Kuvittele, että asut maassa, jossa kahvikupin hinta kaksinkertaistuu siinä ajassa kun juot kahvin. Tällaista on hyperinflaatio, jossa nopeat hinnanmuutokset voivat aiheuttaa sen, että jokapäiväisistä tavaroista tulee kohtuuttoman kalliita. Rahasta tulee lisäksi käytännössä arvotonta. Monet maat ympäri maailmaa ovat kokeneet tämänkaltaisia tilanteita, eivätkä osa maista ole koskaan toipuneet niistä täysin.
Oletko kiinnostunut tietämää lisää? Klikkaa eteenpäin selvittääksesi maat, jotka ovat kärsineet pahiten hyperinflaatiosta.
Taiwan koki hyperinflaation Kiinan sisällissodan aikana 1940-luvun lopulla. Kun kansallismielinen hallitus vetäytyi Taiwaniin, se toi mukanaan epäonnistuneen talouden ja massiivisen inflaation mantereelta. Vuoden 1948 lopussa Taiwanissa laskettiin liikkeelle jo miljoonan dollarin seteleitä.
Taiwanissa mitattu korkein kuukausittainen inflaatiovauhti oli noin 399 prosenttia. Kinnat kaksinkertaistuivat silloin noin 15 päivän välein. Vanha Taiwanin dollari korvattiin uudella Taiwanin dollarilla (kuvassa) kesäkuussa 1949, mikä lopulta vakautti maan talouden.
Kun Kiinan sisällissota (kuvassa) oli päättymässä vuonna 1949, maassa alkoi voimakas inflaatio, jonka huippu oli 5 070 prosenttia huhtikuussa 1949. Elintarvikkeiden hinnat nousivat 47 biljoonaa kertaa, mikä alkoi vaikuttaa rajusti myös Taiwanin talouteen.
Sisällissota häiritsi suuresti taloudellista toimintaa ja johti siihen, että kansallismielinen hallitus painoi liian suuren määrän rahaa. Lopulta Kiinan kansantasavalta perustettiin vuonna 1949, ja vanha juan korvattiin uudella valuutalla, renminbillä.
Argentiinassa alkoi 1970-luvun puolivälissä huomattava hyperinflaatio. Keskimääräinen korko kasvoi noin 300 prosenttia vuodessa, kunnes se oli suurimmillaan 5 000 prosenttia. Tuotteiden hinnat nousivat silloin yli 20 miljardin kertaisiksi.
Kriisi johtui monista tekijöistä, kuten liiallisesta rahan painamisesta ja luottamuksen menettämisestä Argentiinan valuuttaan pesoon. Argentiinan talous vakautui vasta vuonna 1991, kun peso sidottiin samaan arvoon Yhdysvalojen dollarin kanssa.
Bosnian sodan aikana (1992-1995) Bosnia ja Hertsegovina kärsi hyperinflaatiosta, jonka seurauksena maan kuukausittaiset maksut nousivat yli 320 prosenttiin. Sota vaikutti maan talouteen ja hinnat kaksinkertaistuivat aina noin 12 päivän välein.
Taloudellisten häiriöiden lisäksi Bosnian sota aiheutti myös huomattavia menetyksiä teollisuustuotannossa. Tämän seurauksena Bosnian dinaari (kuvassa) hyperinflatoitui liikaa. Valuutta ja talous vakiintuivat vasta sodan jälkeen, kun talousuudistukset aloitettiin.
Vuonna 1990 Peru koki uskomattoman lyhyen kahden kuukauden aikana hyperinflaation, joka oli lähes 400 prosenttia. Maan talouden huono hoito ja poliittinen epävakaus presidentti Alberto Fujimorin (kuvassa) aikana aiheuttivat kriisin. Hinnat kaksinkertaistuivat lopulta aina 13 päivän välein.
Perun hallitus otti käyttöön erilaisia talousuudistuksia. Niistä yhtenä oli Fujishock-ohjelma, joka tähtäsi inflaatioon. Uudistuksilla onnistuttiin varmasti vakauttamaan talous ja maa pystyi ottamaan käyttöön uuden valuutan, nuevo solin, vuonna 1991.
Toisin kuin muissa tämän gallerian maissa, Sudanin hyperinflaatio on tällä hetkellä jatkuva ongelma. Maassa on ollut inflaatio-ongelmia jo vuosia jotuen erilaisista poliittista levottomuuksista. Lisäksi maan nopea väestönkasvu on vain lisännyt ongelmaa.
Sudan on kohdannut hyperinflaatiota useaan otteeseen historiansa aikana. Maan inflaatio oli korkeammillaan vuonna 2021, 359 prosenttia. Sudan on yrittänyt vakauttaa talouttaan useita kertoja vähentämällä menoja ja devalvoimalla valuuttaa, mutta nämä toimenpiteet ovat osoittautuneet täysin tehottomiksi.
Tämä on varmasti vanhin tässä luettelossa esiintyvä esimerkki. Ranskan vallankumouksen aikana 1700-luvun lopulla Ranska koki hyperinflaation epävakaan taloutensa ja valtavien sotamenojensa vuoksi. Maassa koettiin korkein kuukausittainen inflaatio elokuussa 1796, jolloin inflaatio oli yli 300 prosenttia.
Hinnat kaksinkertaistuivat silloin 15 päivän välein, ja yleisön luottamus maan valuuttaan heikkeni nopeasti. Napoleonin hallinto pystyi vuonna 1803 ottamaan käyttöön frangin uutena valuuttana. Tämä auttoi talouden vakauttamisessa ja taloudellisen järjestyksen palauttamisessa.
Turkmenistanin inflaatio oli 1990-luvun alussa korkeimmillaan yli 3 000 prosenttia. Hinnat kaksinkertaistuivat tuolloin lähes joka 12. päivä. Turkmenistan oli yksi monista entisistä Neuvostoliiton maista, jotka joutuivat hyperinflaation uhriksi Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991.
Turkmenistanin talous hallitsi huonosti valuuttaansa, manatia. Se oli myös huonosti riippuvainen vain yhdestä ainoasta vientituotteesta (maakaasu). Vakaus saavutettiin vasta sen jälkeen, kun maa aloitti uudistukset vuonna 1993.
Turkmenistanin tavoin myös Armenia koki hyperinflaation Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Inflaatio oli yli 11 000 prosenttia vuodessa vuonna 1994. Hinnat kaksinkertaistuivat noin yhdeksän päivän välein.
Armenian hyperinflaatioon vaikuttivat myös maan sota Azerbaidžanin kanssa ja saarrot (kuten kuvassa oleva), jotka rajoittivat kauppaa muiden maiden kanssa. Maan talous saavutti vakaan tilanteen lopulta kun Armenia otti käyttöön itsenäisen valuutan, dramin.
Kun saksalaiset miehittivät Kreikan toisen maailmansodan aikana, maassa alkoi nopea hyperinflaatio. Sitä pidetään yhtenä historian äärimmäisistä esimerkeistä. Lokakuuhun 1944 mennessä Kreikan inflaatio oli noussut 13 800 prosenttiin, ja hinnat kaksinkertaistuivat neljän päivän välein.
Vuonna 1946 puhjennut Kreikan sisällissota pahensi maan hyperinflaatiota. Tämä yhdistettynä Saksan miehityksen vaatimuksiin johti Kreikan valuutan (drakman) romahtamiseen. Hämmästyttävästi valuutan suurin nimellisarvo oli 100 miljardin drakman seteli (kuvassa ylhäällä).
Saksan Weimarin tasavalta kärsi hyperinflaatiosta vuosina 1921-1923. Kuukausittainen inflaatio oli korkeimmillaan 29 500 prosenttia lokakuussa 1923. Saksa oli painattanut aivan liikaa rahaa rahoittaakseen toimintansa ensimmäisessä maailmansodassa, joten maan valuutta (paperimarkka) oli käytännössä arvoton.
Yksi Yhdysvaltojen dollari vastasi 238 miljoonaa paperimarkkaa marraskuussa 1923. Käytännössä esimerkiksi sanomalehden ostamiseen tarvittiin yli kottikärryllinen seteleitä. Maan talous saatiin vakautettua vasta, kun hallitus otti käyttöön uuden valuutan, rentenmarkin.
Entinen Jugoslavian valtio koki massiivista taloudellista epävakautta vuosina 1992-1994. Tämän vuoksi sen kuukausittainen inflaatio oli tammikuussa 1994 huikeat 313 miljoonaa prosenttia. Yhteiskunnallinen järjestys maassa romahti olennaisesti tänä aikana, ja valtion virastojen oli vaikea ylläpitää rauhaa.
Jugoslavian taloudellinen epävakaus johtui maan hajoamisesta erillisiksi valtioiksi sekä hallituksen huonosta hallinnosta ja alueen sotilaallisista konflikteista. Vanha dinaari korvattiin lopulta uudella dinaarilla talouden vakauttamiseksi.
Yksi tunnetuimmista esimerkeistä hyperinflaatiosta on Zimbabwen eteläisen Afrikan maa, jossa inflaatio tapahtui vuosina 2007-2008. Tänä aikana maan inflaatio oli 79,6 miljardia prosenttia. Hinnat kaksinkertaistuivat käytännössä 24,7 tunnin välein.
Zimbabwen hallitus painoi rahaa kohtuuttomasti ja valuutan suurin nimellisarvo oli 100 biljoonaa dollaria. Kansallisesta valuutasta luovuttiin lopulta ulkomaisten valuuttojen hyväksi.
Unkari on kokenut historiansa aikana pahimman hyperinflaation kuin mikään muu maa. Unkarin hyperinflaatiokausi kesti noin vuoden ajan vuosina 1945-1946. Sen seurauksena oli suurin köyhyyskriisi, jonka maa on koskaan nähnyt. Korkein kuukausittainen inflaatiovauhti oli korkeimmillaan 4,19 × 10^16 prosenttia heinäkuussa 1946. Se on 41,9 kvadriljoonaa prosenttia!
Unkarin hyperinflaation taustalla olivat toisen maailmansodan taloudelliset jälkiseuraukset ja maan hallituksen suorittamat korvaukset. Korkeimmillaan hinnat kaksinkertaistuivat Unkarissa noin 15 tunnin välein. Unkarin silloinen valuutta (pengő, kuvassa) kävi täysin arvottomaksi mikä johti uuden valuutan, forintin, käyttöönottoon elokuussa 1946.
Lähteet: (Cato Institute) (Investopedia) (Business Insider) (CNBC) (SoFi Learn) (World Bank)
Maat, jotka ovat kokeneet hyperinflaation
Raha oli näissä maissa aikoinaan käytännössä arvotonta
ELÄMÄNTAPA Talous
Kuvittele, että asut maassa, jossa kahvikupin hinta kaksinkertaistuu siinä ajassa kun juot kahvin. Tällaista on hyperinflaatio, jossa nopeat hinnanmuutokset voivat aiheuttaa sen, että jokapäiväisistä tavaroista tulee kohtuuttoman kalliita. Rahasta tulee lisäksi käytännössä arvotonta. Monet maat ympäri maailmaa ovat kokeneet tämänkaltaisia tilanteita, eivätkä osa maista ole koskaan toipuneet niistä täysin.
Oletko kiinnostunut tietämää lisää? Klikkaa eteenpäin selvittääksesi maat, jotka ovat kärsineet pahiten hyperinflaatiosta.