Kreml laukaisee 65 lennokkia yhdessä yössä
Ohjelman tarkoituksena oli antaa Irakille mahdollisuus myydä öljyä elintarvikkeiksi ja lääkkeiksi pakotteiden aikana. Siitä tuli yksi YK:n historian pahimmista korruptioskandaaleista. Ohjelma tapahtui vuosina 1995-2003.
Saddam Hussen hyötyi 11 miljardin Yhdysvaltojen dollarin edestä, ja YK:n virkamiehet ja yli 2 000 yritystä sekaantuivat lahjontaan ja lahjuksiin. Se johti YK:n valvontapuutteiden laajamittaiseen tuomitsemiseen ja laajoihin tutkimuksiin, jotka paljastivat ohjelman järjestelmällisen hyväksikäytön.
YK:n laiminlyönti puuttua vuoden 1994 kansanmurhaan, jossa kuoli 800 000 tutsia ja maltillista hutua, on yksi järjestön katastrofaalisimmista virheistä.
Tämä traaginen tapahtuma paljasti merkittäviä heikkouksia YK:n rauhanturvaamis- ja humanitaarisen avun valmiuksissa. Lisäksi se korosti YK:n kyvyttömyyttä toimia päättäväisesti huolimatta ylivoimaisista todisteista uhkaavasta joukkoväkivallasta.
Srebrenican joukkomurha vuonna 1995 on edelleen räikeä esimerkki kansainvälisen väliintulon epäonnistumisesta. Bosnian Serbitasavallan armeijan (Republika Srpska) yksiköt surmasivat järjestelmällisesti yli 8 000 bosnialaista muslimia, vaikka alue oli nimetty YK:n turva-alueeksi.
YK:n rauhanturvaajat, joiden tehtävänä oli suojella siviilejä, eivät kyenneet estämään näitä hirmutekoja, minkä vuoksi järjestöä arvosteltiin laajalti.
Pysyvät jäsenet (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kiina, Ranska ja Venäjä) käyttävät usein veto-oikeuttaan estääkseen päätöslauselmien hyväksymisen usein geopoliittisten etujensa vuoksi.
Yhdysvallat on esimerkiksi käyttänyt säännöllisesti veto-oikeuttaan Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia koskeviin päätöslauselmiin, kun taas Venäjä on tehnyt niin Syyrian ja Krimin osalta. Tämä suuntaus heikentää turvallisuusneuvoston tehokkuutta maailmanlaajuisten kriisien käsittelyssä, sillä kansalliset edut jättävät usein kollektiivisen turvallisuuden ja humanitaariset huolenaiheet varjoonsa.
Vuonna 2010 Haitissa puhjennut kolera alkoi traagisesti, kun YK:n rauhanturvaajat toivat vahingossa taudin maahan, mikä johti yli 10 000 ihmisen kuolemaan.
YK:n hidas vastuun tunnustaminen taudinpurkauksesta aiheutti laajalle levinnyttä vihaa ja epäluottamusta Haitin väestön keskuudessa, sillä YK kiisti aluksi syyllisyytensä asiaan.
Bosniassa 90-luvun lopulla toteutettujen rauhanturvaoperaatioiden aikana YK:n henkilöstö oli osallisena ihmiskaupassa ja seksuaaliorjuudessa.
Amerikkalainen ilmiantaja Kathryn Bolkovac paljasti naisten ja tyttöjen hyväksikäytön ja syvän korruption rauhanturvaoperaatioissa. Hänen tarinansa kerrottiin vuonna 2010 elokuvassa "The Whistleblower", jota tähdittää Rachel Weisz.
YK:n rauhanturvaajia on syytetty siitä, että he ovat sulkeneet silmänsä laittomalta kaivostoiminnalta ja Kongon luonnonvarojen hyväksikäytöltä paikallisten puolisotilaallisten joukkojen toimesta. Tämä on puolestaan lisännyt osaltaan alueen jatkuvaa konfliktia.
Tämä laiminlyönti ei ainoastaan pahenna humanitaarista kriisiä, vaan antaa myös aseistetuille ryhmille mahdollisuuden hyötyä taloudellisesti mineraalirikkauksista, mikä lisää entisestään väkivaltaa ja epävakautta.
YK:n rauhanturvaajien harjoittama seksuaalinen hyväksikäyttö on osoittautunut vakavaksi ja jatkuvaksi ongelmaksi, joka heikentää haavoittuvien väestöryhmien suojelemiseen tarkoitettujen kansainvälisten operaatioiden luotettavuutta.
Syytöksiä on esitetty useilla konfliktialueilla. Näin on muun muassa Keski-Afrikan tasavallassa, Haitissa, Bosniassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa, joissa rauhanturvaajia on syytetty niiden ihmisten hyväksikäytöstä, joita heidän oli määrä suojella.
YK:n yleiskokouksen entistä puheenjohtajaa John Ashea, joka toimi YK:n yleiskokouksen puheenjohtajana vuosina 2013-2014, syytettiin vuonna 2015 yli 1,3 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin lahjusten vastaanottamisesta kiinalaisilta liikemiehiltä.
Tämä skandaali paljasti puutteita YK:n sisäisessä valvonnassa ja herätti huolta korruptiosta korkeimmilla tasoilla.
YK:n rauhanturvaajia Sudanin Darfurin alueella arvosteltiin vuonna 2007 voimakkaasti heidän kyvyttömyydestään estää joukkotuhoja ja sotarikoksia.
Tämä epäonnistuminen ei ainoastaan sallinut hirvittävien väkivaltaisuuksien jatkumisen hallitsemattomina. Se herätti lisäksi vakavia epäilyjä konfliktialueilla toteutettavien rauhanturvaoperaatioiden tehokkuudesta.
Konfliktin jälkeisen jälleenrakennuskauden aikana YK:n Kosovon-operaation henkilöstö oli sekaantunut ihmiskauppaan ja prostituutiorenkaisiin, mikä rikkoi suojelun ja tuen periaatteita.
Tämä osallistuminen vahingoitti haavoittuvia henkilöitä, sekä horjutti vakavasti alueen vakauttamiseen tähtäävien kansainvälisten ponnistelujen uskottavuutta.
YK:ta kritisoitiin voimakkaasti sen hitaasta ja tehottomasta reagoinnista rohingya-kriisiin Myanmarissa vuonna 2017, jossa tapahtui joukkomurhia ja laajamittaisia siirtoja.
Vaikka YK sai varhaisia varoituksia väkivaltaisuuksien kiihtymisestä, se ei onnistunut ryhtymään päättäväisiin toimiin näiden julmuuksien estämiseksi.
Vuonna 2016 YK:n rauhanturvaajat eivät suojelleet siviilejä väkivaltaisten yhteenottojen aikana Jubassa, vaikka heidät oli nimenomaan lähetetty alueelle tähän tarkoitukseen.
Tämä laiminlyönti ei ainoastaan jättänyt lukemattomia ihmisiä alttiiksi väkivallalle, vaan herätti myös kriittisiä kysymyksiä rauhanturvajoukkojen yleisestä valmiudesta ja tehokkuudesta konfliktialueilla.
Somaliassa 90-luvulla toteutettujen rauhanturvatehtävien aikana joitakin YK:n työntekijöitä syytettiin aseidenvientikiellon rikkomisesta toimittamalla aseita sotiville ryhmittymille.
Tutkimuksissa kävi ilmi, että nämä toimet heikensivät vakavasti YK:n rauhanturvaamistavoitteita ja uskottavuutta. Tuloksena oli väkivallan ja epävakauden lisääntymiseen alueella.
Lähteet: (The Guardian) (The New York Times) (BBC) (Council on Foreign Relations)
Yhdistyneet Kansakunnat (YK), joka tunnetaan tehtävästään edistää maailmanlaajuista rauhaa ja kehitystä, on myös kohdannut useita haasteita avoimuuden ja vastuullisuuden ylläpitämisessä. Vaikka kyseessä onkin yksittäiset tapaukset, ne korostavat laajamittaisten kansainvälisten operaatioiden hallinnan monimutkaisuutta ja ne korostavat tarvetta jatkuviin uudistuksiin järjestön luotettavuuden vahvistamiseksi.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa eteenpäin ja tutustu joihinkin YK:n isompiin skandaaleihin.
YK:n suurimmat skandaalit
Korruptio, väärinkäytökset ja valtavat epäonnistumiset
ELÄMÄNTAPA United nations
Yhdistyneet Kansakunnat (YK), joka tunnetaan tehtävästään edistää maailmanlaajuista rauhaa ja kehitystä, on myös kohdannut useita haasteita avoimuuden ja vastuullisuuden ylläpitämisessä. Vaikka kyseessä onkin yksittäiset tapaukset, ne korostavat laajamittaisten kansainvälisten operaatioiden hallinnan monimutkaisuutta ja ne korostavat tarvetta jatkuviin uudistuksiin järjestön luotettavuuden vahvistamiseksi.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa eteenpäin ja tutustu joihinkin YK:n isompiin skandaaleihin.