© Getty Images

YK:n pääkonttori -

Yhdistyneiden Kansakuntien päämaja sijaitsee kansainvälisellä alueella New Yorkissa, ja sen muut päätoimistot sijaitsevat Genevessä, Nairobissa, Wienissä ja Haagissa.

© Shutterstock 

Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja -

Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) peruskirja allekirjoitettiin 26. kesäkuuta 1945. Peruskirja perustettiin toisen maailmansodan jälkeen tarkoituksena estää tulevat sodat, ja se tuli voimaan 24. lokakuuta 1945.

© Getty Images 

Kansainliitto -

YK seurasi Kansainliittoa, joka perustettiin vuonna 1920 ylläpitämään maailmanrauhaa. Maailmanlaajuisen konfliktin puhkeaminen syyskuussa 1939 osoitti kuitenkin selvästi, että liitto oli epäonnistunut ensisijaisessa tarkoituksessaan. Kuvassa näkyy Kansainliiton yleiskokouksen ensimmäinen kokous 15. marraskuuta 1920 Salle de la Réformationissa Genevessä Sveitsissä.

© Public Domain 

Perustajajäsenet -

YK:n perustamishetkellä sillä oli 51 jäsenvaltiota. Tällä hetkellä jäseniä on 193, ja ne edustavat lähes kaikkia maailman suvereeneja valtioita. Kuvassa: Edward Stettinius, YK:n peruskirjan kokoukseen San Franciscossa osallistuneen Yhdysvaltojen valtuuskunnan puheenjohtaja, allekirjoittaa peruskirjan Yhdysvaltojen puolesta presidentti Harry Trumanin (toinen vasemmalta) ja muiden katsellessa.

© Getty Images

Miten YK toimii -

YK:lla on kuusi pääelintä: yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, holhousneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja YK:n sihteeristö. Kuvassa näkyy YK:n yleiskokouksen sali.

© Shutterstock

Erikoistuneet virastot -

YK:n alaisuuteen kuuluu myös lukuisia erityisjärjestöjä. Niitä ovat muun muassa WHO, Unesco ja Unicef. Kuvassa näkyy WHO:n lippu.

© Getty Images 

YK:n pääsihteeri -

YK:n nykyinen pääsihteeri on portugalilainen poliitikko ja diplomaatti António Guterres.

© Public Domain 

Palkinnot -

Useat YK:n yhdistetyt järjestöt ja henkilöt ovat saaneet Nobelin rauhanpalkinnon tunnustuksena työstään, muun muassa kaksi pääsihteeriä - Dag Hammarskjöld ja Kofi Annan (kuvassa). Myös Kanadan ulkoministeri Lester B. Pearson on saanut Nobelin rauhanpalkinnon roolistaan YK:n ensimmäisten rauhanturvajoukkojen järjestämisessä Suezin kriisin ratkaisemiseksi.

© Shutterstock

Dag Hammarskjöld (1905–1961) -

Ruotsalainen taloustieteilijä ja diplomaatti Dag Hammarskjöld toimi YK:n toisena pääsihteerinä. 47-vuotiaana hän oli nuorin virkaa hoitanut henkilö. Syyskuun 18. päivänä 1961 hän oli matkalla salaiseen tapaamiseen juuri itsenäistyneen Kongon Katangan presidentin Moise Tshomben kanssa sisällissodan lopettamiseksi. Lentokone, jolla hän oli matkalla, syöksyi maahan lähellä Ndolaa Pohjois-Rhodesiassa (nykyisessä Sambiassa) olosuhteissa, jotka ovat edelleen epäselvät.

© Getty Images 

Tapaturma vai salamurha? -

Vuonna 1962 Rhodesian osavaltiossa tehdyssä tutkimuksessa päädyttiin siihen, että syynä oli lentäjän tekemä virhe. YK:n myöhemmässä tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty selvittämään onnettomuuden syytä. 1990-luvulla esitettiin, että CIA, Ison-Britannian MI6 tai eteläafrikkalainen puolisotilaallinen järjestö olisivat saattaneet olla osallisina onnettomuudessa. Myös belgialaista palkkasotilaslentäjää Jan van Risseghemiä epäiltiin, kun Guardian-sanomalehti Guardianin vuonna 2019 julkaistussa raportissa esitettiin vihjauksia siitä, että hän ampui Hammarskjöldin koneen alas tahallaan. Kuvassa: Viranomaiset tutkivat putoamispaikkaa.

© Getty Images

YK:n rauhanlähettiläät -

Taiteen, kirjallisuuden, tieteen, viihteen, urheilun tai muun julkisen elämän aloilta valitut ansioituneet henkilöt auttavat osaltaan kiinnittämään maailmanlaajuista huomiota Yhdistyneiden Kansakuntien työhön YK:n rauhanlähettiläinä. YK:n rauhanlähettiläänä ovat toimineet niin Paulo Coelho, Leonardo DiCaprio, Charlize Theron ja Malala Yousazai.

© Getty Images 

Unicefin hyvän tahdon lähettiläät -

UNICEFin hyvän tahdon lähettiläiden tehtävänä on antaa UNICEFin asioista kiinnostuneille julkkiksille mahdollisuus käyttää mainettaan ja vaikutusvaltaansa tärkeiden asioiden huomion kiinnittämiseen. Tämä voi tapahtua muun muassa julkisten esiintymisten ja puheiden muodossa, vierailuina ongelmallisille alueille ja poliittisten yhteyksiensä käyttämisenä UNICEFin asioiden ajamiseen. Näyttelijä ja laulaja Danny Kaye (1911-1987) oli ensimmäinen, joka toimi tässä tehtävässä vuonna 1954.

© Getty Images 

Julkkikset -

Näyttelijä Emma Watson (kuvassa) käynnisti vuonna 2014 uraauurtavan HeForShe-kampanjan, jossa miehiä kehotetaan taistelemaan sukupuolten tasa-arvon puolesta ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää. Kampanjassa on mukana on myös muita julkkiksia, jotka matkustavat ympäri maailmaa UNICEFin hyvän tahdon lähettiläinä.

© Getty Images 

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) -

Yleiskokous hyväksyi 10. joulukuuta 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, joka perustui YK:n peruskirjan periaatteisiin. Se toimii tiekarttana kaikkien yksilöiden oikeuksien turvaamiseksi kaikkialla maailmassa. Kuvassa YK:n kolmas yleiskokous, jonka päätteeksi ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus hyväksyttiin Palais de Chaillot'ssa Pariisissa Ranskassa.

© Getty Images 

Eleanor Roosevelt (1884–1962) -

Eleanor Roosevelt (kuvassa), Yhdysvaltojen presidentin Franklin D. Rooseveltin leski, johti asiakirjaa laatinutta komiteaa. Hänet tunnustettiin julistuksen ohjaavaksi voimaksi.

© BrunoPress

YK:n rauhanturvaaminen -

YK lähettää turvallisuusneuvoston hyväksynnän saatuaan rauhanturvaajia alueille, joilla aseellinen konflikti on hiljattain päättynyt tai keskeytynyt. Rauhanturvaajien tehtävänä on valvoa rauhansopimusten ehtojen noudattamista ja estämään taistelijoita jatkamasta vihollisuuksia.

© Shutterstock

Ensimmäiset rauhanturvajoukot (1956) -

Ensimmäisen kerran YK:n rauhanturvajoukkoja käytettiin vuonna 1956 Suezin kriisin aikana sen jälkeen kun britit, ranskalaiset ja israelilaiset joukot yrittivät lyhytaikaisesti saada takaisin länsimaiden hallinnan elintärkeästä vesiväylästä kun Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser oli kansallistanut Suezin kanavayhtiön. Kuvassa: Brittisotilaat toivottavat onnea YK:n tanskalaisille sotilaille heidän palatessaan kotiin.

© Getty Images

Maailman elintarvikeohjelma perustetaan (1961) -

Vuonna 1961 yleiskokous hyväksyi Maailman elintarvikeohjelman (WFP) perustamisen elintarvikeavun toimittamiseksi nälänhädän, luonnonkatastrofien ja aseellisten konfliktien yhteydessä. WFP:n tehtäväksi annettiin välittömästi toimittaa kiireellisesti tarvittavia elintarvikkeita Iranin vuoden 1962 maanjäristyksen (kuvassa) uhreille. Samana vuonna apua toimitettiin myös Thaimaan hurrikaanin uhreille. WFP sai ponnisteluistaan Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2020.

© Getty Images 

Nälkää näkevä maailma -

Maailman elintarvikeohjelman WFP:n tietojen mukaan tällä hetkellä maailmassa 821 miljoonaa ihmistä ei saa riittävästi ruokaa. Tämä on käytännössä useampi kuin joka yhdeksäs maailman väestöstä.

© Getty Images 

UNICEF saa Nobelin rauhanpalkinnon (1965) -

YK:n lastenrahasto perustettiin vuonna 1946. Sen tehtävänä on tarjota humanitaarista ja kehitysapua lapsille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1959 yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen. UNICEFille myönnettiin vuonna 1965 Nobelin rauhanpalkinto sen pyrkimyksistä edistää kansakuntien välistä yhtenäisyyttä ja siitä, että se on ymmärtänyt, "että lapset ovat avain tulevaisuuteen".

© Getty Images 

Lapsen oikeuksien julistus -

Lapsen oikeuksien julistus edusti ensimmäistä suurta kansainvälistä yhteisymmärrystä lasten oikeuksien perus periaatteista, joihin kuuluvat suoja, koulutus, terveydenhuolto ja hyvä ravitsemus. UNICEF on nykyään läsnä yli 190 maassa ja on edelleen maailman johtava lastenjärjestö.

© Getty Images 

Sopimus ydinaseiden leviämisen estämisestä (1968) -

Vuonna 1968 hyväksytyn ja vuonna 1970 voimaan tulleen kansainvälisen sopimuksen tavoitteena oli estää ydinaseiden ja aseteknologian leviäminen. Sen avulla ei lopulta kuitenkaan onnistuttu pysäyttämään ydinaseiden leviämistä. Sopimus oli merkittävä menestys asevalvonnan kannattajille ja edisti yhteistyötä ydinenergian rauhanomaisessa käytössä. Kuvassa: 18 maan ydinaseriisuntakonferenssi jatkuu Geneven kansakuntien palatsissa sen jälkeen, kun ydinaseiden leviämisen estämistä koskeva sopimus on allekirjoitettu 1. heinäkuuta.

© Getty Images 

Kansainvälinen naisten vuosi (1975) -

Yleiskokous nimesi vuoden 1975 kansainväliseksi naisten teemavuodeksi: samana vuonna pidettiin YK:n ensimmäinen naisten maailmankonferenssi Mexico Cityssä. YK:n sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä käsittelevä yksikkö (UN Women) on jatkanut ponnistelujaan naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi vuodesta 2010 lähtien. Kuvassa Itä-Saksan postimerkkejä, joissa on eri kansojen naisia ja YK:n logo.

© Public Domain 

UN Women -

UN Women on yksi johtavista järjestöistä, jotka koordinoivat kansainvälisen naistenpäivän tapahtumia, joita vietetään vuosittain ympäri maailmaa 8. maaliskuuta maailmanlaajuisen sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

© Getty Images 

Unesco nimeää 12 ensimmäistä suojeltavaa kohdetta (1978) -

Vuonna 1976 perustettu YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö julkaisi vuonna 1978 ensimmäisen 12 maailmanperintökohteen luettelon. Maailmanperintökohteisiin kuuluivat Yellowstonen kansallispuisto, Krakovan historiallinen keskusta Puolassa ja Galapagossaaret (kuvassa).

© Shutterstock 

Maailmanperintökohteet -

Kesäkuussa 2020 maailmanperintökohteita oli yhteensä 1121 kappaletta 67 maassa. Maailmanperintökohteisiin kuuluvat 896 kulttuuriperintökohdetta, 213 luonnonperintökohdetta ja 39 sekalaista kohdetta.

© Getty Images 

Kioton pöytäkirja (1997) -

Vuonna 1997 allekirjoitetulla Kioton pöytäkirjalla laajennettiin vuonna 1992 tehtyä ilmastonmuutosta koskevaa YK:n puitesopimusta (UNFCCC). Kioton pöytäkirja on nimetty sen japanilaisen kaupungin mukaan, jossa se hyväksyttiin. Lisäksi pöytäkirja laajennettiin vuonna 1992 tehtyä ilmastonmuutosta koskevaa YK:n puitesopimusta (UNFCCC) ja velvoitettiin 14 maata sekä Euroopan unioni vähentämään vaarallisten kasvihuonekaasujen päästöjä. Kolme maailman suurinta hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa maata Kiina, Intia ja Yhdysvallat eivät kuitenkaan koskaan ratifioineet kansainvälistä sopimusta. Pöytäkirja tuli voimaan vuonna 2005. Kuvassa 10-vuotispäivän mielenosoittajan "syntymäpäiväkortti".

© Getty Images 

HI-virusta/aidsia koskeva julistus (2001) -

Yleiskokous hyväksyi tämän sitoumuksia koskevan julistuksen, joka on merkittävä virstanpylväs aidsin vastaisissa toimissa, todettuaan, että "maailmanlaajuinen epidemia" on aiheuttanut mittaamatonta kärsimystä ja kuolemaa kaikkialla maailmassa. Nykyään UNAIDS toimii edelleen hivin/aidsin vastaisten kansainvälisten toimien maailmanlaajuisena puolestapuhujana.

© Getty Images 

YK:n hätäapu (2014) -

Vastauksena Länsi-Afrikassa vuonna 2014 puhjenneeseen Ebola-epidemiaan YK perusti kaikkien aikojen ensimmäisen terveydenhuollon hätäoperaations YK:n Ebola Emergency Response Missionin. Yli 30 000 ihmistä sai tartunnan harvinaiseen ja tappavaan tautiin, johon kuoli 11 000 ihmistä.

© Getty Images

YK:n vastaus COVID-19:lle -

Syyskuussa 2020 YK julkaisi päivitetyn version YK:n kattavasta vastauksesta COVID-19:ään. YK kuvaa koronavirus-pandemiaa yhdistetyksi terveys-, talous-, humanitaariseksi, turvallisuus- ja ihmisoikeuskriisiksi.

© Getty Images 

Kaksi pakottavaa kriisiä -

António Guterres puhui ministereille New Yorkissa virtuaalikokouksessa, jossa käsiteltiin kestävää elpymistä COVID-19:stä. Hän totesi, että maailma on kahden kiireellisen kriisin edessä: COVID-19 ja ilmastonmuutos. "Tarttukaamme molempiin ja jättäkäämme tuleville sukupolville toivo siitä, että tämä hetki on todellinen käännekohta ihmisille ja planeetalle", hän sanoi.

© Shutterstock 

Haasteet -

Vuonna 2024 YK:lla on edessään monia haasteita. Niitä ovat niin Ukrainan ja Lähi-idän jatkuvat sodat, pakolaiskriisi ja Haitin loputon jengiväkivalta.

Lähteet: (The Guardian) (WFP) (UN/WHO)

© Getty Images