Pohjois- ja Etelä-Korean jako juontaa juurensa Japanin tappioon toisessa maailmansodassa. Korean niemimaa jaettiin silloin 38. leveyspiiriä pitkin Neuvostoliiton miehittämään Pohjois-Koreaan ja Yhdysvaltojen miehittämään Etelä-Koreaan. Tämä jako on aiheuttanut suuria konflikteja kansakuntien välillä jo vuosikymmenien ajan.
Aiemmin Pohjois-Koreasta laukaistut esineet on yhdistetty raketteihin tai ballistisiin ohjuksiin, jotka voivat kantaa ydinkärkiä. Viimeaikaisissa uutisissa Pohjois-Korea on lähettänyt ilmapalloja sotatoimena Etelä-Korean väestöä vastaan. Monet ihmiset ovat luonnollisesti kyseenalaistaneet miksi he ovat käyttäneet tätä taktiikkaa.
Pohjois-Korean virkamiehet sanoivat, että ilmapallot lähetettiin kostotoimena etelän loikkareille ja aktivisteille, jotka ovat tavallisesti lähettäneet propagandalehtiä, ruokaa ja USB-tikkuja, joihin on ladattu kiellettyjä elokuvia ja K-pop-musiikkia.
Pohjois-Korean toukokuun 2024 lopussa lähettämät ensimmäiset ilmapallot herättivät runsaasti hämmennystä sen jälkeen, kun Etelä-Korean hallitus varoitti erehdyksessä rajan läheisyydessä asuvia kansalaisia lähestyvästä ”ilmahyökkäyksestä”. Tieto osoittautui kuitenkin virheelliseksi ja se helpotti monia pohjoisen rajan lähellä asuvia.
Sen jälkeen Pohjois-Korea on lähettänyt noin 1 000 roskapalloa raskaasti aseistetun rajan yli, joka erottaa Pohjois-Koren etelästä. Kun ilmapallot ovat saavuttaneet Etelä-Korean ilmatilan, ajastimet ovat vapauttaneet pusseja, jotka sisältävät erilaisia roskia. Roskien joukossa on ollut muun muassa tupakantumppeja ja paperijätettä.
Roskapussit ovat tiettävästi sisältäneet myös lantaa ja kompostia, joita Pohjois-Korea on kutsunut ”vilpittömyyden lahjoiksi”. Etelä-Korean viranomaisten mukaan pussit eivät ole toistaiseksi sisältäneet mitään vaarallista. Presidentin kanslia mainitsi kuitenkin myös, että Etelä-Korea ryhtyy toimiin Pohjois-Korean ”likaisia provokaatioita” vastaan.
Etelä-Korea ei ole kertonut tarkemmin, mihin vastatoimiin se aikoo ryhtyä. Viranomaiset ovat harkinneet muun muassa K-pop-musiikin räjäyttämistä rajan yli (kuvassa) kostoksi. Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kerrotaan kerran kutsuneen K-poppia ”ilkeäksi syöväksi”.
Etelä-Koren sosiaalinen media on ollut täynnä kuvia ilmapalloista, joista osa on löytynyt puista, maatiloista ja jopa kaupunkien sivukaduilta. Eräs erityisen ärtynyt siviili havaitsi pysäköidyn autonsa tuulilasin tuhoutuneen sen jälkeen kun erityisen raskas ilmapallo oli laskeutunut auton tuulillasin päälle.
Saatuaan satoja tällaisia roskatäytteisiä ilmapalloja Etelä-Korea keskeytti Pohjois-Korean kanssa vuonna 2018 allekirjoitetun sopimuksen, jossa molempia maita kehotettiin pidättäytymään vihamielisestä toiminnasta rajalla. Pohjois-Korea oli puolestaan keskeyttänyt sopimuksen jo viime vuonna.
Etelä-Korean hallitus on kehottanut ihmisiä olemaan koskematta näihin ilmapalloihin ja ilmoittamaan niistä paikallisille viranomaisille. Tämä on herättänyt pelkoa pussien sisälle mahdollisesti jääneistä biologisista tai kemiallisista aseista.
Ilmapallojen laukaisujen keskellä Pohjois-Korea on toteuttanut myös useita muita provosoivia toimia Etelä-Koreaa vastaan. He ovat muun muassa toteuttaneet epäonnistuneen vakoilusatelliitin laukaisun ja simulaation ”ennalta ehkäisevistä hyökkäyksistä” lyhyen kantaman ohjuksilla.
Vuonna 2022 Pohjois-Korea väitti, että etelästä laukaistut ilmapallot olivat aiheuttaneet COVID-19-taudin puhkeamisen eristetyssä maassa. Tämä erittäin kyseenalainen väite vaikutti yritykseltä syyttää Etelä-Koreaa maiden välisten suhteiden huonontumisesta.
Maiden välinen kilpailu juontaa juurensa vuosikymmenten taakse, kun Korean niemimaalle perustettiin kaksi erillistä hallitusta. Korean tasavalta (Etelä-Korea) perustettiin elokuussa 1948 ja Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) syyskuussa 1948.
Pian tämän jälkeen syttyi Korean sota vuonna 1950, kun Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaan. Sota päättyi aselepoon kolmen vuoden kuluttua. Silloin perustettiin Korean demilitarisoitu vyöhyke (DMZ), joka on puskurivyöhyke maiden välille. Tämä sopimus ei kuitenkaan ratkaissut konfliktia todellisuudessa.
Demokraattinen Etelä ja kommunistinen Pohjoinen ovat teknisesti pysyneet sodassa, sillä Korean sota päättyi aselepoon eikä suoranaiseen rauhansopimukseen. Etelä-Korea on Yhdysvaltojen vankka liittolainen. Pohjois-Korea kehittää parhaillaan ydinteknologiaa, jonka uskotaan rikkovan YK:n päätöslauselmia.
Vaikka molemmat valtiot ovat käyttäneet vuosikymmenten aikana monia sotilaallisia taktiikoita toisiaan vastaan, ilmapallokilpailu juontaa juurensa kylmään sotaan. Kylmän sodan aikaan Pohjois- ja Etelä-Korea kävivät psykologista sodankäyntiä toisiaan vastaan propagandalla ladattujen radiolähetysten avulla.
Kylmän sodan aikana nähtiin lukuisia yhteenottoja, soluttautumisia ja salamurhayrityksiä. Molemmat valtiot olivat tuolloin vahvasti liittolaistensa vaikutuspiirissä. Pohjois-Korea oli Neuvostoliiton ja Kiinan liittolaisena ja Etelä-Korea puolestaan Yhdysvaltojen liittolaisena.
Ilmapallojen laukaiseminen oli myös yleinen käytäntö kylmän sodan aikana. Molemmat valtiot lähettivät jatkuvasti rajan yli ilmapalloja, jotka oli täytetty vastapuolen hallituksia mustamaalaavilla lentolehtisillä (kuten kuvassa oleva pohjoiskorealainen lentolehtinen). Kumpikin valtio kielsi suuren osan rajan yli kulkevasta lukumateriaalista.
Etelä-Korea oli elinvoimainen demokratia, joka kukoisti maailmanlaajuisesta viennistä ja tuonnista. Pohjois-Korea kärsi puolestaan elintarvikepulasta ja oli riippuvainen totalitaarisesta valvonnasta pitääkseen siviiliväestönsä kurissa.
Vuosisadan vaihteessa Etelä-Korea otti käyttöön ”Sunshine Policy” -politiikan. Sen tavoitteena oli parantaa suhteita taloudellisen ja humanitaarisen avun avulla. Tänä aikana jännitteitä lievennettiin jonkin verran, muun muassa perheiden yhdistämisellä ja yhteisillä taloushankkeilla.
Pohjois-Korean lisääntynyt sotilaallinen koordinointi ja ydinaseiden tavoittelu on ollut merkittävä jännitteiden lähde 2000-luvulta lähtien. Pohjois-Korean useat ydinkokeet ja ohjuslaukaisut ovat johtaneet kansainvälisiin pakotteisiin. Lisäksi Etelä-Korea on lisännyt sotilaallista valmiutta.
Diplomaattiset ponnistelut ovat tuoneet jonkin verran toivoa rauhasta, mutta merkittävää edistystä on tapahtunut vain vähän. Tämä on tapahtunut niin Pohjois- ja Etelä-Korean johtajien sekä Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välisten huippukokousten muodossa.
Vuonna 2020 Pohjois-Korea räjäytti Etelä-Korean alueelleen rakentaman tyhjillään olleen yhteystoimiston reagoidessaan vihaisesti lehtikirjoituskampanjoihin, jotka olivat eteläkorealaisten siviilien toteuttamia. Tämä teko ei millään tavoin hillinnyt näiden kahden kansakunnan välistä kiivasta konfliktia.
Näistä vuoropuhelujaksoista huolimatta erilaiset välikohtaukset (kuten kuvassa olevan eteläkorealaisen Cheonan-aluksen uppoaminen), tykistökeskustelut, verkkohyökkäykset ja jatkuvat sotilaalliset provokaatiot pitävät maiden välisen jännitystason korkealla.
Korean niemimaa on edelleen jakautunut. Pohjois-Korea provosoi ajoittain, muun muassa roskapallokampanjoilla. Etelä-Korea on edelleen sotilaallisessa valmiudessa ja diplomaattisissa ponnisteluissa.
Monet eteläkorealaiset siviilit ovat kysyneet mihin sotilaallisiin toimiin tulevaisuudessa ryhdytään. Yhä useammat kansalaiset ovat myös varovaisia vastauksen suhteen. Eräs Etelä-Korean pääkaupungin Soulin lähellä asuva asukas sanoi: ”Olen elänyt Korean sodan ja muita vaikeuksia, ja olin huolissani... Entä jos meillä on uusi sota?”.
Pohjois-Korean hallitus on sanonut lopettavansa ilmapallojen lähettämisen rajan yli niin kauan kuin Etelä-Korean hallitus suostuu pidättäytymään Pohjois-Korean vastaisen propagandan lähettämisestä. Kahden valtion välillä ei ole vielä päästy sopimukseen.
Lähteet: (The New York Times) (Reuters) (Associated Press) (CNN)
Pohjois- ja Etelä-Korealla on toki ollut myrskyisä historia, jonka konfliktit ovat kestäneet vuosikymmenien ajan jo toisesta maailmansodasta lähtien. Maiden väliset erimielisyydet eivät kuitenkaan näytä hälvenevän. Varsinkin nyt kun Pohjois-Korea on nyt elvyttänyt sotilaallisen taktiikan, jota käytettiin viimeksi kylmän sodan aikana: ilmapallojen käyttäminen psykologisessa sodankäynnissä. Tarkemmin sanottuna roskatäytteiset ilmapallot!
Mutta miksi Pohjois-Korea on lähettänyt roskia rajan yli etelään? Ja ovatko nämä ilmapallot vaarallisia? Miksi tälle konfliktille ei näy loppua? Selvitä nämä asiat klikkaamalla eteenpäin.
Miksi Pohjois-Korea lähettää jatkuvasti roskapalloja Etelä-Koreaan?
Katsaus Korean konfliktin taakse, joka ei koskaan päättynyt
ELÄMÄNTAPA Korea
Pohjois- ja Etelä-Korealla on toki ollut myrskyisä historia, jonka konfliktit ovat kestäneet vuosikymmenien ajan jo toisesta maailmansodasta lähtien. Maiden väliset erimielisyydet eivät kuitenkaan näytä hälvenevän. Varsinkin nyt kun Pohjois-Korea on nyt elvyttänyt sotilaallisen taktiikan, jota käytettiin viimeksi kylmän sodan aikana: ilmapallojen käyttäminen psykologisessa sodankäynnissä. Tarkemmin sanottuna roskatäytteiset ilmapallot!
Mutta miksi Pohjois-Korea on lähettänyt roskia rajan yli etelään? Ja ovatko nämä ilmapallot vaarallisia? Miksi tälle konfliktille ei näy loppua? Selvitä nämä asiat klikkaamalla eteenpäin.