▲

Maailmassa on tällä hetkellä meneillään ennätysmäärä konflikteja ja kriisejä sitten toisen maailmansodan päättymisen. Konfliktit ulottuvat aina Gazan sodasta, joka koettelee siviilejä erityisen raskaasti, Ukrainan taisteluihin, joiden toinen vuosi on meneillään. Arvioiden mukaan noin 300 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua vuonna 2024.

Joten mitkä ovat nämä maailmanlaajuiset konfliktit vuonna 2024? Klikkaa eteenpäin ja tutustu niihin tarkemmin.

▲

Vuonna 2022 Itä-Ukrainan kahdeksan vuotta kestänyt kriisi muuttui muutamassa viikossa laajaksi konfliktiksi täysimittaisen hyökkäyksen ansiosta.

▲

Taistelujen ensimmäisten 24 tunnin aikana YK ilmoitti 240 siviiliuhrista, joista 34 kuoli. Tämän jälkeen väkivaltaisuudet eivät ole hidastuneet, ja kiivaat taistelut ovat levinneet eri puolille Ukrainaa.

▲

Ukrainasta tuli alle vuodessa yksi maailman suurimmista pakolais- ja humanitaarisista kriiseistä. Yhteensä 14,6 miljoonaa ihmistä tarvitsee jonkinlaista apua.

▲

Hamasin johtama hyökkäys 7. lokakuuta 2023 ja sitä seurannut Israelin hyökkäys Gazaan ovat siirtäneet vuosikymmeniä kestäneen Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin uuteen kauheaan vaiheeseen.

▲

Viime lokakuussa alkaneen konfliktin kiihtymisen jälkeen Gazan kaistalla on kuollut yli 40 000 ihmistä ja yli 90 000 henkilöä on loukkaantunut.

▲

Noin 1,9 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Tämä on huikeat 85 prosenttia Gazan koko väestöstä.

▲

Sudanin pääkaupungissa Khartumissa Sudanin asevoimien (SAF) ja puolisotilaallisten nopean tuen joukkojen (RSF) väliset väkivaltaiset yhteenotot 15. huhtikuuta 2023 aiheuttivat maanlaajuisen konfliktin.

▲

Yli vuoden kuluttua lähes puolet maan väestöstä tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua, eikä tilanne näytä paranemisen merkkejä.

▲

Integrated Food Security Phase Classification (ICP) julisti nälänhädän Pohjois-Darfurissa 1. elokuuta 2024.

▲

Kymmenen vuotta kestänyt aseellinen konflikti Länsi-Afrikan alueella on johtanut humanitaarisen tilanteen heikkenemiseen muun muassa Burkina Fasossa, Malissa ja Nigerissä.

▲

Sahelin keskiosissa poliittisesta väkivallasta johtuvien konfliktien aiheuttamat kuolemantapaukset lisääntyivät huikeat 38 prosenttia ja siviilikuolemat yli 18 prosenttia vuonna 2023.

▲

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto arvioi, että 33 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua eri puolilla Sahelin aluetta vuonna 2024. Avun tarve lisääntyy etenkin kun vihollisuudet jatkuvat ja poliittinen epävakaus lisääntyvät.

▲

Vuonna 2021 sotilasvallankaappaus syöksi Myanmarin sisällissotaan. Se kasvatti aseellisten ryhmien määrää paikassa, joka oli jo ennestään täynnä etnisiä jakolinjoja.

▲

Myanmarin humanitaarinen kriisi on pahentunut dramaattisesti vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Sille on ominaista jatkuva konflikti, lisääntyvä siirtolaisuus ja peruspalvelujen häiriöt.

▲

Sisällissota kiihtyy yhä edelleen. Tällä hetkellä yli 3,1 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotiseudultaan epävarmoissa oloissa.

▲

Syyrian sisällissota on aiheuttanut valtavaa kärsimystä miljoonille ihmisille vuoden 2011 alusta lähtien.

▲

Vuonna 2024 yhteensä 16,7 miljoonaa ihmistä tarvitsevat humanitaarista apua. Syyriassa on edelleen maailman suurin pakolaiskriisi.

▲

Tuhansien ihmisten olosuhteet pahenivat helmikuussa 2023, kun Syyrian pohjois- ja länsiosissa sattui useita katastrofaalisia maanjäristyksiä.

▲

Sen jälkeen, kun Haitin presidentti Jovenel Moïse murhattiin heinäkuussa 2021, jengiväkivalta on lisääntynyt Haitissa. Rikolliset hallitsevat suurta osaa pääkaupungista Port-au-Princestä sekä alueita saarivaltion pohjoisosassa.

▲

Vuoden 2024 ensimmäinen vuosineljännes oli haitilaisille tappavin, sillä yhteensä noin 2 500 ihmistä kuoli tai loukkaantui jengiväkivallassa.

▲

Aseistetut jengit rynnäköivät Haitin kahteen suurimpaan vankilaan maaliskuussa 2024, minkä seurauksena yli 4700 vankia pakeni. Jengit vaativat pääministeri Ariel Henryn eroa, hyökkäsivät Toussaint Louverturen kansainväliselle lentokentälle ja sulkivat sen ja estivät samalla Henryn pääsyn maahan.

▲

Vuonna 2014 Jemenissä syttyi sisällissota, kun huthijoukot valtasivat pääkaupungin Sanaan. Tämän jälkeen huthit ottivat nopeasti vallan hallituksessa.

▲

Kymmenen vuotta myöhemmin Jemenin sisäiset erimielisyydet ja Saudi-Arabian johtama sotilaallinen väliintulo ovat synnyttäneet sitkeän poliittisen, sotilaallisen ja humanitaarisen kriisin maassa.

▲

Noin 18,2 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua vuonna 2024, mukaan lukien viisi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta.

▲

Etiopiassa on ollut alueellinen konflikti marraskuusta 2020 lähtien, joka on alkanut Tigrayn alueelta. Marraskuussa 2022 allekirjoitettiin rauhansopimus Tigryssä, mutta toipuminen jatkuu yhä edelleen.

▲

Konfliktin ja turvattomuuden lisäksi äärimmäinen kuivuus ja tautiepidemiat ovat pahentaneet etiopialaisten tilannetta.

▲

YK arvioi, että vuonna 2024 yhteensä 28,6 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua Etiopiassa.

▲

Kongon demokraattisessa tasavallassa, jossa on käyty yksi Afrikan historian pahimmista sisällissodista, tilanne on muuttunut 90-luvun lopun valtakunnallisesta konfliktista useiksi pienemmiksi paikallisiksi konflikteiksi. Tämä ei kuitenkaan vähennä konfliktien tuhoja maassa.

▲

Monissa osissa maata käytävien taistelujen ajoittaiset aallot tekevät Kongon demokraattisesta tasavallasta monimutkaisen ja haastavan humanitaarisen tilanteen. Tämä on etenkin maan itäisillä alueilla.

▲

Vuoden 2024 alussa yli kuusi miljoonaa kongolaista oli joutunut siirtymään kotiseudultaan. Tämä tekee Kongon demokraattisesta tasavallasta yhden maailman suurimmista maan sisäisistä siirtolaiskriiseistä.

Lähteet: (United Nations) (DW) (Politico) (Concern Worldwide)