© iStock

Käsillä syöminen - Esi-isämme käyttivät tietenkin käsiään syömiseen. Tämä tapa lopetettiin länsimaisessa yhteiskunnassa 1500- ja 1600-lukujen aikana. 

© iStock

Vuosittainen kylpy - Yhteisölliset kylpylät olivat yleisiä keskiajalla, eivätkä ihmiset useinkaan viitsineet peseytyä ja samaa vettä käytettiin useita kertoja. Monet ihmiset peseytyivät vain kerran vuodessa.

© iStock

Vessapaperi - Ennen vessapaperin keksimistä käyttivät ihmiset monia eri asioita takapuolensa pyyhkimiseen. Amerikan alkuperäisasukkaat käyttivät pieniä kiviä, osterinkuoria, kaarnaa ja jopa kuivaa ruohoa.

© iStock

Matoja hampaissa? - Ennen kuin suuhygieniaa alettiin tutkia ja ymmärtää, uskoivat lääkärit hammaskivun johtuvan pienistä, hampaiden sisällä asuvista madoista. He käyttivät kynttilän savua päästäkseen eroon näistä ötököistä.

© iStock

Iilimadot - Iilimatoja käytettiin yleisesti kuppaukseen. Vallalla oli uskomus, jonka mukaan monet sairaudet aiheutuivat kehon liiallisesta verimäärästä.

© iStock

Peruukit - Aristokraattien 1400-1700-luvuilla käyttämät peruukit houkuttelivat usein täitä ja saivareita.

© iStock

Peruukit - Nämä peruukit haisivat kauhistuttavalle, sillä niiden muotoiluun käytettiin eläinten rasvaa. Sen lisäksi rasva teki peruukeista erityisen tulenarkoja, joten kynttilöiden lähellä oleskelu oli vaarallista.

© iStock

Kanankakka? - The Telegraph kertoi vuonna 2007 julkaistussa artikkelissa 1600-luvun lääkärikirjasta, jossa kehotettiin miehiä käyttämään kanankakkaa päänahkoisihinsa kaljuutta, pahanhajuista hengitystä, täitä ja hedelmättömyyttä parantamaan.

© iStock

Sammal - Sammalta käytettiin joskus kuukautisten aikaan mahdollisesti eräänlaisena tamponina keskiajalla.

© iStock

Verenvuodon tyrehdyttäminen - Suosittu muinainen tekniikka verta vuotavan haavan tyrehdyttämiseen oli käyttää polttavan kuumaa metallia. Tämä metodi esti infektioiden leviämisen veren mukana, mutta aiheutti myös todella voimakasta kipua ja ihovaurioita.

© iStock

Krokotiilin ulosteet ehkäisykeinona - Ancient-Origins-sivuston mukaan muinaisen Egyptin naiset käyttivät krokotiilin ulosteita ehkäisymuotona. Krokotiilin uloste on emäksistä, joten tämä tekniikka on voinutkin toimia.

© iStock

Pissahätä keskellä yötä - Ennen säilytettiin niin sanottuja yöastioita sänkyjen alla siltä varalta, että tarvitsisi pissata keskellä yötä. Potta säilyi paikoillaan koko yön seuraavaan aamuun asti.

© iStock

Lääkäri ja parturi samassa - Keskiajalla ei ollut epätavallista, että parturisi oli myös lääkärisi tai parantajasi ja jopa hammaslääkärisi.

© iStock

Ei desinfiointiaineita - Paljon verta sisältävissä kirurgisissa toimenpiteissä käytettyjä välineitä ei puhdistettu tai desinfioitu ennen seuraavaa käyttökertaa.

© iStock

Käsien peseminen - Yhdysvaltain kansallisen lääketieteellisen kirjaston mukaan käsien peseminen ei ollut tavallinen tapa ennen vuotta 1846, kun unkarilainen kirurgi Ignaz Semmelweis, löysi yhteyden usein tapahtuvan käsien pesemisen ja potilaittensa saamien infektioiden vähyyden välillä.

© iStock

Vaatteiden peseminen - Maailman terveysjärjestön mukaan Euroopassa oli tavallista pestä vaatteita virtsalla. Hajusta huolimatta tavalle oli perusteensa. Virtsa nimittäin sisältää ammoniakkia, joka on useissa puhdistusaineissa käytetty ainesosa.

© iStock

Kuninkaan pytty - Keskiajan Englannissa yksi arvostetuimmista tehtävistä, joita hovissa voisi saada tehtäväkseen oli tuoda kuninkaalle pytty ja puhdistaa se jälkikäteen. Tämä henkilö nähtiin korkea-arvoisena, eikä työhön liittynyt minkäänlaista häpeää.

© iStock

Elohopea - Elohopeaa käytettiin useissa keskiaikaisissa lääkehoidoissa. Nyt sen käyttö on kielletty useimmissa maissa ja jopa elohopeakuumemittareita otetaan pois markkinoilta aineen terveyshaittojen takia.

© iStock

Rikkiä pisamien hoitoon - Pisamat nähtiin joskus asioina, joita tuli hoitaa. Pisamaisten ihmisten kasvoille hierottiin rikkiä, mutta se lähinnä vain ärsytti heidän silmiään.

© iStock

Virtsaa kasvoille - Aikoinaan aatelisnaiset pesivät kasvonsa virtsalla. Se uskottiin toimivan antiseptisenä aineena ja puhdistavan ihoa. Niin ällöttävältä kuin tämä kuulostaakin, ei tavasta seurannut mitään terveysongelmia.

© iStock

Vaatteiden vaihtaminen - Historian saatossa on ollut normaalia, että ihmiset ovat käyttäneet samaa asua päivien tai jopa kuukausienkin ajan. Jopa 1500-luvun kuninkaat viettivät pitkiä aikoja samoissa vaatteissa.

© iStock

Ulosteet kuopissa - Ihmisten ulosteet heitettiin avoimiin kuoppiin ja jätettiin sinne mätänemään. Tämä johti lukuisten tartuntatautien leviämiseen.

© iStock

Hajujen peittäminen - Keskiajalla kukkia aseteltiin ympäri taloa peittämään yleisen hygienian puutteen aiheuttamat hajut.

© iStock

Kukat - Ympäri taloa ripoteltujen kukkien lisäksi oli ihmisillä tapana myös kantaa kukkia mukanaan, jotta luonnollinen pesemättömän kehon haju peittyisi.

© iStock

Lattiat - Keskiajalla ei ollut yleistä puhdistaa lattioita. Mitä sinne tippuikin, pysyi se myös siellä. Tämä käytäntö oli sama kaikissa sosiaaliluokissa ja yleensä likaisten alueiden päälle laitettiin olkia. Voit varmasti kuvitella tämän aiheuttaman hajun taloissa, jotka kuhisivat bakteereita ja tuholaisia.

© iStock

Suuhygienia - Ennen ei ollut olemassa tehokkaita keinoja puhdistaa hampaita, joten lukuisia omituisia tapoja keksittiin vuosien mittaan. Niiden joukossa oli muun muassa suun huuhtelu viinillä tai puhdistus poltettujen rikkaruohojen tuhkalla. Kuten kuvitella saattaa, oli mädäntynyt hammasrivistö varsin yleinen näky.

© iStock

Kuningatar Elisabetin meikkisalaisuudet - Ollessaan Englannin kuningatar käytti kuningatar Elisabet I lyijypohjaista tuotetta ihonsa valkaisuun. Elisabet I käytti tätä "meikkiä" kasvoillaan joka päivä.

© iStock

Hiiriä kipuun - Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että kuollut hiiri suussa voisi auttaa hammaskipujen helpottamisessa. CBS News kertoo, kuinka hiiri usein hienonnettiin ja sekoitettiin muiden ainesosien kanssa ja asetettiin kipeään kohtaan suussa.

© iStock