Kuinka univaje voi aiheuttaa tuhoisia ajatuksia -

Tutkijat ovat jo jonkin aikaa olleet tietoisia siitä, että univajeen ja tunkeilevien ajatusten välillä on yhteys. Suuri kysymys on kuitenkin se miksi näin on.

Uuden tutkimuksen mukaan vastaus liittyy aivojen osaan, jota kutsutaan oikeaksi dorsolateraaliseksi prefrontaaliseksi aivokuoreksi. Tämä on aivojen osa, joka vastaa muistojen tukahduttamisesta. Kun se heikkenee, meillä on taipumus kärsiä enemmän tuhoisista ajatuksista.

Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin jatkaaksesi lukemista.

© Getty Images

Mielensairaus ja tuhoisat ajatukset -

Mielisairaudet on jo jonkin aikaa yhdistetty tuhoisiin ajatuksiin, sekä niihin liittyviin epämiellyttäviin ja häiritseviin tunteisiin.

© Shutterstock

Selkeä yhteys -

Tutkimukset ovatkin osoittaneet selvän yhteyden heikentävien tunkeilevien ajatusten ja mielisairauksien, kuten masennuksen ja traumaperäisen stressihäiriön (PTSD), välillä.

© Shutterstock

Tuhoisat ajatukset ja univaje -

Tunkeilevat ajatukset on puolestaan yhdistetty univajeeseen. Tutkimukset osoittavat, että hyvin levännyt ihminen pystyy yleensä tukahduttamaan negatiivisen muiston melko nopeasti.

© Shutterstock

Unettomuus -

Unettomuuden kanssa kamppailevan henkilön voi olla vaikea tukahduttaa samaa muistoa, ja se voi vaivata häntä pitkään.

© Shutterstock

Palapelin puuttuva palanen -

Viime aikoihin asti tutkijat olivat ymmällään siitä miksi univaje edistää tunkeilevia ajatuksia, eli mitä aivoissa oikeastaan tapahtuu?

© Shutterstock

Vastausten löytäminen -

Proceedings of the National Academy of Sciences USA -lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen ansiosta meillä on nyt aihesesta lisää tietoa.

© Shutterstock

Tutkimuksen tavoitteet -

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vaikuttavatko tunkeilevat ajatukset negatiivisesti aivojen oikeaan dorsolateraaliseen prefrontaaliseen aivokuoreen (rDLPFC).

© Shutterstock

rDLPFC -

Kuten aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, rDLPFC on vastuussa muistojen hakuprosessin tukahduttamisesta. Itse hakeminen tapahtuu aivojen eri osassa: hippokampuksessa.

© Shutterstock

Oletus -

Tutkijat olettivat, että liian vähäinen uni estää rDLPFC:n kykyä tukahduttaa ei-toivottuja muistoja ja edistää siten tunkeilevia ajatuksia.

© Shutterstock

Oletuksen testaaminen -

Hypoteesin testaamiseksi tutkijat rekrytoivat 85 opiskelijan ryhmän ja kouluttivat heidät yhdistämään neutraalit kasvot tiettyihin kuviin. Näistä kuvista osa oli negatiivisia, kuten esimerkiksi auto-onnettomuus.

© Shutterstock

Yhteyksien luominen -

Tavoitteena oli, että opiskelijat loisivat henkisen yhteyden kasvojen ja kuvien välille, kun heille näytetään kasvot erikseen, muistin palautuminen tapahtuisi automaattisesti.

© Shutterstock

Kaksi testiryhmää -

Tämän jälkeen opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä joutui valvomaan koko yön, ja toinen testiryhmä lähetettiin nukkumaan laboratorioon.

© Shutterstock

Seuraaminen -

Nukkuvia opiskelijoita seurattiin sen mukaan miten paljon aikaa he viettivät REM-unessa (rapid eye movement) ja ei-REM-unessa.

© Shutterstock

Aamuisin -

Aamulla kaikille osallistujille näytettiin kuvia kasvoista, jotka he olivat nähneet harjoituksessa. Osallistujia pyydettiin joko ajattelemaan niihin liittyviä muistoja tai tukahduttamaan ne.

© Shutterstock 

fMRI eli toiminnallinen magneettikuvaus -

Koko tehtävän ajan tutkijat käyttivät toiminnallista magneettikuvausta (fMRI) mittaamaan opiskelijoiden aivotoimintaa.

© Shutterstock 

Tulokset -

Magneettikuvaustulokset vahvistivat ryhmän hypoteesin: verrattuna nukkuneisiin opiskelijoihin koko yön valvojilla oli huomattavasti vähemmän rDLPFC-aktiivisuutta, kun heitä pyydettiin tukahduttamaan tunkeilevia ajatuksia.

© Shutterstock

Kohonnut hippokampuksen aktiivisuus -

Itse asiassa heidän hippokampuksensa aktiivisuus osoittautui kohonneeksi, mikä johtui todennäköisesti siitä, että rDLPFC ei onnistunut sammuttamaan hakuprosessia.

© Shutterstock

Tärkeä huomata -

Scott Cairneyn, yhden tutkimuksen tutkijan mukaan nämä tulokset eivät viittaa siihen, että univaje aiheuttaisi aivotoiminnan yleistä heikkenemistä.

© Shutterstock

Mitä tulokset ehdottavat -

Tulokset viittaavat pikemminkin siihen, että liian vähäinen unen määrä voi vaikuttaa kielteisesti tiettyihin aivojen osiin, jotka osallistuvat toteuttaviin toimiin.

© Shutterstock

Muut havainnot -

Toinen mielenkiintoinen tutkimustulos liittyi osallistujiin, jotka olivat nukkuneet koko yön.

© Shutterstock

REM-unen merkitys -

Tiedot osoittavat, että osallistujien REM-unessa viettämän ajan ja rDLPFC:n aktiivisuuden tason välillä oli positiivinen korrelaatio erityisesti muistin tukahduttamistehtävän yhteydessä.

© Shutterstock

Mielenkiintoinen havainto -

Tutkimusryhmän mukaan tämä on erityisen mielenkiintoista, koska moniin mielenterveyden häiriöihin liittyy myös häiriintynyt REM-uni. Näin on esimerkiksi masennuksen ja traumaperäisen stressihäiriön kohdalla.

© Shutterstock

Asiantuntijoiden mielipiteet -

Useat alan asiantuntijat ovat ottaneet aikaa esittää ajatuksiaan tutkimuksen tuloksista. Yksi tällainen asiantuntija on Zara Bergstrom, kognitiivinen psykologi Kentin yliopistosta Englannissa.

© Shutterstock

”Kiehtovat” tulokset -

Bergstromin mukaan tutkimuksen tulokset ovat ”kiehtovia”. Tulokset näyttävät viittaavan siihen, että REM-unella on keskeinen rooli muistin riittävän hallinnan ylläpitämisessä.

© Shutterstock

Tärkeä varoitus -

Bergstrom lisää kuitenkin myös, että sen selvittämiseksi onko REM-unella syy-yhteys muistojen ja ajatusten hallintaan, tarvitaan lisätutkimuksia, joissa unta manipuloidaan suoranaisesti.

© Shutterstock

Vaikutukset terapiaan -

Glasgow'n yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkijan Maria Wimberin mukaan tutkimustulokset voivat myös antaa tietoa terapeuttisista lähestymistavoista.

© Shutterstock 

REM-unen tehostaminen -

Wimberin mukaan REM-unta tehostavista hoidoista voisi tulla osa sellaisten häiriöiden hoitoa, joihin liittyy tunkeilevia ajatuksia, kuten PTSD.

© Shutterstock 

Akuutin trauman hoitaminen -

Samoja toimenpiteitä voidaan käyttää jopa akuutin trauman yhteydessä mahdollisena ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, jotta voidaan varmistaa, että järkyttävät muistot ja takaumat eivät koskaan tule esiin.

Lähteet: (Scientific American)

© Shutterstock