Tajunnanräjäyttävät faktat aivoista - Ihmismieli on kiehtova ja monet tutkijat ovat yrittäneet selvittää sen mysteerejä jo vuosien ajan. Nykyisin muisti, huomiokyky, logiikka, intuitio, ongelmanratkaisukyky ja kyky kommunikoida ovat mielen hyvin tunnettuja ominaisuuksia.

Mielen ensimmäiset teoreettiset selitykset (Platonilta ja Aristoteleelta) liittivät aivoihin sielun, jota pitivät kuolemattomana ja jumalallisena. Mutta miten voimakkaat ihmisaivot nähdään viimeaikaisten tutkimusten valossa?

Klikkaa galleriaan ja lue hämmästyttävät faktat ihmisaivoista!

© Shutterstock

"Mielen" merkitys - Termin englanninkielinen nimi "mind" tulee anglosaksisesta englannista ja tarkoittaa "ajatella, muistaa".

© Shutterstock

Vesi - The Guardianin mukaan 75 prosenttia aivoistamme koostuu vedestä.

© Shutterstock

Paino - Expressin mukaan aivomme painavat noin 1,5 kiloa ja edustavat noin 2-3 prosenttia kehomme massasta. Lisäksi aivot kuluttavat 20 prosenttia hapesta.

© Shutterstock

Varasto - Aivomme pystyvät säilömään tuhatta terabittiä vastaavan tietomäärän Daily Galaxyn mukaan.

© Shutterstock

Yhteydet - Daily Galaxy kertoo, että ihmisaivoissa on enemmän yhteyksiä kuin galaksissamme tähtiä.

© Shutterstock

Filosofit ja mieli - Filosofit olivat pioneereja ihmismielen tutkimuksessa. Platonin teorian mukaan mieli oli tyhjä arkki ja sai tietoa hyveen kautta aistikokemuksista riippumatta.

© Shutterstock

Tietoisuus - Tietoisuus sallii kokemukset ja reaktiot itseohjautuvalta vaikuttavalla tavalla. Neurotieteilijät eivät kuitenkaan vieläkään osaa selittää, miten tuntemukset prosessoidaan ja käännetään subjektiivisiksi vaikutelmiksi.

© Shutterstock

Muisti - Ihmismuistia leimaa ihmisten kyky tulkita, varastoida, säilyttää ja tuoda uudelleen mieleen tietoja neurobiologisten toimintojen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla, kertoo The Human Memory.

© Shutterstock

Älykkyys - Äly on ollut yleisesti määritetty ihmisen kyvyksi logiikkaan, käsineellistämiseen, muistiin painamiseen, itsetietoisuuteen, kommunikaatioon, oppimiseen, tunteiden hallintaan, suunnitteluun ja ongelmanratkaisuun, kertoo Encyclopedia Britannica.

© Shutterstock

Havaintokyky - Aivojen tärkein toiminto on muuttaa aistimme kokemuksiksi. Tämä kyky havaita sallii meidän organisoida, tunnistaa ja tulkita aistitietoja ja ymmärtää maailmaamme, Utne Reader kertoo.

© Shutterstock

Déjà vu - Kyseessä on psykologinen reaktio, jossa aivot välittävät tunteen, että olemme olleet jossakin paikassa tai nähneet henkilön aiemmin, vaikka se ei olisi mahdollista. Ilmiö on itse asiassa vika avioissa, missä aivoihin varastoituneet tiedot menevät lyhyt- tai keskipitkän aikavälin muistiiin, kun niiden pitäisi mennä lyhytkestoiseen musitiin - siitä syntyy tunne, että olemme kokeneet tilanteen aiemmin, kertoo The Conversation.

© Shutterstock

Unet - Freud ja psykonalalyysi väittävät, että unet "vapauttavat" tukahdutettuja haluja ja pelkoja, jotka nolaavat meidät, mutta edustavat oikeaa psyykeämme.

© Shutterstock

Todellisuus vs mielikuvitus - Kun katsomme esinettä, pyydämme hermosolujen sarjaa ja aivojen kaavoja toimimaan. Jos kuvittelemme esineen, prosessi on sama: sama aivojen osa luo esineen kuvan. Siksi aivot eivät erottele todellisuutta ja mielikuvitusta.

© Shutterstock

Vapaa tahto - Jotkut neurotieteilijät väittävät, että vapaa tahto ei ole muuta kuin illuusio ja että aivojen toiminta määrittää tietoisen valinnan.

© Shutterstock

Liike - Yksi mielen mysteereistä on se että pystymme liikkumaan hallitulla ja tarkalla tavalla, vaikka motoriset hermoimpulssit ovat hitaita, satunnaisia ja ennustamattomia.

© Shutterstock

Persoonallisuus - Tutkimus paljasti, että aivojemme muoto voi paljastaa paljon käyttäytymisestämme ja mielisairauksiaen kehittymisen riskeistä.

© Shutterstock

Aika - Kirjassa Time Warped: Unlocking the Mysteries of Time Perception kirjailija Claudia Hammond sanoo, että käsityksemme ajasta on joustava mielessämme ja että pelottavissa ja uhkaavissa tilanteissa näemme ajan kulkevan hidastettuna, Lisäksi kirjailija sanoo, että uudet kokemukset käsitellään eri lailla aivoissamme. Siksi muistamme todennäköisemmin tapahtumat, jotka olemme kokeneet 15-25-vuotiaina.

© Shutterstock

Miten musiikki vaikuttaa tunteisiimme - Musiikki vaikuttaa hermostoon suoraan talamuksen kautta, joten tunteidemme keskiötä voidaan stimuloida, kertoo HealthLine.

© Shutterstock

Tylsien tarinoiden piristäminen - Glasgow'n yliopiston neurotieteen ja psykologian instituutti tutkijat huomasivat, että ihmiset, jotka kuuntelivat monotonista tai tylsää tarinaa, kirjoittivat tarinan uudelleen tehden siitä mielenkiintoisemman.

© Shutterstock

Fobiat - Fobioita on 400 eri tyyppiä. Emoryn yliopiston lääketieteen laitoksen tutkimuksen mukaan fobiat voivat liittyä suoraan genetiikkaan. Muisto negatiivisesta kokemuksesta tallentuu DNA:han ja kulkee sukupolvelta toiselle.

© Shutterstock

Negatiivisuusgeeni - University of British Columbian mukaan joillakin ihmisilla on geneettinen taipumus negatiivisuuteen. ADRA2b-geenin variaation saa ihmiset kokemaan negatiiviset tunnekokemukset voimakkaammin.

© Shutterstock

Aistien ulkopuolinen havaintokyky - Kyseessä on ihmisen kyky saada tietoa käyttämättä mitään viidestä aistista. Se on kuin olisi kuudes aisti, sanoo The Telegraph.

© Shutterstock

Selvänäkijyys - Kysessä on kyky saada tietoa paikoista tai esineistä ei-aistinvaraisesti.

© Shutterstock

Ennustaminen - Ennalta näkevä ihmiset väittävät saavansa tietoa tulevista tapahtumista voimatta päätellä näitä nykyisyydestä. Ennaltanäkemistä voi sattua unissa Encyclopedia Britannican mukaan.

© Shutterstock

Telepatia - Telepatiaan liittyy yleensä kahden mielen yhteistoiminta ajatuksia, muistoja tai kuvia lähettäen, kertoo IFL Science.

© Shutterstock

Psykokineesi - Encyclopedia Britannican mukaan tämä termi tarkoittaa kykyä vaikuttaa esineisiin tai eläviin olentoihin etäisyyden päästä, pelkällä mielenvoimalla käyttämättä lainkaan fyysistä voimaa.

© Shutterstock

Makropsykokineesi - On selkeitä tapauksia, joissa esineiden ollaan nähty liikkuvan. Jotkut uskovat, että henget eivät ole vastuussa niistä, vaan lapset tai nuoret, joilla on tunneongelmia, väittää Institute for International Economic Policy.

© Shutterstock

Biotelekineesi - Biotelekineesi tarkoittaa psykokineesin soveltamista eläviin olentoihin. Esimerkki tästä on sähkönjohtokyvyn kasvu ihossa tietyissä tilanteissa.

© Shutterstock

Mikropsykokineesi - Mikropsykokineesi toimii samalla tavalla kuin makrospykokineesi, mutta erittäin pienillä määrillä materiaa, joka on näkyvissä vain elektronisilla laitteilla, kertoo Institute for International Economic Policy.

© Shutterstock