© Shutterstock

Kesän loppuminen -

Kesäaika päättyy Isossa-Britanniassa ja Euroopassa sunnuntaina 27. lokakuuta. Yhdysvalloissa ja Kanadassa kesäaika päättyy marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina.

© Shutterstock

Kesäaika -

Eurooppa, Iso-Britannia, Kanada ja Yhdysvallat ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Useimmissa maissa ei noudateta kesäaikaa - käytäntöä, jossa kelloja siirretään eteenpäin ja taaksepäin kausittain keväällä ja syksyllä. Itse asiassa vain noin kolmannes maailman maista noudattaa kesäaikaa.

© Shutterstock

Kehotukset kesäajan lopettamiseksi -

Monet tutkijat vaativat käytännön lopettamista vedoten kielteisiin terveys- ja talousvaikutuksiin.

© Shutterstock

Ajankäyttöä koskeva aloite -

Talvi- ja kesäajan vaihtamisen lopettaminen vuoteen 2026 mennessä on yksi 12:sta ehdotetusta toimenpiteestä, jotka sisältyvät ajankäyttöä koskevan aloitteen käynnistämään EU:n aikapoliittiseen manifestiin, jolla pyritään varmistamaan oikeus aikaan Euroopassa.

© Shutterstock

Valtion poliittinen kysymys -

Aiheesta käydään kiivasta keskustelua Yhdysvalloissa, ja osavaltioiden lainsäätäjien kansallinen konferenssi (National Conference of State Legislatures, NCSL) raportoi, että ”osavaltioiden lainsäätäjät kamppailevat edelleen puolivuosittain tapahtuvaan kellojen vaihtamiseen liittyvien vaikeiden ja monitahoisten osavaltiopoliittisten kysymysten kanssa”.

© Shutterstock

Kronobiologin näkökulma asiaan -

Britannian kronobiologit, biologisia rytmejä tutkivat asiantuntijat, väittävät, että päivän siirtämisellä vain tunnilla voi olla massiivisia seurauksia. Tutkijat vaativat, että kesäajasta luovutaan kokonaan.

© Shutterstock

Aiheen kellottaminen -

Ovatko puolivuosittaiset kellojen säätämiset siis kirjaimellisesti ajanhukkaa? Mistä asiantuntijat ovat huolissaan? Kehomme sisäinen kello eli vuorokausikello on olennainen osa tätä keskustelua.

© Shutterstock

Vuorokausirytmi -

Sirkadiaaniset rytmit, jotka tunnetaan myös sisäisinä kelloina, ohjaavat tärkeitä kehon prosesseja. Niiden avulla tiedämme milloin olemme nälkäisiä, janoisia ja unisia.

© Shutterstock

Kehon oma kello -

Vuorokausirytmi auttaa myös säätelemään esimerkiksi kehon lämpötilaa ja hormoneja.

© Shutterstock

Uni-valverytmi -

Uni- ja heräämisjakso on yksi ihmisen selvimmistä vuorokausirytmeistä. Kaikki häiriöt tässä syklissä voivat vaikuttaa siihen miten hyvin nukut, milloin nukut ja miten toimit hereillä ollessasi.

© Shutterstock

Poissa rytmistä -

Tutkijoiden mukaan kellojen siirtäminen eteenpäin vuosittain voi horjuttaa uni-valve-sykliä ja ympäristöä. Tämä puolestaan aiheuttaa heidän mukaansa monia ongelmia, jotka liittyvät kesäaikaan.

© Shutterstock

Syöpäriskit -

Kellojen siirtäminen eteenpäin vuosittain on yhdistetty esimerkiksi syöpätapausten lisääntymiseen.

© Shutterstock

Riskitasot aikavyöhykkeiden mukaan -

Yhdysvalloissa toimivan kansallisen syöpäinstituutin (NCI) tekemän tutkimuksen mukaan aikavyöhykkeen sijainti voi olla yhteydessä hieman suurempaan riskiin sairastua tiettyihin syöpiin, jotka on yhdistetty biologisen kellon häiriöihin. Tutkimus osoitti, että aikavyöhykkeen länsipuolella asuvilla on suurempi riski sairastua muun muassa leukemiaan, vatsasyöpään, keuhkosyöpään ja rintasyöpään.

© Shutterstock

Vuorokausirytmin vääristyminen -

Sen lisäksi, että tietyissä tilanteissa syöpäriski on kohonnut, elimistön kellonajan häiriöt tai vuorokausirytmin vääristyminen liittyvät myös sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja liikalihavuuden lisääntyneeseen riskiin.

© Shutterstock

Mielenterveyden ongelmat -

Erilaiset psykiatriset sairaudet, kuten masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, skitsofrenia ja tarkkaavaisuushäiriöt, voivat johtua vuorokausirytmin häiriöistä.

© Shutterstock

Biologinen epätasapaino -

Yleisemmällä tasolla väärässä järjestyksessä oleva sisäinen kello voi aiheuttaa muutoksia ruokahalussa, ruokailutottumuksissa ja aineenvaihduntatoiminnoissa.

© Shutterstock

Työn keskeytyminen -

Vuorokausihäiriöitä on syytetty myös alisuoriutumisesta työelämässä.

© Shutterstock

Törmäyskurssi -

ScienceDaily-lehdessä julkaistun Association for Psychological Science -tutkimuksen mukaan kuolemaan johtavien liikenneonnettomuuksien riski voi kasvaa jopa 6 prosenttia kevään kesäajan siirtymisen jälkeen.

© Shutterstock

Menneisyydessä -

Päivittäisten aikataulujen mukauttaminen auringon mukaan ei ole ollenkaan uutta. Tiedetään, että muinaiset sivilisaatiot jakoivat päivänvalon usein 12 tuntiin vuorokaudenajasta riippumatta siten, että jokainen valoisan tunnin piteni keväällä asteittain ja lyheni syksyllä. Roomalaiset keksivät puolestaan oman versionsa kesäajasta käyttämällä vesikelloa eli klepsydraa.

© Getty Images

Ensimmäinen kesäaikaa koskeva ehdotus -

Uuden-Seelannin hyönteistutkija ja vuorotyöläinen George Hudson (1867-1946) on kiittäminen nykyaikaisesta kesäajasta. Hän ehdotti kesäaikaa vuonna 1895 menetelmäksi, jolla voitaisiin säätää vuodenaikaa siten, että kaksi tuntia lisää päivänvaloa saataisiin hyödynnettyä.

© Public Domain

Aurinkoiset kaupungit -

Vuonna 1908 Kanadan Ontariossa sijaitsevista Port Arthurista (kuvassa) ja Fort Williamista (nykyisin Thunder Bay) tuli maailman ensimmäiset kaupungit, jotka ottivat käyttöön kesäajan. Nämä kaupungit halusivat yksinkertaisesti nauttia ylimääräisestä tunnista kesäaurinkoa.

© Public Domain

Tapa säästää energiaa -

Kahdeksan vuotta myöhemmin Euroopassa Saksan keisarikunta ja sen ensimmäisen maailmansodan liittolainen Itävalta-Unkari ottivat käyttöön kesäajan, jotta valaistukseen käytettäisiin vähemmän sähköä ja säästettäisiin polttoainetta sotatoimia varten.

© Getty Images

Brittiläinen kesäaika -

Englannissa rakennustyöläinen William Willett (1856-1915) oli jo edistänyt ajatusta brittiläisestä kesäajasta, jonka mukaan aamuisin olisi tunti vähemmän päivänvaloa ja iltaisin tunti enemmän, kun Iso-Britannia ja useimmat sen liittolaiset ottivat kesäajan käyttöön vuonna 1916.

© Getty Images

Normaaliaikaa koskeva laki -

Kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Yhdysvalloissa vuoden 1918 normaaliaikaa koskevan lain myötä (Standard Time Act of 1918). Kyseessä oli sodan aikainen toimenpide seitsemän kuukauden ajaksi Suuren sodan aikana, kun haluttiin lisätä valoisaa aikaa energiavarojen säästämiseksi.

© Getty Images

Ajassa taaksepäin -

Kevään kellonvaihto, jolloin kelloja siirretään yhdellä tunnilla eteenpäin, on yleensä terveydellemme haitallisin aikamuutos. Millaisia vaikutuksia hyvinvoinnillemme on, kun kelloja siirretään taaksepäin?

© Shutterstock

Vähemmän unta -

Vaikka kellojen siirtäminen taaksepäin syksyllä auttaa välttämään osan aamun synkkyydestä, tosiasia kuitenkin on, että vuorokausirytmimme häiriintyy jälleen kerran.

© Shutterstock

Tunnin muutos -

Vaikka herätyskello soi kello 8 aamulla, kehon kello näyttää todellisuudessa kello 7 aamulla. Kun kehon sisäistä kelloa työnnetään normaalin alueen ulkopuolelle, se voi tuoda mukanaan ongelmia. Näin on vaikka muutos olisi vain yhden tunnin verran.

© Shutterstock

Aamuinen masennus -

Kellojen siirtämisen aiheuttama lisästressi ei auta asiaa, mutta todelliset riskit, jotka liittyvät aikaisempaan heräämiseen, ovat suurin piirtein samat kuin keväällä. Erityisen alttiita ovat ihmiset, joilla on korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, tai jotka tupakoivat tai ovat ylipainoisia.

© Shutterstock

Ei syytä huoleen -

Pääsääntöisesti henkilöiden, jotka ovat suhteellisen terveitä ja, jotka eivät kärsi univajeesta, ei tarvitse huolehtia liikaa kellojen vaihtumisesta.

© Shutterstock

Vinkit parempaan uneen -

Hyödyllinen vinkki on mennä nukkumaan hieman myöhemmin ja herätä hieman myöhemmin, esimerkiksi noin 20 minuuttia, parin päivän ajan ennen ajan vaihtumista. Näin kellojen siirtämistä seuraavana aamuna sängystä nousemisen pitäisi olla hieman helpompaa.

Lähteet: (Pew Research Center) (Time Use Initiative) (NCSL) (Sleep Health Foundation) (NCI) (Association for Psychological Science) (Northern Ontario Travel) (Daily Mail) (British Sleep Society) 

© Shutterstock