© Reuters

Keitä dukhat ovat? - Dukhina tai Tsaataneina tunnettu yhteisö on turkkilainen poropaimentolaiskansa, joka elää pohjoisessa Hövsgölissä, Mongoliassa.

© Reuters

Tsaatan - Tsaatan tarkoittaa mongolian kielellä "heitä, joilla on poroja".

© Reuters

Dukhan kieli - Dukhan on uhanalainen altailainen kieli, jota puhuu noin 500 ihmistä.

© Reuters

Tsagaannuurin sijainti - Tsagaannuur sijaitsee Hövsgölin provinssissa, joka on Mongolian pohjoisin provinssi.

© Reuters

Vaarassa kadota - Dukhat ovat yksi viimeisimmistä poroaimentolaisista maailmassa.

© Reuters

Dukhat - Dukhat ovat asuneet Pohjois-Mongolian syrjäisissä metsissä jo tuhansien vuosien ajan.

© Reuters

Paimentolaiselämä - He siirtyvät laitumelta toiselle joka 7.-10. viikko porojaan paimentaen.

© Reuters

Porot - Nämä paimentolaiset ovat poroista riippuvaisia lähes jokaisella elämänsä osa-alueella.

© Reuters

Porot - Heidän suhteensa poroihin yltää selviytymistä pidemmälle aina kultuuriseen ja hengelliseen identiteettiin.

© Reuters

Porot - Dukhat kasvattavat porojaan pääosin niistä maitoa saadakseen. Poromaito, -jogurtti ja -juusto ovat dukharuokavalion peruselementtejä.

© Reuters

Eläminen -

He elävät intiaanien tiipiitä muistuttavissa jurtissa, jotka on rakennettu pääosin koivun kaarnasta. Suuren jurtan valmistukseen kuluu jopa 32 puuta, kun taas keskikokoisen jurtan voi valmistaa 23-25 puun kaarnasta.

© Reuters

Vaarassa kadota -

Ulkomaailman tunkeutuessa heimon alueelle ovat heidän muinaiset traditiot vaarassa hävitä.

© Reuters

Vaarassa kadota -

Tässä syrjäisessä Mongolian kolkassa eli aikoinaan noin 200 perhettä. Nykyisin alueella on vain noin 40 perhettä ja noin 1 000 poroa, CNN kertoo.

© Reuters

Mitä tapahtuu? - Heidän väestönsä pienenee pääosin siksi, että nuorempi sukupolvi muuttaa urbaaneille alueille.

© Reuters

Muut syyt -

Heidän alueidensa häviäminen lisääntyneen kultakaivostoiminnan seurauksena sekä hallituksen päätös rajoittaa dukhien metsästysmaita ovat myös vaikuttaneet heidän vähenemiseensä.

© Reuters

Suojelualue - Dukhan suurin huolenaihe johtuu suojelualueen nimeltä Tengis-Shishgedin perustamisesta vuonna 2011.

© Reuters

Suojelualue -

Suojelualue, jonka raja kulkee dukhien elinalueilla pohjoisessä Hövsgölin provinssissa on hallituksen hanke, joka teki heimon metsästysmaista kansallispuiston suojeltua aluetta.

© Reuters

Suojelualue - Tämä tarkoittaa sitä, etteivät dukhat voi enää vapaasti metsästää, mitä he ovat aiemmin tehneet vuosisatojen ajan.

© Reuters

Suojelualue - Al Jazeeran mukaan heidän on syötävä porojaan, sillä he eivät enää voi metsästää. Siitä syystä heimon täytyy voida jatkuvasti kasvattaa uusia poroja.

© Reuters

Suojelualue - Heidän poronsa vaeltelivat aikoinaan vapaina taigalla, mutta nyt ne kykenevät laiduntamaan vain suojelualueen ulkopuolella.

© Reuters

Suojelualue -

Tämä tarkoittaa sitä, että perinteisesti paimentolaiselämäntyyliä harjoittavilla ihmisillä ei enää ole samanlaista vapautta ja yhtä suuria elinalueita kuin ennen.

© Reuters

Sairaudet -

Ulkopuolisten muuttaessa alueelle on sinne levinnyt myös tauteja, jotka ovat vaikuttaneet huomattavasti alueen porokantaan.

© Reuters

Turismi - Johtuen yhteisöön vaikuttavista haasteista joutuvat dukhat nyt nojaamaan turismiin selviytyäkseen.

© Reuters

Turismi -

Matkatoimistot ovat tarjonneet mahdollisuuksia vierailla dukhayhteisössä osana Mongolian matkaa jo useiden vuosien ajan.

© Reuters

Turismi -

Heidän yhteisössä vieraileminen ei kuitenkaan ole helppoa ja syrjäisille alueille pääsy vaatii hevosratsastustaitoa ja useiden päivien automatkaa epätasaisella tiellä.

© Reuters

Turismi - Vaikean saavutettavuuden ja turismista riippuvaisuuden vuoksi ovat jotkut dukhat asettuneet lähemmäs suosittua Hövsgölin järven turistialuetta.

© Reuters

Turismi - He leiriytyvät lähellä turistialueita kesäaikaan kootakseen tarpeeksi rahaa, jotta selviytyvät talvesta.

© Reuters

Turismi - Nämä siirtolaisleirit tarjoavat vierailijoille mahdollisuuden kurkistaa dukhakulttuuriin ilman, että heidän täytyy matkustaa syvälle lehtikuusimetsään.

© Reuters