© Shutterstock

Mitä taiteen restaurointi on? -

Taiteen restauroinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa korjataan, puhdistetaan tai restauroidaan taideteoksia, jotka ovat huonontuneet iän, ympäristötekijöiden tai vaurioiden vuoksi. Tavoitteena on saattaa teos mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaansa, ja samalla säilyttää taiteilijan tarkoitus ja varmistaa teoksen pitkäikäisyys myös tuleville sukupolville.

© Shutterstock

Säilyttäminen vs. restaurointi -

Konservoinnissa keskitytään estämään lisävahinkoja vakauttamalla taideteos, kun taas restauroinnissa käytetään invasiivisempia tekniikoita, joilla korjataan vaurioituneita alueita, poistetaan haitallisia materiaaleja, sekä joskus jopa rekonstruoidaan puuttuvia osia taideteoksesta.

© Shutterstock

Puhdistaminen -

Yksi taiteen restauroinnin tärkeimmistä tehtävistä on puhdistus. Ajan myötä taideteokset keräävät sekä pölyä, likaa, savujäämiä ja muita epäpuhtauksia. Restauroijat käyttävät erikoisliuottimia ja -tekniikoita poistaakseen nämä kerrokset turvallisesti ja paljastaakseen alkuperäisen taiteen.

© Shutterstock

Vahinkojen korjaaminen -

Monet taideteokset kärsivät fyysisistä vaurioista, kuten repeämistä kankaassa, halkeamista veistoksessa tai maalin hilseilystä. Restaurointiin kuuluu puuttuvien alueiden paikkaaminen, uudelleen kutominen tai täyttäminen. Tavoitteena on käyttää alkuperäistä koostumusta vastaavia materiaaleja.

© Shutterstock

Palautettavuus -

Modernin taiteen restauroinnin keskeinen periaate on palautuvuuden periaate. Kaikkien restaurointiprosessin aikana tehtyjen muutosten pitäisi olla palautettavissa, jotta konservaattorit voivat tulevaisuudessa peruuttaa ne, mikäli parempia menetelmiä tulee saataville.

© Shutterstock

Eettiset näkökohdat -

Restauroijien on aina huomioitava työnsä eettiset vaikutukset. Tähän kuuluu myös sen määrittäminen kuinka paljon restaurointia on aiheellista tehdä, ja taiteilijan alkuperäisen näkemyksen kunnioittaminen. Liiallinen restaurointi voi vaarantaa taideteoksen historiallisen arvon.

© Shutterstock

Kehittynyt teknologia -

Teknologian kehitys on parantanut taiteen restaurointiprosessia huomattavasti. Infrapunaskannauksen, röntgensäteiden ja digitaalisen kuvantamisen kaltaisten välineiden avulla konservaattorit voivat analysoida pinnan alla olevia kerroksia vahingoittamatta itse teosta.

© Getty Images

Suojelu -

Taiteen restauroinnissa on kyse kulttuuriperinnön suojelemisesta. Korjaamalla ja entisöimällä taideteoksia konservaattorit varmistavat, että tulevat sukupolvet voivat arvostaa teosta sen alkuperäisessä kauneudessa.

© Shutterstock

Bakteerit -

Vuonna 2008 espanjalainen mikrobiologi Pilar Bosch törmäsi akateemiseen artikkeliin, jossa ehdotettiin mahdollisuuksia käyttää bakteereja osana taiteen restaurointia.

© Reuters

Vaikeuksia restauroinnin suhteen -

Samaan aikaan Boschin äidillä, Pilar Roigilla, oli haasteita Antonio Palominon 1700-luvun freskojen restauroinnissa eräässä espanjalaisen kaupungin vanhimmista kirkoista.

© Reuters

Kauneus kivessä -

Itä-Espanjassa Valenciassa sijaitseva Santos Juanesin kirkko perustettiin 1200-luvulla. Kirkko on perustamisena jälkeen kokenut myrskyisän historian, jossa se on vaurioitunut ja jälleenrakennettu.

© Reuters

Voittoisa kirkko -

1700-luvun freskot, joita Roig yritti restauroida, esittävät voittoisaa kirkkoa, eli kristittyjä, jotka ovat päässeet taivaaseen ja voittaneet kuoleman ja synnin.

© Reuters

Tulipalon aiheuttamat vahingot -

Espanjan sisällissodan aikana vuosina 1936-1939 kirkon sisätilat kärsivät tuhopolton aiheuttamista vahingoista. Myöskin freskot kokivat vahinkoja.

© Reuters

Aikaisempi restaurointi -

Freskojen restaurointitöiden aikana 1960-luvulla ne irrotettiin liiman avulla kirkon seinistä. Roigin, joka on ammatiltaan taiderestauroija, oli vaikea poistaa liimaa taideteoksista.

© Reuters

Italialaiset freskot -

Boschin löytämässä tutkimuspaperissa puhuttiin bakteereista, joita käytettiin freskojen puhdistamiseen Italiassa. Tästä tuli Valencian kirkossa nyt tarvittava Ave Maria.

© Reuters

Kunnianhimo -

Äiti ja tytär ovat nyt yhdistäneet voimansa kunnianhimoisessa 4,46 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin hankkeessa, jonka tarkoituksena on restauroida kirkon taideteokset samanlaisilla tekniikoilla.

© Reuters

Ensimmäinen askel -

Heidän toteuttamassaan prosessissa bakteereja koulutetaan syöttämällä niille näytteitä eläinten kollageenista valmistetusta liimasta. Bakteerit puolestaan tuottavat entsyymejä, jotka hajottavat liimaa.

© Reuters

Yhdistäminen -

Seuraavaksi bakteerit sekoitetaan luonnolliseen leväpohjaiseen geeliin, joka levitetään maalauksiin ja jätetään niihin vaikuttamaan kolmeksi tunniksi.

© Reuters

Poistaminen -

Kun kolme tuntia on täynnä, geeli poistetaan, ja alta paljastuu liimaton maalaus! Taiteen restauroijat pääsevät sitten käsiksi liiman alla olleisiin maalauksiin ja voivat suorittaa tarvittavat restauroinnit.

© Reuters

Manuaalinen tapa -

Taiteen restauroijat käyttivät aikaisemmin manuaalista menetelmää, jossa liima raaputettiin pois lämpimän veden ja puhdistussienien avulla. Prosessi vei tunteja ja vahingoitti maalauksia.

© Reuters

Muut restauroinnit -

Bosch on myös soveltanut taiderestaurointiin liittyvää bakteerituntemustaan työskennellessään hankkeissa Pisassa ja Monte Cassinossa Italiassa sekä Santiago de Compostelassa Pohjois-Espanjassa.

© Reuters

Graffitit -

Nyt Bosch kouluttaa myös toisenlaisia bakteereja puhdistamaan seiniä spraymaalatuista graffiteista. Taiteen restaurointi on hyvin haastavaa ja aikaa vievää, mutta se ei aina saa osakseen arvostusta.

© Reuters

Sikstuksen kappelin katto, Michelangelo -

Vatikaanissa sijaitsevan Sikstuksen kappelin katon restaurointi oli erittäin kiistanalainen hanke. Vuonna 1980 aloitettiin 21 vuotta kestänyt restaurointiprosessi, jonka tarkoituksena oli palauttaa kattoon sen alkuperäinen väriloisto ja värit, jotka olivat oletettavasti kadonneet ajan myötä.

© Getty Images

Sikstuksen kappelin katto, Michelangelo -

Monet epäilivät oliko tämä todella tarpeen. Väitettiin myös, että restaurointi poistaisi osan katon historiasta. Hankkeessa onnistuttiin kuitenkin paljastamaan aiemmin piilossa olleita yksityiskohtia, joita on nyt arvostettu huomattavasti enemmän.

© Getty Images

‘Las Meninas’ Diego Velázquez -

Las Meninas -teosta pidetään espanjalaisen maalaustaiteen mestariteoksena. Teoksen restaurointiin suhtauduttiin ankarasti, sillä monet historioitsijat uskoivat, että restaurointiyritykset vahingoittaisivat taidetta. Hankkeessa käytettiin kaksi vuotta taiteen palauttamiseen entiseen loistoonsa, sekä maalauksen yksityiskohtien ja värien parantamiseen.

© Getty Images

‘Ecce Homo’ Elías García Martínez -

'Ecce Homo' on maalaus Jeesuksesta Kristuksesta, joka löytyy armon kirkon pyhäköstä Borjassa Espanjassa. Maalaukseen tehtiin vuonna 2012 uskomattoman kiistanalainen restaurointiprosessi, joka aiheutti kansainvälistä paheksuntaa.

© Public Domain

‘Ecce Homo' Elías García Martínez -

Vaikka restauroinnin oli tarkoitus antaa teokselle kasvojenkohotus, se muutti teoksen ulkonäköä merkittävästi ja tuhosi alkuperäisen maalauksen ulkonäön täysin. Kuvassa päivitetyn teoksen vieressä on sen ”restauroija” Cecilia Giménez.

© NL Beeld

‘Ecstasy of Saint Teresa’ Gian Lorenzo Bernini -

Ikoninen marmoriveistos sijaitsee Cornaron kappelissa Rooman Santa Maria della Vittoria -kirkossa. Vuonna 2018 toteutetussa restaurointihankkeessa pyrittiin korjaamaan veistoksen vähäiset vauriot. Restaurointihanke herätti kuitenkin kiistelyä, kun paljastui, että restauroijat olivat käyttäneet kemiallista liuosta, joka muutti marmorin värin valkoisesta keltaiseksi.

© Getty Images

Damaskoksen suuri moskeija -

Vuonna 2018 restaurointiryhmä lähti antamaan Damaskoksen suuren moskeijan, joka tunnetaan myös nimellä Umayyadin moskeija, osille kipeästi kaivattua kasvojenkohotusta. Moskeijan laatat korvattiin kiistanalaisesti alkuperäisestä materiaalista poikkeavilla laatoilla. Tästä seurasi kohu niin taidehistorioitsijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa.

Lähteet: (Reuters) (Arts Painter) (Britannica) (Douwes Fine Art) (PaperLove)

© Shutterstock