© Shutterstock

Ikivanha konsepti -

Ilonaiheiden laskeminen eli se, että mietimme hetken aikaa elämässämme olevia myönteisiä asioita, on ollut käytössä jo hyvin kauan.

© Shutterstock 

Erilaiset strategiat -

On olemassa erilaisia strategioita, jotka perustuvat tähän peruskäsitteeseen, kuten ”kolmen hyvän asian” -harjoitus tai kiitollisuuslista. Niistä jokaisessa on hieman erilaiset ohjeet.

© iStock

Periaate -

Pohjimmiltaan jokainen näistä strategioista edellyttää kuitenkin sitä, että päivittäin otetaan aikaa pohtia ja kirjoittaa luettelo asioista, jotka menivät hyvin sekä siitä miksi ne menivät hyvin.

© Shutterstock

Ennen saatuja todisteita -

Ajatus siitä, että siunausten laskeminen voi vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin, oli olemassa jo kauan ennen kuin se oli tieteellisesti todistettu.

© Shutterstock

Vuoden 2005 tutkimus -

Vuonna 2005 psykologit Martin Seligman ja Chris Peterson kuitenkin julkaisivat tärkeän tutkimuksen, joka osoitti, että ilonaiheiden laskeminen voi itse asiassa parantaa mielialaa.

© Shutterstock

Tutkimuksen yksityiskohdat -

Tutkimukseen osallistui 577 osallistujaa, jotka kaikki jaettiin eri ryhmiin. Plasebo-ryhmää pyydettiin käyttämään päivittäin jonkin verran aikaa varhaislapsuuden muistojen kirjoittamiseen.

© Shutterstock

Testiryhmä -

Eri testiryhmiä pyydettiin sitten kirjoittamaan aiheista, joiden tutkijat uskoivat voivan toimia mielialan kohottajina, jos niihin keskityttäisiin päivittäin.

© iStock

Tutkimusryhmä -

Yhtä näistä ryhmistä pyydettiin kirjoittamaan luettelo kolmesta asiasta, jotka olivat sujuneet hyvin joka päivä. Sekä mikä oli aiheuttanut sen, että ne olivat sujuneet hyvin.

© Shutterstock

Vaikutuksen mittaaminen -

Jotta voitiin testata näiden eri harjoitusten vaikutusta osallistujien mielialaan seuraavien kuukausien aikana, kaikille vapaaehtoisille annettiin asteikko, jolla mitattiin heidän onnellisuutta.

© Shutterstock

Tulokset -

Ryhmässä, jota pyydettiin listaamaan kolme hyvää asiaa, osallistujat alkoivat osoittaa parannuksia onnellisuustasossaan jo ensimmäisen kuukauden aikana.

© Shutterstock

Plasebo-ryhmässä -

Plasebo-ryhmässä osallistujien onnellisuus lisääntyi ensimmäisen viikon aikana lyhyesti, mutta sen jälkeen heidän mielialansa palasi takaisin lähtötasolle.

© Shutterstock

Miksi se toimii -

Psykologit uskovat, että ilonaiheiden laskeminen voi kohottaa mielialaa, sillä se kannustaa meitä torjumaan hyvin inhimillistä taipumusta, joka on yleisesti negatiivisuuteen painottuvainen.

© Shutterstock

Negatiiviset ennakkoluulot -

Ihmisinä meillä on taipumus rekisteröidä ja muistaa meille tapahtuvat kielteiset asiat paljon enemmän kuin myönteiset.

© Shutterstock

Tutkimuksen kannalta tärkeää -

Tämä on hienoa selviytymisemme kannalta. Jos emme keskittyisi tilanteisiin, jotka asettavat meidät vaaraan, ja jos emme oppisi niistä, meillä ei olisi juurikaan toivoa selviytyä lajina.

© Shutterstock

Häkellyttävä tunne -

Nykyaikaisessa maailmassa taipumus keskittyä negatiiviseen voi kuitenkin olla ylivoimainen. Laskemalla ilonaiheita voimme osaltaan helpottaa tätä taakkaa.

© Shutterstock

Kolme hyvää asiaa -

Kuten aiemmin mainittiin, on olemassa erilaisia mielialaa kohottavia strategioita, joiden ydinajatuksena on ilonaiheiden laskeminen. Yksi hyvä tapa on ”kolme hyvää asiaa” -harjoitus.

© Shutterstock

Aloittaminen -

Jos haluat aloittaa ”kolme hyvää asiaa” -tavan, aloita varaamalla siihen aikaa. Aseta aikomus harjoitella tapaa muutaman minuutin ajan päivittäin vähintään kahden viikon ajan.

© Shutterstock

Tartu kynään ja paperiin -

Kun olet valmis harjoittelemaan, ota kynä ja paperia ja kirjoita ylös kolme hyvää asiaa, jotka huomasit päivän aikana. Pohdi lisäksi miltä ne saivat sinut tuntemaan ja miksi luulet niiden tapahtuneen.

© Shutterstock

Mikä tahansa lasketaan -

Muista, että mikä tahansa on tärkeää, eli valitsemasi tapahtumat voivat olla niin merkittäviä tai merkityksettömiä kuin haluat. Älä myöskään huolehdi kieliopista tai oikeinkirjoituksesta - kirjoita asiat vain niin kuin ne tulevat esille luonnollisesti.

© Shutterstock

Ota aikaa miettimiseen -

Ja lopuksi muista pohtia. Mieti kahden viikon kuluttua, onko päivittäinen kolmen hyvän asian listaaminen vaikuttanut myönteisesti elämääsi.

© Shutterstock

Parhaat vinkit -

Jotta saisit kaiken irti ”kolme hyvää asiaa” -tavasta, on syytä pitää mielessä tietyt vinkit. Ensinnäkin muista, että tavoitteena ei ole tukahduttaa negatiivisia tunteita toksisen positiivisuuden avulla.

© Shutterstock

Kyse on empatiasta -

”Kolme hyvää asiaa” -harjoittelun tavoitteena on pikemminkin tunnustaa vaikeat tunteet ja huolehtia niistä sekä tunnustaa, että maailmassa on myös hyvää.

© Shutterstock

Kirjoita lista ennen nukkumaanmenoa -

Saadaksesi harjoituksesta maksimaalisen vaikutuksen, yritä kirjoittaa lista juuri ennen nukkumaanmenoa. Tämä voi auttaa positiivisia ajatuksia pysymään muistissasi pidemmällä aikavälillä.

© Shutterstock

Ole lempeä itsellesi -

Älä ole ankara itsellesi, jos sinun on vaikea olla miettimättä tiettynä päivänä tapahtuneita negatiivisia asioita. Muista, että negatiivisuus on kuitenkin ihmisten luonnollinen taipumus.

© Shutterstock

Päivän jättäminen väliin -

Pyri sen sijaan tiedostamaan negatiiviset kokemukset ja keskitä mielesi uudelleen positiivisiin kokemuksiin. Älä myöskään murehdi jos jokin päivä jää väliin - jatka uudelleen taas huomenna.

© Shutterstock

Vinkkejä esimiehille -

Jos olet esimies tai tiiminvetäjä, voit käyttää tätä harjoitusta yhdessä tiimisi kanssa. Silloin on kuitenkin tärkeää, että tarkistat ensin tiimisi jäsenten tunnetason.

© Shutterstock

Tunnusta ensin kaikki vaikeat tunteet -

Jos tiimisi on vaikeuksissa, varmista, että tunnustat ensin nämä vaikeat tunteet ja selität tiimille mikä tarkoitus harjoituksen tekemisellä on. Anna ihmisille mahdollisuus jättää harjoitus halutessaan myös väliin.

© Shutterstock

Lopulliset ajatukset -

Ei ole mitään takeita siitä, että ”kolme hyvää asiaa” -strategialla on myönteinen vaikutus, riippumatta siitä harjoitellaanko sitä yksilö- tai ryhmätasolla. Koska se on kuitenkin hyvin edullinen ja samalla vähäriskinen, se voi olla kokeilemisen arvoinen tapa.

Lähteet: (BBC) (University of Utah)

© Shutterstock