlantilaiselle insinöörille nimeltä John Philip Holland. Hän rakensi mallin 1800-luvun lopulla ja myi sen Yhdysvaltojen laivastolle.

© iStock

Kameran filmi - Ranskalaiset Lumièren veljekset olivat ensimmäiset ohjaajat ja heille kuuluu kunnia ensimmäisen elokuvan luomisesta vuonna 1895.

© iStock

Postinumerot - Moderni postinumerojärjestelmä on peräisin 1930-luvun Ukrainan sosialisesta neuvostotasavallasta. Siitä tuli ensimmäinen maa, jossa kaupungit ja maaseutu jaettiin alueisiin, joille annettiin omat postinumerot.

© iStock

Öljylamppu - Puolalainen keksijä Ignacy Łukasiewicz keksi modernin öljylampun vuonna 1853.

© iStock

Nolla - Numero nolla oli olemassa paikkamerkkinä ja symbolina jo aiemmin, mutta ensimmäistä kertaa sitä käytettiin laskutoimituksissa Intiassa.

© iStock

Volkswagen Beetle - Adolf Hitler kehitti söpön ja klassisen auton 1930-luvulla. Tarkoituksena oli juoda kansan auto - edullinen ja käytännöllinen auto, jonka tavalliset ihmiset voisivat ostaa.

© iStock

Poliisin tutkakamera - Jos saat postissa ylinopeussakon, voit kiittää Alankomaita, tai tarkemmin sanottuna Gatsometer BV:tä, jonka ansiosta poliisit saavat kaahailevat kuskit kiinni helpommin. 

© iStock

Väri-tv - Värilähetykset keksi mies nimeltä John Baird Skotlannissa vuonna 1928.

© iStock

Silmälasit - Silmälasit ovat peräisin 1200-luvun Roomasta.

© iStock

Suihkepullo - Vaikka ajatus oli paljon vanhempi, norjalainen kemianinsinööri Erik Rotheim keksi modernin suihkepullon vuonna 1926.

© iStock

Vessapaperi - Ensimmäinen virallinen kirjaus vessapaperista on peräisin 1500-luvun Kiinasta. Tuolloin vessapaperia käytettiin pääasiassa kiinalaisissa keisarillisissa hoveissa sekä rikkaiden ihmisten kodeissa.

© iStock

Napit - Kiinnitykseen tarkoitettu esine keksitiin Indusjoen laaksossa, nykyisessä Pakistanissa ja Luoteis-Intiassa. Varhaisin nappi on tehty simpukasta ja se on 5 000 vuotta vanha, kertoo Slate.

© iStock

IMAX - Kanadalaiset ohjaajat Graeme Ferguson, Roman Kroitor, Robert Kerr ja William Shaw esittelivät ensimmäistä kertaa IMAX-standardit elokuvien kuvaamiseen ja esittämiseen.

© Shutterstock

Maissisiirappi - Yoshiyuki Takasaki keksi makeutusaineen Japanissa vuosina 1965-1970 Japanese National Institute of Advanced Industrial Science and Technology -tutkimuskeskuksessa (AIST).

© Shutterstock

Ugg-saappaat - Lampaannahkasaapas keksittiin Australiassa 1920-luvulla. Kalifornialainen Brian Smith perusti UGG-merkin vuonna 1978 australialaisen jalkineen pohjalta.

© Shutterstock

Sähkömoottori - Laitteen kehittämisessä oli useita vaiheita, mutta unkarilainen fyysikko Ányos Jedlik keksi modernin sähkömoottorin tehtyään kokeita sähkömagneettisilla käämeillä. 

© Shutterstock

Rauhoituspistooli - Colin Murdoch keksi nykyisen rauhoituspistoolin Uudessa-Seelannissa 1950-luvulla.

© iStock

Sammutusvaahto - Tulipalojen sammuttamiseen käytetyn vaahdon keksi venäläinen insinööri ja kemisti Aleksandr Loran Venäjällä vuonna 1902.

© Shutterstock