Näin kaadat fiksummin ja juot paremmin kahvia
Vastaus tähän kysymykseen riippuu pitkälti siitä, keneltä sitä kysytään. Joidenkin mukaan kaupallinen leiväntuotanto käyttää liikaa säilöntä- ja lisäaineita sekä suolaa. Toiset pitävät leipää luonnollisena osana terveellista ruokavaliota.
Väite siitä, että leipä aiheuttaisi suuremman vyötärölinjan ja olisi mahdollisesti vakavampienkin terveysongelmien takana, pitää pintansa. Kuitenkin lukuisat ravintoneuvojat ovat sitä mieltä, että tekemällä viisaita valintoja syömäsi leivän tyyppiin liittyen, voit helposti optimoida ruokavaliosi ja kiertää negatiiviset sivuvaikutukset, jotka epäterveellisen leivän syömiseen liitetään.
Kuten muidenkin ruoka-aineiden kohdalla: mitä parempi laatu, sitä terveellisempi ruoka on kyseessä. Leipä ei tee poikkeusta. Se on pullollaan vitamiineja, mineraaleja, kasviravintoaineita, komplekseja hiilihydraatteja ja kuitua.
On totta, että kokojyväleipä on parempi vaihtoehto kuin vaalea leipä, sillä se tarjoaa korkeamman kuitu- ja proteiiniprosentin, joista molemmat hidastavat sokerin imeytymistä verenkiertoon. Tämä pitää verensokerin tasaisena.
Kaksi viipaletta jyväisää leipää sisältää noin 30 g hiilihydraattia, 4 g kuitua ja mukavasti vitamiineja ja mineraaleja.
Kaikki leivät ovat hyviä kehon polttoaineiden, hiilihydraattien lähteitä. Kokojyväleivän hiilihydraatit sulavat kuitenkin huomattavasti hitaammin kuin jalostestetun vaalean leivän, mikä mahdollistaa jaksamisen pidempään.
Mikä on täyjyvän ja kokojyvän ero? Kokojyvä viittää vehnänjyvään, joka on jätetty täysin ehjäksi: sitä ei ole muokattu tai sekoitettu muiden jyvien kanssa. Täysjyvä voi puolestaan tarkoittaa yhtä monesta eri terveellisen jyvän tyypistä.
Paljon prosessoitu jauho ja lisäaineet pakatussa vaaleassa leivässä voivat tehdä siitä epäterveellisen. Puhdistettu jauho ei sisällä terveellisiä rasvoja tai hyvälaatuisia proteiineja. Se on pääosin yksinkertaisia sokereita ilman kuitua!
Vaikka kauppojen hyllyiltä löytyvä edullinen vaalea leipä voikin olla ihanan pehmeää ja maukasta, ei se juuri tuo mukanaan terveyshyötyjä. Siitäkin huolimatta sen lihottavuudesta kertovat todisteet ovat kiistanalaisia. Se riippuukin täysin siitä, kuinka kehosi ja erityisesti vatsalaukkusi bakteerit reagoivat siihen.
Kaupallisesti valmistettu vaalea leipä sisältää korkean glykeemisen indeksin. Itse asiassa, vaalea leivälle ja glukoosille on annettu korkeimmat glykeemiset indeksit sadasta, sillä ne kohottavat veren glukoositasoja nopeammin ja korkeammalle kuin useimmat ruoat.
Runsas vaalean leivän syöminen ilman, että ruokavalio on muuten tasapainoinen ja ilman, että urheilee säännöllisesti, voi johtaa lihomiseen.
Kokojyväleivässä ja vaaleassa leivässä saattaa olla täysin saman verran kaloreita viipaletta kohden. Tummempien kokojyvä- tai täysjyväleipien syöminen on suositeltua painoa pudottaessa.
Täysjyväleivät sisältävät enemmän tärkeitä ravintoaineita, kuten mangaania ja seleeniä. Lisäksi ne tarjoavat enemmän vitamiineja ja mikä tärkeintä, kuitua. Runsaskuituinen ruokavalio edesauttaa ruoansulatusta ja saa olon tuntumaan kylläisemmältä pidempään, mikä ehkäisee painonnousua.
Yli kaksivuotiaat lapset voivat syödä samoja ruokia kuin muukin perhe ja nämä ruoat sisältävät myös leivän. Täysjyväruokia ja -leipiä tulisi ottaa mukaan asteittain.
Tämänhetkiset Yhdysvaltain ravintosuositukset kertovat, että "terveellinen", 1 800 - 2 000 kalorin ruokavalio voisi sisältää kuusi viipaletta leipää päivässä – mukaan lukien jopa kolme viipaletta jalostettua vaaleaa leipää.
Kohtuudella nautittuna voivat kaikentyyppiset leivät olla osa terveellistä ruokavaliota. Jos kuitenkin haluat valita terveyttä edistävän leivän, valitse sellainen, joka on valmistettu täysin kokojyvästä tai idätetystä vehnästä valmistetuista jauhoista.
Idätetystä vehnästä valmistettu leipä on terveellinen vaihtoehto vaaleille jauhoille, sillä se valmistetaan kokojyvästä, jonka on annettu itää ennen, kuin se on jauhettu jauhoiksi. Tätä leipää kutsutaan myös Hesekielin leiväksi.
Siinä missä useimmat leipätyypit sisältävät lisättyjä sokereita, ei idätetystä vehnästä valmistettu leipä niitä sisällä. Se voi sisältää neljäntyyppisiä jyviä vehnästä, hirssistä, ohrasta ja speltistä, sekä kahdentyyppisiä hernekasveja (soijapapuja ja linssejä). Joten mitä leipään tulee, on tämä hyvä vaihtoehto, jos tarkkailet vyötärölinjaasi.
Spelttileipä valmistetaan vehnäjauhojen sijaan spelttijauhoista. Spelttileipä sisältää runsaasti ravintokuitua ja proteiinia (enemmän kuin vehnä), mutta myös useita tärkeitä ravinteita, kuten rautaa, magnesiumia ja sinkkiä.
Huolimatta siitä, että spelttileipä boostaa proteiininsaantiasi, ei se silti varsinaisesti ole proteiinipitoinen ruoka. Yksi spelttileipäviipale sisältää vain gramman rasvaa.
Monet ravintoneuvojat pitävät hapantaikinasta valmistettua leipää terveellisimpänä vaihtoehtona. Se valmistetaan käyttämällä luonnollisesti jauhoissa esiintyvää hiivaa. Huomioi, että kokojyvästä valmistettu hapantaikina on parempi vaihtoehto kuin vaaleista jauhoista valmisettu.
Ollessaan fermentoitu ruoka, voi hapantaikinasta valmistettu leipä auttaa parantamaan suoliston terveyttä ja saamaan olon kylläiseksi. Tämä kontrolloi ruokahalua ja vaikuttaa siihen, paljonko syömme.
Soodaleipä sisältää nimensä mukaisesti kohottavana aineena natriumbikarbonaattia perinteisen hiivan sijaan.
Soodaleipä sisältää vain neljää ainesosaa: kokojyväjauhoja, ruokasoodaa, vähärasvaista piimää ja suolaa. Tämä leipä on terveellinen ja täyteläinen sekä hyvä energianlähde. Se pitää silti sisällään verrattain vähän hiilihydraatteja ja ehkäisee nälkää pidempään.
Suomalaisten suosimaa ruisleipää pidetään yleisesti terveellisenä leipänä. Se voi olla väritykseltään hyvinkin vaaleaa tai tummaa riippuen käytettyjen jauhojen ja väriaineiden käytöstä.
Ruisleipä sisältää luonnollisesti paljon kuitua ja vain vähän rasvaa. Se on 100-prosenttisesti vehnätön, joten ei todennäköisesti aiheuta samalla tapaa turvotusta ja epämukavaa tunnetta.
Perunaleipä valmistetaan vehnä- ja perunajauhojen yhdistelmästä. Se on maukas vaihtoehto perinteisille leiville.
Se valmistetaan perunasta, kananmunasta, voista ja sokerista, joten se on varsin kolesterolipitoinen ja sitä tulisi nauttia kohtuudella. Kolesterolipitoisuutta taspainottavat perunan ravinteet kalium, kuitu ja B- ja C-vitamiinit.
Leipää ei tarvitse vältellä – voit syödä sekä vaaleaa että tummaa. Koko- tai täysjyvää pidetään yleensä terveellisempinä vaihtoehtoina, mutta kohtuudella nautittu vaalea leipä ei ole haitaksi.
Eri leivillä on eri ominaisuuksia. Kannattaa tutkia, mitä kussakin on ja tarkkailla sitä, paljonko syöt leipää päivässä. Ja muista: et taatusti liho pelkästään siitä, että nautit lempivoileipääsi aina silloin tällöin.
Leipä on yksi historian vanhimmista ruoista, joka hankitaan valmiina. Se on ollut ruokavaliomme peruselintarvike jo muinaisista ajoista. Leivän ympärillä käy kuitenkin jatkuva keskustelu sen terveysvaikutuksiin liittyen. Onko esimerkiksi tumma leipä terveellisempää kuin vaalea? Onko yksi leipätyyppi yli muiden? Ja sitten on vielä kaikkein kiistellyin kysymys: lihottaako leivän syöminen?
Ota selvää vastauksista näihin kysymyksiin klikkaamalla galleriaan!
Kannattaako leivän syöminen?
Lihottaako leivän syöminen, vai onko tämä pelkkä myytti?
RUOKA Terveys
Leipä on yksi historian vanhimmista ruoista, joka hankitaan valmiina. Se on ollut ruokavaliomme peruselintarvike jo muinaisista ajoista. Leivän ympärillä käy kuitenkin jatkuva keskustelu sen terveysvaikutuksiin liittyen. Onko esimerkiksi tumma leipä terveellisempää kuin vaalea? Onko yksi leipätyyppi yli muiden? Ja sitten on vielä kaikkein kiistellyin kysymys: lihottaako leivän syöminen?
Ota selvää vastauksista näihin kysymyksiin klikkaamalla galleriaan!