© Shutterstock

Masennuslääkkeet -

Masennuslääkkeiden käyttö on yleensä turvallista harjoittelun aikana. Mutta eräs tietty tyyppi, selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet), voivat aiheuttaa uneliaisuutta ja väsymystä, mikä tekee harjoittelusta hieman haastavampaa.

© Shutterstock

Masennuslääkkeet -

Vireystason lasku voi olla vaarallista, sillä se voi lisätä loukkaantumisriskiä. Voit ehkä hallita tätä ajoittamalla lääkityksen niin, että se ei vaikuta harjoitteluun niin paljon (esim. ottamalla sen nukkumaanmenoaikaan), mutta tästä on keskusteltava lääkärin kanssa. Pitkällä aikavälillä masennuslääkkeet voivat auttaa masennusoireiden hoidossa, ja siksi ne voivat auttaa sinua motivoitumaan liikuntaan tulevaisuudessa.

© Shutterstock

Statiinit -

Statiinit ovat lääkeryhmä, jota käytetään korkean kolesterolin hoitoon. Suosittuja ovat simvastatiini (Zocor), atorvastatiini (Lipitor) ja fluvastatiini (Lescol).

© Shutterstock

Statiinit -

Statiinit saattavat tehdä hyvää työtä kolesterolitasojen hallinnassa, mutta niiden sivuvaikutukset voivat vaikuttaa harjoitteluun. Näitä ovat muun muassa lihaskipu, arkuus, kouristukset ja väsymys.

© Shutterstock

Statiinit -

Tämän vuoksi vastusharjoittelu voi olla erityisen haastavaa näiden lääkkeiden käytön yhteydessä. Kevyestä tai kohtuullisesta liikunnasta voi kuitenkin olla hyötyä kolesterolitasojen kurissa pitämisessä.

© Shutterstock

Bentsodiatsepiinit -

Bentsodiatsepiinejä käytetään useimmiten ahdistuksen hallintaan ja unilääkkeinä. Sellaisina ne toimivat keskushermostoa lamaavina aineina, ja haittavaikutukset voivat vaikuttaa liikuntakykyyn.

© Shutterstock

Bentsodiatsepiinit -

Bentsodiatsepiinit voivat aiheuttaa uneliaisuutta, heikkoutta ja väsymystä. Tämä johtaa yleensä alhaisiin energiatasoihin sekä huonoon koordinaatioon, mikä vaikuttaa suorituskykyyn.

© Shutterstock

Unilääkkeet -

Bentsojen lisäksi unettomuuden hoitoon käytettävät erityisemmät unilääkkeet (esim. tsolpidemi ja eskopikloni) voivat aiheuttaa uneliaisuutta ja horrostuneisuutta jopa seuraavana aamuna. Tämä vaikuttaa luonnollisesti kykyyn harrastaa liikuntaa turvallisesti.

© Shutterstock

Antihistamiinit -

Antihistamiineja käytetään allergiaoireiden hallintaan. Monet ihmiset käyttävät niitä kausittain esimerkiksi heinänuhan hoitoon. Vaikka kaikilla antihistamiineilla ei ole samoja sivuvaikutuksia, joillakin on rauhoittavia ominaisuuksia, jotka saavat sinut tuntemaan olosi uneliaaksi.

© Shutterstock

Antihistamiinit -

Lisäksi jotkin antihistamiinit voivat aiheuttaa suun kuivumista ja väsyttää. Myös huimausta voi esiintyä. Nämä lääkkeet myös rentouttavat verisuonia, mikä saattaa lisätä pyörtymisriskiä.

© Shutterstock

Verenpainelääkkeet -

Verenpainelääkkeet, kuten beetasalpaajat tai ACE:n estäjät, voivat vaikuttaa harjoitteluun. Verenpaine voi laskea, jos lopetat liikunnan äkillisesti. Tämä liikunnan jälkeinen hypotensio voi aiheuttaa pyörtymisen, joten vähitellen jäähdytteleminen on tärkeää, jos käytät näitä lääkkeitä.

© Shutterstock

Verenpainelääkkeet -

Erityisesti beetasalpaajia käyttävien voi myös olla vaikeampi säädellä ruumiinlämpöä. On kuitenkin sanottava, että liikunta yleensä nostaa verenpainetta (myös lääkkeitä käyttävillä). Pitkällä aikavälillä beetasalpaajat kuitenkin auttavat ylläpitämään tervettä verenpainetta.

© Shutterstock

NSAID-lääkkeet (ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet) -

Monia tulehduskipulääkkeitä voi ostaa reseptivapaasti (esim. ibuprofeenia), joten ihmiset käyttävät niitä kivun lievittämiseen ja tulehduksen vähentämiseen. Pitkäaikainen käyttö voi kuitenkin johtaa moniin terveysongelmiin.

© Shutterstock

NSAID-lääkkeet (ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet) -

Yksi näistä häiriöistä on ruoansulatuskanavan verenvuoto, joka puolestaan voi aiheuttaa anemiaa, väsymystä, huimausta, hengenahdistusta ja muita oireita. Kaikki nämä vaikuttavat liikuntaan. Tulehduskipulääkkeet peittävät myös kipua, mitä ei ehkä haluta treenatessa, sillä kipu on elimistömme signaali, joka varoittaa meitä siitä, että jokin on pielessä.

© Shutterstock

Protonipumpun estäjät (PPI) -

Näitä lääkkeitä käytetään happaman refluksin tai gastroesofageaalisen refluksitaudin (GERD) hoitoon. Koska ne vaikuttavat kalsiumin ja magnesiumin imeytymiseen, PPI-lääkkeet voivat pitkään käytettynä aiheuttaa kalsiumin häviämistä luista.

© Shutterstock

Protonipumpun estäjät (PPI) -

Alhainen luuston kalsiumpitoisuus tarkoittaa heikkoja luita. Ja heikot luut voivat altistaa sinut suuremmalle murtumariskille kuntoillessasi.

© Shutterstock

Lihasrelaksantit -

Lihaskouristusten hoitoon määrätään usein lihasrelaksantteja, kuten syklobensapriinia ja tisanidiinia. Näillä on useita haittavaikutuksia, kuten lisääntynyt kuivumisriski, suun kuivuminen, näön hämärtyminen ja uneliaisuus. Puhumattakaan tietysti rentoutuneista lihaksista.

© Shutterstock

Diureetit -

Diureetit, jotka tunnetaan myös nimellä vesipillerit, auttavat poistamaan elimistöstä ylimääräistä suolaa ja vettä. Niitä määrätään joskus ihmisille, joilla on sydänsairauksia, turvotusta (nesteen kertyminen) tai korkea verenpaine. Niilläkin on sivuvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa liikuntakykyyn, kuten huimaus, kuivuminen ja hypotensio.

© Shutterstock

Diureetit -

Toinen mahdollinen haittavaikutus on hypokalemia (alhainen kaliumpitoisuus). Tämä voi johtaa lihaskramppeihin ja vaikuttaa siten suoraan harjoittelukykyyn.

© Shutterstock

Fluorokinoloni-antibiootit -

Vaikka joitakin antibiootteja voi ottaa, siprofloksasiinin kaltaisia antibiootteja ei ehkä kannata käyttää. Fluorokinoloniantibiootit voivat aiheuttaa jännetulehdusta ja vaikuttaa haitallisesti jänteiden terveyteen.

© Shutterstock

Fluorokinoloni-antibiootit -

Niillä, joilla on diabetes mellitus, joilla on aiemmin ollut tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai jotka käyttävät kortikosteroideja fluorokinoloniantibioottien kanssa, on suurempi riski sairastua jänneongelmiin, kuten repeämiin.

© Shutterstock

Kortikosteroidit -

Pitkään käytettynä kortikosteroidit, kuten prednisoni, voivat aiheuttaa lihasheikkoutta. Tämä voi vaikuttaa kykyyn harrastaa liikuntaa ja palautua harjoituksista.

© Shutterstock

Dekongestantit -

Näitä lääkkeitä käytetään helpottamaan nenän tukkoisuutta. Lääkkeet, kuten pseudoefedriini (Sudafed) ja oksimetatsoliini (Afrin), voivat kuitenkin nostaa verenpainetta ja sykettä.

© Shutterstock

Dekongestantit -

Lisäksi nämä lääkkeet voivat vaikeuttaa kehon lämmönsäätelyä ja viilennystä. Liikuntaa ei suositella, kun verenpaine ja syke ovat koholla. Itse asiassa, jos jollakin on taustalla sydänongelma, se voi jopa laukaista sydäntapahtuman.

© Shutterstock

Stimulantit -

Stimulantteja, kuten Adderallia ja Ritalinia, käytetään yleisesti tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön (ADHD) oireiden hallintaan. Nämä lääkkeet vaikuttavat kuitenkin lämmönsäätelyyn, mikä voi johtaa nestehukkaan.

© Shutterstock

Stimulantit -

ADHD-lääkkeet voivat myös nostaa verenpainetta ja aiheuttaa epäsäännöllistä sykettä sekä vapinaa ja levottomuutta. Liikunta voi pahentaa kaikkia näitä haittavaikutuksia.

© Shutterstock

Diabeteslääkkeet -

Jotkin diabeteslääkkeet, mukaan lukien insuliini, sekä matalat glukoosipitoisuudet lisäävät hypoglykemian riskiä. Treenaaminen jo itsessään alentaa verensokeria, joten näiden kahden yhdistäminen voi olla vaarallista, jos sitä ei tehdä oikein.

© Shutterstock

Diabeteslääkkeet -

Liikunta on mahdollista näiden lääkkeiden käytön aikana, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä ennen harjoittelua tapahtuvaan ravitsemukseen ja glukoosipitoisuuden säännölliseen seurantaan harjoittelun aikana. Keskustele lääkärisi kanssa.

© Shutterstock

Laksatiivit -

Ummetuksen hoitoon käytettävillä laksatiiveilla on myös useita ei-toivottuja sivuvaikutuksia, kuten kuivuminen, huimaus, pahoinvointi ja väsymys. Kaikki nämä vaikuttavat harjoittelukykyysi.

© Shutterstock

Laksatiivit -

Lisäksi ruoansulatuskanavan ongelmat treenatessa eivät ole hauskaa.

Lähteet: (Health Digest) (BuzzRx)(NHS) (Mayo Clinic) (UCI Health) (Harvard Medical School) (Healthline) (Cleveland Clinic) 

© Shutterstock