Kaikki, mitä matkustajien on tiedettävä rajatarkastuksista
Euroopan komission tutkimuksessa elämänlaadusta eurooppalaisissa kaupungeissa yli 71 000 ihmistä 83 kaupungissa pyydettiin arvioimaan liikennejärjestelmiä viiden avaintekijän perusteella: edullisuus, turvallisuus, helppokäyttöisyys, tiheys ja luotettavuus. Julkisella liikenteellä on suuri merkitys siihen, miten tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä kaupungissa. Jotkin pääkaupungit menestyvät erinomaisesti, toiset taas jäävät jälkeen, mikä paljastaa jyrkät erot siinä miten hyvin julkinen liikenne palvelee asukkaita eri puolilla Eurooppaa.
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja tutustu kunkin pääkaupungin kokonaistyytyväisyyteen prosentteina ilmaistuna.
Rooman metrojärjestelmä on pääkaupungiksi melko rajallinen, sillä siinä on vain kolme linjaa. Liikenne viivästyy usein liikenteen ja lakkojen vuoksi, mikä heikentää tyytyväisyyttä.
Tiranassa ei ole metro- tai raitiovaunupalveluja, ja nykyinen bussijärjestelmä on usein ylikuormitettu ja vaikeakulkuinen. Kaupungin infrastruktuurin kehittämistä tarvitaan kipeästi.
Montenegron pääkaupungissa ei ole kaupunkijunaverkkoa, ja siellä on vain pieni bussiverkosto, joka on epäsäännöllinen. Vaikka kaupunkiin liikennöi kaukojunia, julkisen liikenteen käyttö on vähäistä, ja useimmat asukkaat kävelevät tai ajavat autolla.
Belgradissa on kattava bussi- ja raitiovaunujärjestelmä, mutta se on ikääntynyt, eikä kaupungissa ole metroa. Pitkään suunniteltu metro on vasta rakentamisen alkuvaiheessa.
Nikosiassa ei ole raitiovaunu- tai metroverkkoa, vaan se on täysin bussiliikenteen varassa. Julkinen liikenneon yleisesti rajallista, ja autoilu on yleistä, mikä vaikuttaa yleiseen tyytyväisyyteen.
Skopjen julkinen liikenne koostuu busseista, mukaan lukien kaksikerroksisista malleista. Verkosto on perustasoa, ja aikataulu on usein rajoitettu, erityisesti iltaisin.
Bukarestin metro on nopea ja kattaa keskeiset alueet, mutta bussi- ja raitiovaunuverkosto kärsivät liikenteestä ja epäjohdonmukaisesta palvelusta. Julkisen liikenteen parannuksia on parhaillaan käynnissä.
Maltan pääkaupungin ainoa julkinen liikenneväline on bussi. Vaikka verkosto kattaa suurimman osan saaresta, reitit voivat olla hitaita ja harvakseltaan liikennöityjä ruuhka-aikoina.
Reykjavikissa ei ole rautatie- tai raitiovaunujärjestelmää, vaan siellä käytetään ainoastaan busseja. Kaupunki on pieni, mutta rajoitetut liikennöintiajat ja -tiheys voivat olla haasteellisia sekä asukkaille ja vierailijoille.
Ankaran metrojärjestelmä on suhteellisen moderni ja laaja. Kaupungilla on myös laaja bussiverkosto, mutta ruuhkat voivat vaikuttaa matka-aikoihin.
Lissabonin ikoniset raitiovaunut ovat viehättäviä, mutta niiden nopeus on rajallinen. Kaupungissa on myös metro ja busseja, mutta kukkulat ja kapeat kadut voivat vaikeuttaa liikkumista ja aikataulujen täsmällisyyttä.
Pariisissa on yksi Euroopan tiheimmistä metroverkoista, jota täydentävät RER-junat, raitiovaunut ja bussit. Vaikka se on laaja, se kamppailee myöhästymisten, vanhenevan infrastruktuurin ja tungoksen kanssa.
Dublinin liikennevälineisiin kuuluvat bussit, Luas-raitiovaunu ja lähijunat. Verkosto laajenee, mutta ajoittain on edelleen haasteita ruuhkautumisen ja luotettavuuden suhteen.
Vilnassa ei ole metro- tai raitiovaunuverkostoa, mutta sen bussit ja johdinautot ovat hyvin liikennöityjä. Kaupunki on myös laajentamassa sähköisiä lippujärjestelmiä ja reaaliaikaisia seurantajärjestelmiä.
Ateenassa yhdistyvät nykyaikaiset metrolinjat sekä vanhemmat sähköjunat, raitiovaunut ja bussit. Asemilla on usein arkeologisia näyttelyitä, joten liikenne ja kulttuuri yhdistyvät niissä.
Bratislavassa käytetään busseja ja raitiovaunuja, joiden kattavuus on pieneksi pääkaupungiksi kohtuullinen. Lipunmyynti on yksinkertaista, ja palvelut ovat yleensä luotettavia ja aikataulujen mukaisia.
Riian julkinen liikenne koostuu raitiovaunuista ja busseista. Järjestelmä on tehokas ja kustannustehokas, vaikka infrastruktuurin nykyaikaistaminen on parhaillaan käynnissä.
Zagrebin siniset raitiovaunut ovat ikonisia, ja ne muodostavat Zagrebin liikennejärjestelmän sydämen. Verkosto on tiivis ja tehokas, ja sitä tukevat bussit, jotka kulkevat kaupungin lähiöissä.
Sofian metrolinja on suhteellisen uusi ja laajeneva, ja se tarjoaa puhtaita, ilmastoituja junia. Se täydentää laajaa bussi- ja raitiovaunuverkostoa, joka palvelee suurinta osaa kaupungin alueista.
Budapestin metrojärjestelmään kuuluu linja 1, Manner-Euroopan vanhin metrolinja, joka avattiin vuonna 1896. Raitiovaunut ja bussit täydentävät metroa, ja ne muodostavat hyvin integroidun järjestelmän, jossa on tiheä liikennöinti.
Ljubljanassa ei ole metro- tai raitiovaunujärjestelmää, mutta kaupungin bussit kulkevat tiheään ja ovat hyvin organisoituja. Suunnitteilla on kestäviä sähkökäyttöisiä pikkubusseja, jotka palvelisivat kompaktia kaupunkikeskustaa.
Brysselin liikenneverkkoon kuuluu STIB:n ylläpitämiä metro-, raitiovaunu- ja bussiliikennettä. Se kattaa kaupungin hyvin, mutta viivästykset ja satunnaiset lakot voivat vaikuttaa ajoittain luotettavuuteen.
Madridissa on yksi maailman pisimmistä metroverkoista, joka on saumattomasti yhteydessä esikaupunkijuniin ja busseihin. Järjestelmää pidetään laajalti luotettavana ja kauaskantoisena.
Kööpenhaminan metro toimii ilman kuljettajaa, sekä se on tiheä ja moderni. Yhdessä bussien, junien ja satamabussien kanssa se tukee kaupungin sitoutumista kestävään, multimodaaliseen työmatkaliikenteeseen.
Berliinin S-Bahn- ja U-Bahn-järjestelmät muodostavat hyvin integroidun verkon selkärangan, jota raitiovaunut ja bussit tukevat. Se tunnetaan kattavasta kattavuudestaan ja tiheästä liikennöinnistään, jopa ulkopaikkakunnilla.
Tallinna tarjoaa asukkailleen ilmaisen julkisen liikenteen ja digitaalisesti kehittyneen järjestelmän, jossa on kosketuksettomia maksuvälineitä ja reaaliaikaisia päivityksiä. Raitiovaunut ja bussit kulkevat tiheästi koko kompaktissa pääkaupungissa.
Amsterdamin liikenneverkko on tiivis ja tehokas, ja siellä on raitiovaunuja, busseja ja lauttoja. Se on myös saumattomasti integroitu Alankomaiden kansalliseen rautatiejärjestelmään, joten alueellinen matkustaminen on helppoa kaupungin keskustasta lähtien.
Lontoon metro on maailman vanhin metro, joka on toiminut vuodesta 1863 lähtien. Verkosto, johon kuuluu busseja, maanpäällisiä junia ja jokiliikennettä, on laaja, vaikka se on saanut usein osakseen arvostelua kustannusten ja ruuhkaisuuden vuoksi.
Varsovassa on nopeasti nykyaikaistuva metro-, bussi- ja raitiovaunujärjestelmä. Metro on suhteellisen uusi ja laajeneva, kun taas kaupungin raitiovaunut ovat Euroopan vanhimpia, vuodelta 1866.
Tukholman metrojärjestelmä, joka tunnetaan taiteellisista asemistaan, on helppo yhdistää busseihin, lauttoihin ja lähijuniin. Se tunnetaan täsmällisestä palvelusta ja ympäristön kestävyyden korostamisesta.
Vuodesta 2020 lähtien kaikki julkinen liikenne on ollut Luxemburgissa ilmaista. Maassa on tarjolla puhtaita ja tiheästi liikennöiviä busseja, raitiovaunuja ja junia, jotka kannustavat sekä asukkaita ja vierailijoita valitsemaan kestävän matkustamisen.
Prahan julkinen liikenne on sekä tehokasta myös historiallista. Sen laaja raitiovaunujärjestelmä, jota täydentävät bussit ja luotettava metro, on yksi Euroopan edullisimmista ja käyttäjäystävällisimmistä verkostoista.
Oslon julkinen liikenne toimii suurelta osin uusiutuvalla energialla, ja siihen kuuluu metro-, raitiovaunu- ja bussiliikennettä. Sen T-bane-järjestelmä kattaa sekä kaupungin ja esikaupunkialueet, ja reitit kulkevat luonnonmaisemien halki.
Helsingissä on nykyaikainen, käyttäjäystävällinen raitiovaunu-, bussi-, metro- ja lauttaliikenneverkosto. Kaupunki asettaa etusijalle kestävän kehityksen ja digitaalisen käyttömahdollisuuden, ja se tarjoaa reaaliaikaisen seurannan ja saumattoman lipunmyynnin kaikissa liikennemuodoissa.
Wienin julkinen liikenne on tunnettu täsmällisyydestään, siisteydestään ja integroituneisuudestaan. U-Bahn, raitiovaunut ja bussit ovat kohtuuhintaisia ja hyvien yhteyksien päässä, joten Itävallan pääkaupungissa on helppo liikkua tehokkaasti.
Lähteet: (European Commission) (Euronews)
Missä Euroopan pääkaupungeissa on paras (ja huonoin) julkinen liikenne?
Tyytymättömyys julkiseen liikenteeseen oli suurinta Etelä-Euroopassa ja Balkanilla
MATKUSTUS Metro
Euroopan komission tutkimuksessa elämänlaadusta eurooppalaisissa kaupungeissa yli 71 000 ihmistä 83 kaupungissa pyydettiin arvioimaan liikennejärjestelmiä viiden avaintekijän perusteella: edullisuus, turvallisuus, helppokäyttöisyys, tiheys ja luotettavuus. Julkisella liikenteellä on suuri merkitys siihen, miten tyytyväisiä ihmiset ovat elämäänsä kaupungissa. Jotkin pääkaupungit menestyvät erinomaisesti, toiset taas jäävät jälkeen, mikä paljastaa jyrkät erot siinä miten hyvin julkinen liikenne palvelee asukkaita eri puolilla Eurooppaa.
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja tutustu kunkin pääkaupungin kokonaistyytyväisyyteen prosentteina ilmaistuna.