Tiedämme ihmisen aivoista paljon, mutta emme kuitenkaan kaikkea. Aivoissa tapahtuvat prosessit ovat mahdottoman monimutkaisia, ja tutkijat ovat vasta raapaisseet pintaa ymmärryksessä. Muistin käsite ja tapa, jolla muistamme asioita, eivät ole poikkeus. On kuitenkin olemassa tiettyjä analyysejä, jotka on esitetty auttamaan ihmisiä ymmärtämään paremmin aivojen toiminnan perusteita.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin jatkaaksesi lukemista.
Muistin merkitystä on lähes mahdotonta korostaa liikaa. Jos emme tiedä mitä olemme tehneet menneisyydessä, emme voi myöskään tietää mitä tehdä tulevaisuudessa.
Muistiin liittyvät psykologiset prosessit ovat monimutkaisia. Asiantuntijat käyttävät niiden analysointiin erilaisia malleja.
Jotkut tutkijat jakavat muistin prosessiin, johon kuuluu viisi päävaihetta: koodaus, varastointi, muistaminen, hakeminen ja unohtaminen.
Näistä vaiheista jokaiseen voi vaikuttaa useita ulkoisia tekijöitä. Niistä jokainen vaikuttaa siihen miten hyvin tieto muistetaan.
Viiden vaiheen malli ei ole ainoa tapa ajatella muistia. Se on kuitenkin hyödyllinen kehys, kun on kyse prosessin ymmärtämisestä, joka on kaiken oppimisen taustalla.
Muistin ensimmäisessä vaiheessa, koodauksessa, on kyse tiedon muuntamisesta muotoon, johon se voidaan tallentaa aivoihin.
Koodaaminen on sitä mitä tapahtuu, kun kiinnität huomiota tietoon. Esimerkkinä on ostoslistan katseleminen ja sen tallentaminen muistiin.
Se on olennainen vaihe muistiprosessissa, sillä sen avulla voimme palauttaa tietoa mieleemme myöhemmin.
Tieto voidaan koodata kolmella eri tavalla: visuaalisesti, akustisesti ja semanttisesti. Jos koodaat visuaalisesti, muistat asiat kuvittelemalla ne.
Jos taas koodaat akustisesti, muistat asiat toistamalla niitä itsellesi.
Tutkimukset osoittavat, että lyhytkestoisen muistin tärkein koodausjärjestelmä on akustinen, kun taas pitkäkestoisessa muistissa se on semanttinen (merkitys).
Tekniikasta riippumatta ulkoiset tekijät, kuten stressi tai väsymys, vaikuttavat aina koodausprosessiin. Jos yrität esimerkiksi muistaa ostoslistan väsyneenä, se on paljon vaikeampaa kuin sen muistaminen virkeänä ollessasi.
Muistiprosessin seuraava vaihe on varastointi. Tällä tarkoitetaan tiedon säilyttämistä muistipankissamme, jotta voimme käyttää tietoa myöhemmin.
Kun tallennamme tietoa, luomme siitä mielessämme mentaalisen esityksen. Se voi olla joko visuaalinen, auditiivinen tai sensorinen.
Muistia on kahta eri tyyppiä: lyhytkestoinen muisti ja pitkäkestoinen muisti. Kummallakin on hieman erilainen tarkoitus.
Lyhytkestoista muistia käytetään niihin tietoihin, joita tarvitsemme vain lyhyen aikaa, ehkä muutaman tunnin ajan. Pitkäaikainen muisti on puolestaan tarkoitettu tietoihin, jotka meidän on muistettava muutaman viikon tai kuukauden kuluttua.
Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti on rajallinen, mutta pitkäkestoisen muistin kapasiteetti on lähes rajaton. Tietoa voidaan myös siirtää lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin, mutta tämä prosessi ei ole täydellinen.
Seuraavaksi on vuorossa muistaminen, joka on tahaton prosessi, jossa tietoa haetaan muistista. Jotta tämä tapahtuisi, tiedon on oltava jo koodattua ja tallennettua.
Muistamisessa on kaksi eri tyyppiä, jotka ovat lähinnä prosessi, jossa ”koemme uudelleen” tapahtuman, joka on alun perin koodattu muistijärjestelmäämme.
Toisaalta on olemassa vapaa muistaminen, joka tapahtuu, kun haemme tietoa ilman ulkoisia vihjeitä tai kehotuksia.
Toisaalta on olemassa johdettu muistaminen, joka tapahtuu, kun haemme tietoa ulkoisten vihjeiden tai kehotusten avulla.
Muistamisen muistivaiheeseen voivat vaikuttaa monet ulkoiset tekijät, kuten yksilön mieliala ja tunnetila.
Seuraavaksi on vuorossa haku, jossa myös muistiin tallennetut tiedot otetaan käyttöön. Erona tässä prosessin vaiheessa on se, että se on tarkoituksellinen.
Jos esimerkiksi yrität muistaa jonkun juhlissa tapaamasi henkilön nimen, sinun on haettava tämä tieto sieltä missä se on koodattu ja tallennettu muistiin.
Käytämme usein hakuvihjeitä auttaaksemme itseämme löytämään etsimämme tiedon. Jos esimerkiksi yritämme muistaa jonkun henkilön nimen, saatamme viitata johonkin ainutlaatuiseen seikkaan henkilön ulkonäössä.
Palauttaminen on ratkaiseva vaihe pitkäkestoisen muistin muodostamisessa. Stressin ja väsymyksen kaltaiset tekijät vaikuttavat suuresti kykyymme tehdä sitä.
Lopuksi on vielä unohtaminen, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä hakea tietoa muistista. Se on täysin normaali osa prosessia, eikä se yleensä aiheuta syytä huolestua.
Unohtamista on jälleen kerran kahta eri tyyppiä. Takautuvasta häiriöstä on kyse silloin, kun uusi tieto häiritsee kykyämme muistaa vanhaa tietoa.
Proaktiivinen häiriö tarkoittaa sitä, että vanha tieto häiritsee kykyämme muistaa uutta tietoa.
On monia syitä siihen, että saatamme unohtaa tietoa. Syynä saattaa olla se, että emme ole koodanneet sitä alun perin kunnolla, tai emotionaalisesti motivoituneet ongelmat tiedon palauttamisessa.
Lähteet: (Verywell Mind) (Psychology Today)
Mitkä ovat muistin viisi vaihetta?
Katsaus tapaan, jolla muistamme asioita
ELÄMÄNTAPA Psykologia
Tiedämme ihmisen aivoista paljon, mutta emme kuitenkaan kaikkea. Aivoissa tapahtuvat prosessit ovat mahdottoman monimutkaisia, ja tutkijat ovat vasta raapaisseet pintaa ymmärryksessä. Muistin käsite ja tapa, jolla muistamme asioita, eivät ole poikkeus. On kuitenkin olemassa tiettyjä analyysejä, jotka on esitetty auttamaan ihmisiä ymmärtämään paremmin aivojen toiminnan perusteita.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin jatkaaksesi lukemista.