Synkistä varoituksista huolimatta historia tarjoaa syitä olla menettämättä toivoa
Koboltilla on keskeinen rooli nykyaikaisessa teknologiassa, sillä se estää akkujen ylikuumenemisen ja antaa sähköautoille virtaa. Sen tarpeellisuuden taustalla on kuitenkin huolestuttava todellisuus: suuri osa maailman koboltista tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta, jossa työntekijät joutuvat kärsimään ankarista ja riistävistä olosuhteista. Laajamittaiset kaivostoiminnot ovat syrjäyttäneet kokonaisia yhteisöjä, ja väkivallasta ja hyväksikäytöstä on raportoitu, samalla kun ympäristö kärsii peruuttamattomia vahinkoja.
Voiko Kongon demokraattinen tasavalta maailman suurimpana tuottajana muokata koboltin markkinoita ja vaatia parempaa suojelua kansalleen? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja selvitä asia.
Harvardin stipendiaatti Siddharth Kara on kahden vuosikymmenen ajan tutkinut nykyajan orjuutta, ihmiskauppaa ja lapsityövoiman käyttöä. Hänen T.H. Chan School of Public Healthissa ja Kennedy Schoolissa tekemänsä tutkimus valottaa hyväksikäyttöä maailmanlaajuisilla teollisuudenaloilla.
Vaikka Kongon demokraattisessa tasavallassa on enemmän kobolttivarantoja kuin muualla maailmassa yhteensä, sillä ei ole todella ”puhdasta” toimitusketjua. Kara väittää, että koboltin louhintaan alueella liittyy syvällisesti hyväksikäyttöä ja epäeettisiä käytäntöjä.
Kirjassaan "Cobalt Red" Kara paljastaa, että suurimman osan Kongon demokraattisen tasavallan koboltista louhivat "käsityöläiset": työntekijät, jotka joutuvat työskentelemään uuvuttavissa ja vaarallisissa olosuhteissa vain muutaman dollarin päiväpalkasta.
"Ihmiset työskentelevät epäinhimillisissä, raadollisissa ja halventavissa olosuhteissa. He käyttävät hakkuukirveitä, lapioita ja raudoitustankoja hakatakseen ja raaputtaakseen maata kaivannoissa, kuopissa ja tunneleissa kerätäkseen kobolttia ja syöttääkseen sitä viralliseen toimitusketjuun", Kara sanoo.
Kaivosteollisuus on jättänyt syvät arvet Kongon demokraattisen tasavallan maisemaan. Miljoonia puita on kaadettu, pöly ja hiekka saastuttavat ilmaa kaivosten ympäristössä, ja vesistöt ovat saastuneet mineraalien käsittelystä aiheutuvista myrkyllisistä hulevesistä, minkä vuoksi ympäristövahinkoja on mahdotonta jättää huomiotta.
Koboltin myrkyllisyys aiheuttaa vakavan terveysriskin kongolaisille työntekijöille, jotka käsittelevät ja hengittävät päivittäin sen haitallista pölyä. Heidän joukossaan on nuoria äitejä, joilla on selässään vauvoja, jotka joutuvat myös kestämään altistumista.
Kobolttia käytetään lähes kaikissa litiumioniakuissa maailmanlaajuisesti. Vaikka ulkopuoliset erottavat toisistaan teollisesti louhitun ja käsityöläisperäisesti louhitun koboltin Kongon demokraattisessa tasavallassa, Kara väittää, että nämä kaksi lähdettä liittyvät läheisesti toisiinsa.
Teollisista kaivinkoneista peräisin oleva ja käsin louhittu koboltti, jota usein naiset ja lapset louhivat, ovat syvästi sidoksissa toisiinsa. Lähes kaikissa Kongon demokraattisen tasavallan teollisuuskaivoksissa työskentelee lähistöllä käsityöläisiä, joiden koboltti johdetaan viralliseen toimitusketjuun.
Vaikka käsityöläisten tekemä louhinta on teknisesti kielletty, sitä harjoitetaan edelleen kobolttikaivoksissa eri puolilla Kongon demokraattista tasavaltaa. Yritykset sietävät sitä edullisena menetelmänä lisätä tuotantoa, jolloin työntekijät voivat työskennellä suurten toimintojen sisällä ja niiden ympärillä, mikä ruokkii puolestaan maailmanlaajuista toimitusketjua.
Äärimmäisen köyhyyden alueilla miljoonat ihmiset kamppailevat selviytyäkseen vain muutamalla dollarilla päivässä ja hyväksyvät minkä tahansa tarjolla olevan työn. Kobolttikaivoksissa tuhannet ahtautuvat ahtaisiin kaivoksiin ja työskentelevät raadollisissa oloissa niukalla palkalla tuottaen valtavia määriä kobolttia pienin kustannuksin teollisuudelle.
Koboltin kaivostoiminnan laajenemiseen Kongon demokraattisessa tasavallassa on liittynyt joukkoirtisanoutumisia, ja kokonaisia kyliä on puskutettu pois teollisen toiminnan tieltä. Vaihtoehtojen puuttuessa lukemattomat ihmiset ovat menettäneet kotinsa, elinkeinonsa ja kaikki selviytymiskeinonsa, mikä syventää kriisiä entisestään.
Vaikka Kongon demokraattisen tasavallan kobolttikaivokset eivät olekaan entisaikojen orjuutta, ne edustavat raakaa nykyaikaa. Työntekijöiden äärimmäinen hyväksikäyttö, vaaralliset olosuhteet ja perusoikeuksien puute heijastavat vanhan maailman orjuuden alennustilaa.
Koboltin louhintaan Kongon demokraattisessa tasavallassa liittyy tuhoisia riskejä; perheet joutuvat kärsimään sydänsuruista, kun kaivosten seinämät sortuvat ja hautaavat työntekijät kivi- ja soravyöryjen alle. Onnettomuudet jättävät miehille, naisille ja lapsille muun muassa murskattuja raajoja ja murtuneita selkärankoja.
Puolisotilaalliset joukot sieppaavat ja kauppaavat lapsia eri puolilta Kongoa ja pakottavat heidät raa'an työnteon kohteeksi. Monia kuljetetaan miliisiverkostojen kautta satojen kilometrien päähän kupari- ja kobolttikaivoksille, ja he ovat loukussa hyväksikäytön ja ahdingon kierteessä.
Kongo, vuosisatojen ajan jatkuneen riiston muovaama maa, kohtaa jatkuvia köyhyyden ja korruption aiheuttamia haasteita. Ulkomaiset investoinnit pahentavat usein ongelmia, mikä korostaa historian, vallan ja hallinnon monimutkaista vuorovaikutusta tällä sodan runtelemalla alueella.
Vuonna 1960 Kongon ensimmäinen demokraattisesti valittu johtaja Patrice Lumumba vannoi käyttävänsä maan valtavat mineraalivarat kansansa hyväksi. Kuuden kuukauden kuluessa hänet syrjäytettiin, murhattiin raa'asti ja korvattiin korruptoituneella diktaattorilla, joka varmisti, että luonnonvarat palvelivat sen sijaan ulkomaisia etuja.
Lumumban kaatuminen oli synkkä opetus globaalista valtadynamiikasta: uhmaa ylimpiä sidosryhmiä, ja seuraukset voivat olla nopeita ja raakoja. Hänen kohtalonsa korostaa korruption historiallisia realiteetteja ja osoittaa, että ulkomaisia etuja haastavat johtajat joutuvat yleensä armottomaan tukahduttamiseen.
Vuonna 2009 silloinen presidentti Joseph Kabila teki sopimuksen, jossa Kiinalle myönnettiin kaivosoikeudet vastineeksi infrastruktuurin kehittämisestä. Sopimus tasoitti Kiinalle tietä hallita maailmanlaajuisia kobolttialan markkinoita ja varmisti elintärkeiden luonnonvarojen saannin samalla kun se muokkasi Kongon taloudellista tulevaisuutta.
Kiinalaiset yritykset saivat nopeasti haltuunsa 15 Kongon 19 tärkeimmästä kupari-koboltti-kaivosluvasta, mikä lujitti niiden valta-asemaa kaivostoiminnassa. Niiden ote näistä elintärkeistä luonnonvaroista korostaa Kiinan strategista vaikutusvaltaa maailman mineraalimarkkinoilla.
Kiina hallitsee kobolttia kaivostoimintaa laajemminkin: sillä on noin 70-80 prosenttia jalostetuista markkinoista ja lähes puolet maailman akkutuotannosta. Maan hallitseva asema raakakaivoksesta huipputeknologian sovelluksiin määrittää energian ja innovoinnin tulevaisuutta.
Congo Dongfang International, joka on Zhejiang Huayou Cobaltin tytäryhtiö, hallitsee alueen kobolttikauppaa ja toimittaa tuotteita useimmille maailmanlaajuisille akkuvalmistajille. Kun koboltti liikkuu monimutkaisten toimitusketjujen kautta, sen alkuperä jää usein hämärän peittoon, jolloin yritysostajat eivät saa useinkaan tietää sen todellista alkuperää.
Maailmanlaajuisten toimitusketjujen alihankinta vaikeuttaa koboltin hankintaa, minkä vuoksi on vaikea jäljittää osallistuvatko käsityöläiset tuotantoon, joihin liittyy usein lapsityövoimaa. Yritysten nollatoleranssipolitiikasta huolimatta koboltti on edelleen poikkeus.
Toisin kuin kulta, tantaali, tina ja volframi, koboltti jää Yhdysvaltojen konfliktimineraaleja koskevien säännösten ulkopuolelle, joten sen maailmanlaajuiset markkinat ovat suurelta osin valvomattomat. Koska suoraa valvontaa ei ole, Kongon demokraattisen tasavallan kaivostoiminta jatkuu ilman vastuuvelvollisuutta.
Kansalaisjärjestöjen vaikuttamana hallitukset ympäri maailmaa ovat tunnustaneet, että toimitusketjujen läpinäkyvyyttä on lisättävä kiireellisesti. Nykyaikaisen orjuuden, myös lapsityövoiman käytön, torjuntapyrkimykset ovat saamassa vauhtia, ja niiden tavoitteena on varmistaa eettinen hankinta ja yritysten vastuullisuus.
Vuonna 2015 annetun Iso-Britanniaa nykyaikaista orjuutta koskevan lain mukaan Iso-Britanniassa toimivien yritysten, joiden kokonaistulot ylittävät 36 miljoonaa puntaa (48 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria), on annettava vuosittain selvitys orjuudesta ja ihmiskaupasta. Tämä asetus pakottaa avoimuuteen ja varmistaa, että yritykset arvioivat ja julkistavat riskit koko toimitusketjussaan.
Yritysten on tarkistettava, että niiden tavarantoimittajat ovat vapaita orjuudesta, mukaan lukien niiden tuotteissa käytetyn koboltin jäljittäminen. Eettisen hankinnan varmistaminen edellyttää avoimuutta kaikissa vaiheissa kaivostoiminnasta lopputuotantoon.
Lapsityövoiman käytön ja vaarallisten työolojen poistaminen Kongon demokraattisen tasavallan kobolttikaivoksista vaatii muutakin kuin hallituksen toimia. Teollisuuden ja sijoittajien on ryhdyttävä toimiin ja varmistettava eettiset hankinnat, jotta globaaleissa toimitusketjuissa voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia.
Kansainvälisillä kaivosyhtiöillä on valtavat taloudelliset resurssit, ja niillä on valta toteuttaa merkittäviä muutoksia, joilla turvataan ihmisoikeudet, parannetaan paikallisia olosuhteita ja puututaan aiempiin väärinkäytöksiin. Kysymys kuuluu kuitenkin edelleen: ryhtyvätkö ne toimiin vai jatkavatko ne voiton tavoittelua ilman vastuuvelvollisuutta?
Lähteet: (NPR) (Amnesty International) (Human Trafficking Search)
Koboltin louhinta: miten nykyaikainen orjuus Kongossa antaa voimaa elämäämme
Kobolttiriippuvuuden eettinen ongelma
ELÄMÄNTAPA Ihmisoikeudet
Koboltilla on keskeinen rooli nykyaikaisessa teknologiassa, sillä se estää akkujen ylikuumenemisen ja antaa sähköautoille virtaa. Sen tarpeellisuuden taustalla on kuitenkin huolestuttava todellisuus: suuri osa maailman koboltista tulee Kongon demokraattisesta tasavallasta, jossa työntekijät joutuvat kärsimään ankarista ja riistävistä olosuhteista. Laajamittaiset kaivostoiminnot ovat syrjäyttäneet kokonaisia yhteisöjä, ja väkivallasta ja hyväksikäytöstä on raportoitu, samalla kun ympäristö kärsii peruuttamattomia vahinkoja.
Voiko Kongon demokraattinen tasavalta maailman suurimpana tuottajana muokata koboltin markkinoita ja vaatia parempaa suojelua kansalleen? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja selvitä asia.