





























Kaikki mitä tulee tietää Downin syndroomasta
- Usein Downin syndrooman ikävin puoli on se, miten ihmiset suhtautuvat Down-ihmisiin johtuen ennakkoluuloistaan, jotka ovat perua tietämättömyydestä ja suvaitsemattomuudesta.
Kiinnostaako sinua tietää hieman enemmän Downin syndroomasta? Seuraavassa kerromme, kuinka Down-ihmiset tarvitsevat osakseen erityistä huolenpitoa, mutta voivat kuitenkin suoriutua lukuisista arkipäivän askareista ja elää täysin normaalia elämää. Klikkaa seuraavaan kuvaan lukeaksesi lisää.
© Shutterstock
0 / 30 Fotos
Mikä on Downin syndrooma? - Downin syndrooma tunnetaan myös trisomia 21 -nimisenä kromosomihäiriönä, sillä se aiheutuu kromosomin 21 mutaatiosta.
© Shutterstock
1 / 30 Fotos
Kromosomi 21 - Kahden kromosomin sijaan mutaatio saa aikaan kolmannen kopion kromosomi 21:stä.
© Shutterstock
2 / 30 Fotos
Mutaatio - Siitä syystä Down-ihmisillä on syntyessään ylimääräinen kromosomi, eli yhteensä 47 tavallisen 46 kromosomin sijaan.
© Shutterstock
3 / 30 Fotos
Perinnöllistä? - Syndrooma aiheutuu geneettisestä mutaatiosta, joka tapahtuu raskauden aikana. National Down Syndrome Society -järjeston mukaan noin 1 % tapauksista on perinnöllisiä.
© Shutterstock
4 / 30 Fotos
Vanhemmat - Edellä mainitun tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei ole tieteellisiä todisteita sille, että ympäristöön liittyvät tekijät tai vanhempien teot raskausaikana aiheuttaisivat oireyhtymää.
© iStock
5 / 30 Fotos
Tilastot - National Down Syndrome Society -järjestön mukaan yksi seitsemästäsadasta Yhdysvalloissa syntyneestä vauvasta on Down-lapsi.
© iStock
6 / 30 Fotos
Äidin ikä - National Down Syndrome Society -järjestö huomauttaa, että vanhemmalla iällä raskaaksi tulevilla naisilla on suurempi mahdollisuus synnyttää Down-lapsi.
© Shutterstock
7 / 30 Fotos
Piirteet - Down-ihimisillä on joitain yhteisiä fyysisiä piirteitä.
© iStock
8 / 30 Fotos
Kognitiivinen vaikutus - Syndrooma voi aiheuttaa joitain kognitiivisia muutoksia ja vaikeuksia, mutta ei ole henkinen kehitysvamma, kuten jotkut luulevat.
© iStock
9 / 30 Fotos
Kommunikaatio - Joillain Down-lapsilla on esimerkiksi ongelmia oppimisessa, puhumisessa tai yhteen aktiviteettiin keskittymisessä.
© iStock
10 / 30 Fotos
Liikkuminen - Myös motorisia vaikeuksia ilmenee. Niiden mukana on muun muassa lihasheikkoudesta johtuvat vaikeudet kävellä tai istua.
© iStock
11 / 30 Fotos
Näkö - Oireyhtymän kanssa syntyneillä lapsilla voi olla huono kauko- tai lähinäkö ja he voivat kärsiä myös karsastuksesta.
© Shutterstock
12 / 30 Fotos
Sydän - Down-ihmisille saattaa kehittyä sydän- ja verisuonitauteja, joten säännölliset lääkärikäynnit ovat hyvin tärkeitä.
© iStock
13 / 30 Fotos
Hengittäminen - Down-ihmiset voivat kärsiä myös hengitysteihin liittyvistä komplikaatioista.
© iStock
14 / 30 Fotos
Diagnoosi
- Down syndrooman diagnoosi tehdään tunnistamalla fyysisiä piirteitä syntymän jälkeen, mutta myös lastenlääkärin suosittelemilla raskaudenaikaisilla testeillä.
© Shutterstock
15 / 30 Fotos
Tutkimus: Ultraääni - Ultraääni on yksinkertainen tutkimus, joka voi antaa viitteitä siitä, onko sikiöllä Downin syndrooma vai ei.
© Shutterstock
16 / 30 Fotos
Tutkimus: niskapoimu-ultra - Toinen tutkimus, jota käytetään yleisesti Downin syndrooman tunnistamiseen on niskapoimu-ultra, joka mittaa nesteen kertymisen määrän sikiön niskasta.
© Shutterstock
17 / 30 Fotos
Tutkimus: napaveripunktio - Myös napaveripunktio on mahdollinen. Tutkimuksessa otetaan verinäyte napanuorasta. Tämä tehdään normaalisti 18-20 raskausviikon jälkeen.
© Shutterstock
18 / 30 Fotos
Exam: lapsivesipunktio - Tässä tutkimuksessa tarkkaillaan nestettä, joka ympäröi ja suojaa vauvaa raskauden aikana. Tutkimus voi antaa viitteitä huonoista muodostumista tai muutoksista kromosomissa.
© Shutterstock
19 / 30 Fotos
Synnytyksen jälkeinen diagnoosi - Hyvin tarkan synnytystä edeltävän hoidon ja testien perusteella ei siltikään voida tehdä lopullista diagnoosia, vaan se tapahtuu verikokeen avulla vasta sitten, kun vauva on syntynyt.
© iStock
20 / 30 Fotos
Mosaikismi - Oireyhtymä voi ilmetä myös eri muodossa ja vaikuttaa vain osaan lapsen soluista. Tällöin on kyse mosaikismista.
© Shutterstock
21 / 30 Fotos
Kromosomin translokaatio - Tämä tapahtuu silloin, kun kromosomien lukumäärä ei muutu, vaan kromosomi 21:n kopio liittyy toiseen, mikä saa lapsessa aikaan Downin syndrooman piirteitä.
© iStock
22 / 30 Fotos
Hoito - On olemassa monia hoitomuotoja, jotka voivat auttaa parantamaan Down-ihmisten elämänlaatua.
© Shutterstock
23 / 30 Fotos
Liikunta - Ammattilaisen järjestämiä fysioterapiasessioita suositellaan auttamaan lihasten heikkoudessa ja motorisissa vaikeuksissa.
© iStock
24 / 30 Fotos
Puheterapia - Puheterapia taas auttaa puheen ja kommunikaation yleisessä kehittymisessä.
© Shutterstock
25 / 30 Fotos
Rintaruokinta - Rintaruokinta voi myös auttaa kehittämään puhetta, sillä se auttaa kasvojen lihasten vahvistamisessa ja hengityksen kehittämisessä.
© Shutterstock
26 / 30 Fotos
Tuki - Ammattilaisen tuki psykomotoriseen stimulaatioon auttaa lasta oppimaan ja olemaan tarkkaavaisempi.
© iStock
27 / 30 Fotos
Kehitys - Down-lapsella, joka saa oikeanlaista hoitoa, on kaikki mahdollisuudet kehittyä ja elää tavanomaista elämää.
© iStock
28 / 30 Fotos
Downin syndrooma - Downin syndroomaa ei esiinny enemmän missään etnisessä, sosiaalisessa tai ekonomisessa ryhmässä ja Down-lapsi voi syntyä mihin perheeseen tahansa, missä päin maailmaa tahansa. On tärkeää muistaa, että kukaan ei ole samanlainen. Olemme kaikki erilaisia ja se tekee meistä erityisiä!
© iStock
29 / 30 Fotos
Kaikki mitä tulee tietää Downin syndroomasta
- Usein Downin syndrooman ikävin puoli on se, miten ihmiset suhtautuvat Down-ihmisiin johtuen ennakkoluuloistaan, jotka ovat perua tietämättömyydestä ja suvaitsemattomuudesta.
Kiinnostaako sinua tietää hieman enemmän Downin syndroomasta? Seuraavassa kerromme, kuinka Down-ihmiset tarvitsevat osakseen erityistä huolenpitoa, mutta voivat kuitenkin suoriutua lukuisista arkipäivän askareista ja elää täysin normaalia elämää. Klikkaa seuraavaan kuvaan lukeaksesi lisää.
© Shutterstock
0 / 30 Fotos
Mikä on Downin syndrooma? - Downin syndrooma tunnetaan myös trisomia 21 -nimisenä kromosomihäiriönä, sillä se aiheutuu kromosomin 21 mutaatiosta.
© Shutterstock
1 / 30 Fotos
Kromosomi 21 - Kahden kromosomin sijaan mutaatio saa aikaan kolmannen kopion kromosomi 21:stä.
© Shutterstock
2 / 30 Fotos
Mutaatio - Siitä syystä Down-ihmisillä on syntyessään ylimääräinen kromosomi, eli yhteensä 47 tavallisen 46 kromosomin sijaan.
© Shutterstock
3 / 30 Fotos
Perinnöllistä? - Syndrooma aiheutuu geneettisestä mutaatiosta, joka tapahtuu raskauden aikana. National Down Syndrome Society -järjeston mukaan noin 1 % tapauksista on perinnöllisiä.
© Shutterstock
4 / 30 Fotos
Vanhemmat - Edellä mainitun tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei ole tieteellisiä todisteita sille, että ympäristöön liittyvät tekijät tai vanhempien teot raskausaikana aiheuttaisivat oireyhtymää.
© iStock
5 / 30 Fotos
Tilastot - National Down Syndrome Society -järjestön mukaan yksi seitsemästäsadasta Yhdysvalloissa syntyneestä vauvasta on Down-lapsi.
© iStock
6 / 30 Fotos
Äidin ikä - National Down Syndrome Society -järjestö huomauttaa, että vanhemmalla iällä raskaaksi tulevilla naisilla on suurempi mahdollisuus synnyttää Down-lapsi.
© Shutterstock
7 / 30 Fotos
Piirteet - Down-ihimisillä on joitain yhteisiä fyysisiä piirteitä.
© iStock
8 / 30 Fotos
Kognitiivinen vaikutus - Syndrooma voi aiheuttaa joitain kognitiivisia muutoksia ja vaikeuksia, mutta ei ole henkinen kehitysvamma, kuten jotkut luulevat.
© iStock
9 / 30 Fotos
Kommunikaatio - Joillain Down-lapsilla on esimerkiksi ongelmia oppimisessa, puhumisessa tai yhteen aktiviteettiin keskittymisessä.
© iStock
10 / 30 Fotos
Liikkuminen - Myös motorisia vaikeuksia ilmenee. Niiden mukana on muun muassa lihasheikkoudesta johtuvat vaikeudet kävellä tai istua.
© iStock
11 / 30 Fotos
Näkö - Oireyhtymän kanssa syntyneillä lapsilla voi olla huono kauko- tai lähinäkö ja he voivat kärsiä myös karsastuksesta.
© Shutterstock
12 / 30 Fotos
Sydän - Down-ihmisille saattaa kehittyä sydän- ja verisuonitauteja, joten säännölliset lääkärikäynnit ovat hyvin tärkeitä.
© iStock
13 / 30 Fotos
Hengittäminen - Down-ihmiset voivat kärsiä myös hengitysteihin liittyvistä komplikaatioista.
© iStock
14 / 30 Fotos
Diagnoosi
- Down syndrooman diagnoosi tehdään tunnistamalla fyysisiä piirteitä syntymän jälkeen, mutta myös lastenlääkärin suosittelemilla raskaudenaikaisilla testeillä.
© Shutterstock
15 / 30 Fotos
Tutkimus: Ultraääni - Ultraääni on yksinkertainen tutkimus, joka voi antaa viitteitä siitä, onko sikiöllä Downin syndrooma vai ei.
© Shutterstock
16 / 30 Fotos
Tutkimus: niskapoimu-ultra - Toinen tutkimus, jota käytetään yleisesti Downin syndrooman tunnistamiseen on niskapoimu-ultra, joka mittaa nesteen kertymisen määrän sikiön niskasta.
© Shutterstock
17 / 30 Fotos
Tutkimus: napaveripunktio - Myös napaveripunktio on mahdollinen. Tutkimuksessa otetaan verinäyte napanuorasta. Tämä tehdään normaalisti 18-20 raskausviikon jälkeen.
© Shutterstock
18 / 30 Fotos
Exam: lapsivesipunktio - Tässä tutkimuksessa tarkkaillaan nestettä, joka ympäröi ja suojaa vauvaa raskauden aikana. Tutkimus voi antaa viitteitä huonoista muodostumista tai muutoksista kromosomissa.
© Shutterstock
19 / 30 Fotos
Synnytyksen jälkeinen diagnoosi - Hyvin tarkan synnytystä edeltävän hoidon ja testien perusteella ei siltikään voida tehdä lopullista diagnoosia, vaan se tapahtuu verikokeen avulla vasta sitten, kun vauva on syntynyt.
© iStock
20 / 30 Fotos
Mosaikismi - Oireyhtymä voi ilmetä myös eri muodossa ja vaikuttaa vain osaan lapsen soluista. Tällöin on kyse mosaikismista.
© Shutterstock
21 / 30 Fotos
Kromosomin translokaatio - Tämä tapahtuu silloin, kun kromosomien lukumäärä ei muutu, vaan kromosomi 21:n kopio liittyy toiseen, mikä saa lapsessa aikaan Downin syndrooman piirteitä.
© iStock
22 / 30 Fotos
Hoito - On olemassa monia hoitomuotoja, jotka voivat auttaa parantamaan Down-ihmisten elämänlaatua.
© Shutterstock
23 / 30 Fotos
Liikunta - Ammattilaisen järjestämiä fysioterapiasessioita suositellaan auttamaan lihasten heikkoudessa ja motorisissa vaikeuksissa.
© iStock
24 / 30 Fotos
Puheterapia - Puheterapia taas auttaa puheen ja kommunikaation yleisessä kehittymisessä.
© Shutterstock
25 / 30 Fotos
Rintaruokinta - Rintaruokinta voi myös auttaa kehittämään puhetta, sillä se auttaa kasvojen lihasten vahvistamisessa ja hengityksen kehittämisessä.
© Shutterstock
26 / 30 Fotos
Tuki - Ammattilaisen tuki psykomotoriseen stimulaatioon auttaa lasta oppimaan ja olemaan tarkkaavaisempi.
© iStock
27 / 30 Fotos
Kehitys - Down-lapsella, joka saa oikeanlaista hoitoa, on kaikki mahdollisuudet kehittyä ja elää tavanomaista elämää.
© iStock
28 / 30 Fotos
Downin syndrooma - Downin syndroomaa ei esiinny enemmän missään etnisessä, sosiaalisessa tai ekonomisessa ryhmässä ja Down-lapsi voi syntyä mihin perheeseen tahansa, missä päin maailmaa tahansa. On tärkeää muistaa, että kukaan ei ole samanlainen. Olemme kaikki erilaisia ja se tekee meistä erityisiä!
© iStock
29 / 30 Fotos
Kaikki mitä tulee tietää Downin syndroomasta
Ota selvää tästä geneettisestä oireyhtymästä, joka vaikuttaa moniin ihmisiin joka puolella maailmaa
© Shutterstock
Mistä syystä jotkut lapset syntyvät Downin syndrooman kanssa? Millaisia asioita täytyy ottaa huomioon lapsen sosiaalisessa kehityksessä ja kanssakäymisessä? Onko oireyhtymä yleisempi tietyissä etnisissä tai uskonnollisissa ryhmissä? Onko kyseessä henkinen kehitysvamma?
Usein tietämättömyys luetellun kaltaisten yksinkertaisten kysymysten vastauksista voi johtaa siihen, että Downin syndrooman omistavia ihmisiä kohtaan käyttäydytään ennakkoluuloisesti ja aliarvioivasti. Kokosimme seuraavaan kaiken, mitä tulisi tietää, jotta tällaisilta tilanteista vältyttäisiin. Katso galleria!
SINULLE SUOSITELTUA




LUETUIMMAT
- VIIME TUNTI
- VIIME päivä
- VIIME VIIKKO
-
1
ELÄMÄNTAPA Lifestyle
-
2
ELÄMÄNTAPA True crime
-
3
ELÄMÄNTAPA True crime
-
4
ELÄMÄNTAPA Historia