Mitä oikeastaan tiedämme dinosauruksista? -

Dinosaurukset löydettiin 1700-luvulla ja nyt kun työkalumme ovat edistyneet, niin samaa voi sanoa tiedoistamme liittyen sukupuuttoon kuolleisiin lajeihin, jotka ovat osoittautuneet mielenkiintoisemmiksi kuin hurjimmatkaan scifi-tarinat.

Toisin kuin Jurassic Park antaa ymmärtää, ei dinosaurusten DNA ole yksinkertaisesti saatavilla muinaisia hyttysiä tutkimalla. Sen sijaan paleontolgit joutuvat huolellisesti perehtymään fossilisoituneisiin jäännöksiin, tarkoituksenaan päätellä kuinka dinosaurukset ovat saattaneet käyttäytyä elossa ollessaan. Löydökset ovat mielenkiintoisia ja ennustavat jopa pelottavia tulevaisuudennäkymiä.

Dinosaurusten suuri ja mystinen sukupuuttoon kuoleminen on juurruttanut lajin historiaan, mutta siitä huolimatta näiden otusten geenit ovat löytäneet tiensä myös nykyhetkeen. Klikkaa galleriaan lukeaksesi Natural History Museumin tietoihin pohjautuvia faktoja siitä, mistä dinosaurukset tulivat, kuinka ne elivät, miksi ne katosivat ja mitä ne ovat jättäneet jälkeensä.

© Getty Images

Mistä ne tulivat? -

Aikaisimmat dinosaurukset ovat peräisin alueelta, joka tunnetaan nyt Etelä-Amerikkana. Sieltä ne hajaantuivat ja levisivät joka puolelle maapalloa, kun maanosat olivat vielä valtava maamassa nimeltään Pangaea.

© Shutterstock

Munat -

Tutustumalla fossilisoituneisiin pesiin, voivat tutkijat oppia dinosaurusten muninnasta ja poikastensa hoitamistavoista. Selville tulee myös munien määrä ja se, kuinka ne on järjestelty.

© Reuters

Jalanjäljet -

Jalanjäljet paljastavat eläimen koon ja sen, kuinka se käveli. Ne kertovat myös sen, monta jalkaa otuksella oli. Askelen pituutta voidaan käyttää liikkumisnopeuden määrittämiseen.

© iStock

Muut vihjeet -

Lisäksi tutkittavanamme on vatsalaukun sisältöjä, fossiloituneita ihoja, eläviä eläimiä, joihin voimme dinosauruksia verrata ja tietenkin luurangot, joita mielellämme ihailemme museoissa.

© Reuters

Luurangot -

Yksityiskohtainen luurangon tutkiminen voi osoittaa sen, kuinka luut sopivat toisiinsa ja liikkuivat kokonaisuutena. Joskus paleontologit joutuvat tekemään johtopäätöksiä muiden eläinten anatomian perusteella.

© Getty Images

Luurangot -

Jos paleontologit ovat onnekkaita, löydetään fossilisoituneet jäännökset siitä asennosta, johon dinosaurus kuoli. Näin he kykenevät päättelemään mitkä luut olivat missäkin ja kuinka nivelet toimivat. Näin he voivat uudelleenluoda esityksiä luurangoista ja päätellä, kuinka ne liikkuivat.

© Shutterstock

Lihaksisto -

Karkeat alueet ja jäljet luissa voivat myös auttaa tutkijoita päättelemään lihasten, rustojen ja nivelsiteiden asentoja.

© Shutterstock

Ruokavalio -

Dinosauruksen hampaiden muoto voi paljastaa sen ruokavalion ja mikroskoopin alla tarkasteltuna ne saattavat paljastaa lisävihjeitä siitä, mitä dinosaurus söi ja kuinka se sen teki.

© Shutterstock

Modernin teknologian avulla näemme enemmän -

Erityisen hyödyllinen apuväline on tietokonetomografia, joka käyttää hyväkseen röntgensäteitä, joiden avulla voidaan rakentaa 3D-malleja sekä sisäisestä että ulkoisesta anatomiasta. Dinosaurusten luiden tapauksessa tomografia voi paljastaa sellaisia luurangon piirteitä, kuten aivojen muodon ja ilmatäytteisten pussien olemassaolon, joita on havaittu monissa dinosaurusten luissa.

© Reuters

Tietokonekerroskuvauksen hyödyt -

Ne voivat tarjota virtuaalisia malleja luista, joita voidaan sitten testata sellaisilla tavoilla, mitä ei oikeiden fossiilien kanssa ikinä voisi käyttää. Virtuaaliset mallit siirretään sitten eri tietokoneohjelmiin, varustetaan lihaksilla ja testataan eri ominaisuuksiensa osalta aina kävelemisestä tuhoon.

© Shutterstock

Dinosaurukset kasvoivat nopeasti -

Samaan tapaan kuin puiden vuosirenkaista näkyy vuosien kuluminen, voimme myös leikata huolellisesti ohuita osioita dinosaurusten luista ja asettaa ne mikroskoopin alle. Näin voimme laskea kasvulinjoja luun seinämissä määrittäen dinosaurusten ikiä ja päätellen kuinka nopeasti ne varttuivat täyisikasvuisiksi.

© Shutterstock

Eräänlainen dinosaurusten murrosikä -

Jopa suurimmat lajit, kuten tyrannosaurus, saavuttivat täyden kokonsa alle 30 vuodessa. Ihmisten tapaan nekin kokivat teini-iässään kasvupyrähdyksen.

© Shutterstock

Niiden ulkonäkö -

Jotkut hyvin säilyneet dinosauruksen fossiilit pitävät sisällään todisteita pehmytkudoksista, kuten ihosta, lihaksista tai sisäelimistä. Ne antavat elintärkeitä vihjeita dinosaurusten biologiasta ja ulkonäöstä.

© Reuters

Joillain oli jykevä panssari -

Fossilisoituneet nahkojen jäänteet osoittavat, että joillain dinosauruksilla oli eräänlainen pikkukivilevyä muistuttava panssari nahkaisessa ihossaan.

© Shutterstock

Joillain oli höyheniä -

Jotkut fossiilit (kuvassa Caudipteryx) osoittavat, että monet lihaa syövät dinosaurukset olivat paksujen höyhenpeitteiden peitossa, mikä johtaa omituiseen faktaan...

© Reuters

Linnut ovat dinosauruksia -

Ajatus siitä, että linnut ovat itse asiassa pieniä lihaa syöviä dinosauruksia, jotka saivat höyhenpeitteen ja oppivat lentämään, on todistettu viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana!

© Reuters

Jälleen kerran -

Linnut ovat dinosauruksia! Ne ovat vain pieni lohko dinosauruksien sukupuussa, mutta sisältävät DNA:ssaan suoran geneettisen perimän, mikä tarkoittaa sitä, että niiden geenit ovat kuin ovatkin dinosaurusgeenejä.

© Reuters

Jurassic Parkin kuvaus oli itse asiassa melko osuva -

Tutkijat ovat selvitäneet, että nykypäivän linnuilla on uinuvia hampaiden muodostukseen tarkoitettuja geenejä ja jotkut ovat yrittäneet muuttaa näitä geenejä myös eläville linnuille. On teoriassa myös mahdollista muokata lintujen nokkia dinosaurusmaisemmiksi kuonoiksi tai tuoda linnuille pidempiä häntiä.

© Reuters

Mutta kuinka dinosaurusten aikakausi päättyi? -

Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon 66 miljoonaa vuotta sitten, mutta vaeltelivat maapallolla ainakin 160 miljoonaa vuotta ennen sitä. Vertailun vuoksi, ihmisten esi-isät on jäljitetty kuuden miljoonan vuoden taakse ja modernit homo sapiensit kehittyivät vasta vain noin 200 000 vuotta sitten.

© Getty Images

Mystinen massatuho -

Liitukauden muuttuessa paleogeeniseksi pyyhki massatuhokatastrofi maapallolta kolme neljäsosaa sen elämästä. Paleontologit ovat jo pitkään yrittäneet määrittää sitä, mikä tämä tapahtuma oli. Kaksi vahvaa teoriaa on esitetty.

© iStock

Ensimmäinen teoria: kuolettava meteori -

Yksi tunnetuimmista teorioista on peräisin isä-poikatutkijaparilta Luis ja Walter Alvarezilta. He ehdottivat vuonna 1980, että vuoren suuruinen meteoriitti olisi iskeytynyt maapallolle 66 miljoonaa vuotta sitten täyttäen ilmakehän kaasulla, pölyllä ja roskalla. Tämä olisi muuttanut ilmastoa merkittävästi.

© Reuters

Perustelut -

Päätodistusaineisto on omituisen suuri määrä metalli iridiumia – joka on harvinainen metalli maapallolla, mutta yleinen meteoriiteissa – siinä geologisessa rajassa, joka vaikuttaisi olevan pinnallisin kalliokerros, josta on tähän mennessä löydetty dinosaurusten fossiileja.

© Reuters

Lisää todisteita -

Tutkijat ovat myös kyenneet yhdistämään sukupuuttoon kuolemisen valtavaan törmäyskraatteriin, joka on läpimitaltaan noin 150 km. Kyseessä on Chicxulubin kraatteri, joka näkyy kuvassa haaleana tummemman vihreänä kaarena Meksikon Jukatanin niemimaan rannikolla.

© Getty Images

Kuolettava tapahtuma -

Tutkittuaan kraatteria ovat tutkijat päätelleet, että törmäys olisi ollut tarpeeksi voimakas lähettämään valtavia määriä kaasuuntunutta kiveä ja kaasua ilmakehään, joka sitten myöhemmin satoi takaisin maahan pieninä lasipalasina nimeltään tektiitit. Näitä löydettiin dinosaurusten fossiileista.

© Getty Images

Toinen teoria: maapallon omia tekosia -

Joidenkin tutkijoiden mielestä meteoriteoria ei ole vakuuttava. He hypotesoivat, että tulivuoren purkaus olisi todennäköisempi vaihtoehto, erityisesti, sillä muinaiset Intiassa tapahtuneet laavavirtaukset, nimeltään Deccanin laavapurkaukset osuvat samaan aikaan liitukauden loppumisen kanssa vapauttaen valtavan määrän laavaa 60–65 miljoonaa vuotta sitten.

© Reuters

Samantapainen kuolettavien kaasujen vapautuminen -

Tästä seurannut vulkaaninen kiviaines peittää nykypäivänä lähes 518 000 neliökilometrin alueen kerroksina, jotka voivat olla yli 1 828 metriä paksuja. Tällainen tulivuoren räjähdys olisi vapauttanut ilmakehään valtavia määriä haitallisia kaasuja ja muuttanut myös dramaattisesti koko maapallon ilmastoa.

© Reuters

Lisää todisteita -

Jotkin tutkimukset osoittavat, että maan lämpötila muuttui jo ennen kaiken mullistanutta meteoria ja että dinosaurukset olivat jo pikku hiljaa vähentyneet maapallolta ennen lopullista tuhoaan. Jatkuvat purkaukset ovat myös huomattavasti yleisempiä kuin valtavat maahan iskevät meteorit.

© iStock

Teorioiden yhdistelmä voisi olla mahdollinen -

Dinosaurukset eivät mitenkään olisi voineet selvitä molemmista katastrofeista.

Katso myös: Lohikäärmeitä ja minidinosauruksia: lemmikit, jotka näyttävät satuolennoilta

© Getty Images