Tämä lisäaine on kielletty kosmetiikassa, mutta ei elintarvikkeissa
Koska ruoantuotanto aiheuttaa jopa neljänneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä, kestävä ruokailu on hyvä tapa pienentää hiilijalanjälkeä. Yksi tapa tehdä se on syödä enemmän niin sanottuja ”hiilinegatiivisia” elintarvikkeita.
Hiilidioksidipäästöjä vähentävät elintarvikkeet, jotka poistavat ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin ne päästävät, eivät ole vielä kovin yleisiä. Ne ovat kuitenkin yleistymässä, ja niiden uskotaan olevan tärkeässä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tulevina vuosina.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Lue tarkemmin klikkaamalla galleriassa eteenpäin.
Kasvihuonekaasupäästöjen osalta ei ole mikään suuri salaisuus, että ruoantuotanto on osasyyllinen.
Ruoantuotantoon liittyy paljon prosesseja, jotka aiheuttavat osaltaan kasvihuonekaasupäästöjä. Näitä ovat muun muassa polttoaineita kuluttavat traktorit ja lannoitteiden valmistaminen.
On arvioitu, että ruoantuotanto aiheuttaa neljänneksen ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.
On kuitenkin joitakin elintarvikkeita, joita pidetään hiilineutraaleina. Toisin sanoen ne poistavat enemmän kasvihuonekaasuja kuin mitä ne päästävät.
Kun tuotamme ja kulutamme enemmän näitä elintarvikkeita, voimme auttaa pienentämään ruoantuotannon hiilijalanjälkeä ja joissakin tapauksissa jopa auttaa ekosysteemien palauttamisessa.
Rakkolevä on kasvi, joka ei ole tähän asti saanut paljon huomiota elintarvikkeena. Se on kuitenkin syötävä, ja sen kasvattaminen on erinomainen tapa sitoa hiiltä.
Tämä johtuu siitä, että kun levä kasvaa, se sitoo hiilidioksidia. Osa kasvista irtoaa ja putoaa merenpohjaan, jonne osa hiilestä varastoituu.
Rakkolevä voi siis olla hiilineutraalia ravintoa. Jotta näin olisi, toimitusketjun on kuitenkin oltava erittäin tehokas, sillä kuljetuksen, pakkaamisen ja käsittelyn on oltava mahdollisimman vähäistä.
Kosteilla turvemailla kasvatetut elintarvikkeet, kuten mustikat, karpalot ja selleri, voivat myös olla hiilineutraaleja.
Tällä hetkellä näin ei kuitenkaan yleensä ole. Esimerkiksi mustikat pakataan usein muoviin ja lennätetään ympäri maailmaa, mikä tarkoittaa, että ne aiheuttavat runsaasti hiilidioksidipäästöjä.
Kosteilla soilla kasvavia kasveja on olemassa, vaikka ne ovatkin harvinaisia ja vaikeasti tunnistettavia. Niiden saatavuuden odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina.
Seuraavaksi vuorossa ovat puissa kasvavat elintarvikkeet, kuten pähkinät, oliivit ja sitrushedelmät. Ne ovat yleensä hiilineutraaleja, koska puiden istuttaminen viljelysmaan päälle sitoo hiiltä.
Nykyään kaupasta ostettava tyypillinen pähkinätuote poistaa noin 1,3 kg hiilidioksidia kiloa kohti.
Jos näitä elintarvikkeita kasvattavista puista valmistetaan pitkäikäisiä puutuotteita niiden elinkaaren päätyttyä, niiden varastoima hiili säilyy varastoituna vieläkin pidempään.
Vihdoin meillä on uusiutuvasti viljeltyjä elintarvikkeita. Nämä ovat elintarvikkeita, joiden viljelyssä käytetään uudistavia käytäntöjä, kuten maan muokkaamatta jättämistä tai pensasaidanteiden istuttamista.
Uusiutuvien viljelykäytäntöjen käyttö voi auttaa lisäämään maaperään tai kasvillisuuteen varastoituneen hiilen määrää. Jotkin maatilat väittävät jo tehneensä tuotteistaan hiilineutraaleja näiden menetelmien avulla.
Esimerkiksi brittiläinen uusiutuvaa maataloutta harjoittava Wildfarmed-yritys ilmoittaa, että jokaista viljelijöiden tuottamaa vehnäkiloa kohden ilmakehästä poistuu 1,5 kiloa hiilidioksidia.
Tutkimusten mukaan uusiutuvat viljelykäytännöt eivät kuitenkaan todennäköisesti auta maanviljelijöitä saavuttamaan hiilineutraaliutta, kun on kyse suuripäästöisistä elintarvikkeista, kuten esimerkiksi naudanlihasta.
Nykyään on edelleen hyvin vaikeaa tunnistaa hiilineutraaleja elintarvikkeita. Tähän on kuitenkin tulossa muutos lähitulevaisuudessa.
Eri puolilla maailmaa ollaan ottamassa käyttöön vankkoja hiilidioksidipäästöjen seuranta- ja merkintäjärjestelmiä, joissa huomioidaan tuotteen koko elinkaari.
Kun nämä järjestelmät on otettu käyttöön ja niitä tuetaan asianmukaisesti sääntelyllä, niiden pitäisi helpottaa hiilineutraalien elintarvikkeiden tunnistamista myös muiden kuin asiantuntijoiden keskuudessa.
Sillä välin on muitakin toimia, joilla voit auttaa saavuttamaan hiilineutraalimman ruokavalion. Ensimmäisenä askeleena on syödä vähemmän lihaa ja maitotuotteita.
Liha- ja maitotuotteiden hiilijalanjälki on erityisen suuri karjan metaanipäästöjen vuoksi. Kulutuksen vähentäminen voi auttaa pienentämään ruokavalion hiilijalanjälkeä.
Ruoka on suositeltavaa hankkia mahdollisuuksien mukaan paikallisesti. Ensisijaisesti olisi tietenkin pyrittävä tasapainoiseen ruokavalioon ympäri vuoden.
On hyvä idea tukea paikallisia tuottajia, sillä näin vähennetään kaukokuljetuksista ja varastoinnista aiheutuvia päästöjä.
Toinen tapa pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä on minimoida ruokahävikki. Jätteen minimointi on myös tärkeä nyrkkisääntö.
Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on hyvä ajatus kasvattaa omia tuotteita. Se ei ole vain hauskaa, vaan se on myös hyvä tapa pienentää syömäsi ruoan hiilijalanjälkeä.
Kun kasvatat omat hedelmäsi ja vihanneksesi, pakkaaminen ja kaukokuljetukset jäävät kokonaan tuotantoketjusta pois.
Jos otat käyttöön ainakin osan näistä strategioista, voit tehdä ruokavaliostasi hiilineutraalimman samalla, kun odotamme, että hiilineutraaleja elintarvikkeita on helpommin saatavilla.
Lähteet: (BBC)
Parhaita vinkkejä hiilineutraaliin ruokavalioon siirtymiseen
Vähennä ruokasi hiilijalanjälkeä
RUOKA Co2
Koska ruoantuotanto aiheuttaa jopa neljänneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä, kestävä ruokailu on hyvä tapa pienentää hiilijalanjälkeä. Yksi tapa tehdä se on syödä enemmän niin sanottuja ”hiilinegatiivisia” elintarvikkeita.
Hiilidioksidipäästöjä vähentävät elintarvikkeet, jotka poistavat ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin ne päästävät, eivät ole vielä kovin yleisiä. Ne ovat kuitenkin yleistymässä, ja niiden uskotaan olevan tärkeässä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tulevina vuosina.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Lue tarkemmin klikkaamalla galleriassa eteenpäin.