Synkistä varoituksista huolimatta historia tarjoaa syitä olla menettämättä toivoa
Yhdeksän päivän surujakson ja paavi Franciscuksen hautajaisten jälkeen katolinen kirkko valmistautuu seuraavaan konklaaviin. Tämä Sikstuksen kappelissa järjestettävä salainen prosessi kokoaa kardinaalikollegion valitsemaan uuden paavin. Neljä äänestyskierrosta käydään päivittäin, kunnes yksi ehdokas saa kahden kolmasosan enemmistön. Vaikka kesto vaihtelee, huomio kiinnittyy nyt keskeiseen kysymykseen: ketkä ovat mahdollisia ehdokkaita tällä kertaa?
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja lue aiheesta tarkemmin.
Budapestin arkkipiispa ja Unkarin tuomiokapituli Erdő, 72, on valittu kahdesti Euroopan piispainkokousten neuvoston johtoon, vuosina 2005 ja 2011. Hänen toistuva valintansa viittaa Euroopan kardinaalien, paavinvaalien suurimman äänestysryhmän, vahvaan tukeen.
Johtajan roolissaan Erdő oli usein yhteydessä Afrikan piispainkokouksiin säännöllisissä neuvoston istunnoissa. Näiden yhteyksien ansiosta Erdő pystyi luomaan suhteita moniin afrikkalaisiin kardinaaleihin, mikä laajensi hänen vaikutusvaltaansa Euroopan ulkopuolelle.
Marx, 71, Saksan piispainkokouksen entinen puheenjohtaja, oli johtava kannattaja ”synodaalipolulle”, vuonna 2020 käynnistetylle vuoropuheluprosessille, jonka tarkoituksena on kohdata Saksan kirkon hyväksikäyttökriisi. Aloite herätti kiivasta keskustelua käsittelemällä muun muassa selibaattia, homoseksuaalisuutta ja naisten asemaa kirkossa.
Hänen osallistumisensa herätti kritiikkiä konservatiiveissa, jotka pitivät prosessia uhkana kirkon yhtenäisyydelle. Vuonna 2021 Marx nousi otsikoihin tarjoutumalla eroamaan arkkipiispan virasta ottaakseen vastuun hyväksikäyttöskandaalista, mutta paavi Franciscus hylkäsi eronpyynnön ja kehotti häntä jatkamaan johtamista.
Kanadalainen Ouellet, 80, johti Vatikaanin vaikutusvaltaista piispainvirastoa yli vuosikymmenen ajan. Hän valvoi hiippakuntien johtoon pyrkivien ehdokkaiden maailmanlaajuista arviointia. Ouellet pysyi tehtävässä vuoteen 2023 asti paavi Franciscuksen alaisuudessa.
Vaikka Ouelletia pidettiin Franciscusta konservatiivisempana, hän noudatti paavin näkemystä nimittämällä pastoraalisesti suuntautuneita piispoja. Tämä heijasteli Franciscuksen uskoa, jonka mukaan kirkon johtajien tulisi "haista kuten lampaat", mikä oli kehotus piispoille elää läheisesti kansansa kanssa, ymmärtää heidän kamppailujaan ja palvella nöyrästi ja myötätuntoisesti.
Italialainen Parolin, 70, on toiminut Franciscuksen valtiosihteerinä vuodesta 2014 lähtien, ja häntä pidetään paavin kärkiehdokkaana korkean asemansa ja Vatikaanin diplomatian pitkän kokemuksensa vuoksi. Parolin valvoi Pyhän istuimen ja Kiinan välistä sopimusta piispojen nimityksistä ja oli yhteydessä, mutta ei ollut syytettynä, epäonnistuneeseen lontoolaiseen kiinteistösijoitukseen, joka johti vuonna 2021 käytyyn oikeudenkäyntiin.
Venezuelan entinen suurlähettiläs Parolin tuntee hyvin Latinalaisen Amerikan kirkon, ja häntä pidetään henkilönä, joka jatkaisi Franciscuksen lähestymistapaa. Parolinia pidetään varovaisena, diplomaattisena sisäpiiriläisenä, joka voisi palauttaa paaviuden italialaiselle kolmen peräkkäisen ei-italialaisen jälkeen.
Ajatusta amerikkalaisesta paavista on pitkään pidetty epätodennäköisenä, kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen maailmanlaajuinen vaikutusvalta. Chicagossa syntynyttä Robert Prevostia, 69, pidetään kuitenkin mahdollisena poikkeuksena.
Prevostilla on syvät juuret Perussa, jossa hän toimi lähetyssaarnaajana ja myöhemmin Chiclayon arkkipiispana vuosina 2014-2023. Nyt hän johtaa Vatikaanin piispanvirastoa ja valvoo maailmanlaajuisia piispojen nimityksiä, mikä on osoitus paavi Franciscuksen pitkäaikaisesta luottamuksesta häneen.
Guinealainen Robert Sarah, 79, on Vatikaanin liturgiaosaston eläkkeellä oleva johtaja, ja häntä pidettiin aikoinaan johtavana ehdokkaana afrikkalaiseksi paaviksi. Konservatiivien ihailema Sarah edustaa näkemystä, joka on linjassa paavien Johannes Paavali II:n ja Benedictus XVI:n opillisten ja liturgisten painopisteiden kanssa.
Aiemmin Vatikaanin hyväntekeväisyysjärjestö Cor Unumin johtajana toiminut Sarah on ollut useaan otteeseen ristiriidassa paavi Franciscuksen kanssa. Merkittävin oli kirja, jonka hän kirjoitti yhdessä Benedictuksen kanssa ja jossa Sarah puolusti pappien selibaattia. Kirja julkaistiin, kun Franciscus harkitsi naimisissa olevien pappien sallimista Amazonissa papistopulan ratkaisemiseksi.
Wienin arkkipiispa Schönborn, 80, oli paavi Benedictuksen oppilas, ja hänet tunnetaan hänen teologisesta syvällisyydestään, joka on jo pitkään puhuttanut kirkon konservatiiveja. Tästä huolimatta Schönborn on tukenut joitakin paavi Franciscuksen kiistellyimpiä kantoja.
Schönborn puolusti Franciscuksen avioeronneiden ja siviilissä uudelleen avioituneiden katolilaisten lähestymistä oppien luonnollisena kehittymisenä, ei perinteestä irtautumisena. Koska hänellä itsellään on eronneet vanhemmat, asialla on henkilökohtainen painoarvo. Vatikaani arvosteli häntä myös siitä, että hän tuomitsi julkisesti Vatikaanin aikaisemman toimettomuuden korkea-arvoisia seksuaalisia hyväksikäyttäjiä vastaan, mukaan lukien hänen edeltäjänsä.
Filippiiniläistä Taglea, 67, pidetään Franciscuksen valintana ensimmäiseksi aasialaiseksi paaviksi. Vatikaanin lähetys-evankeliointitoimiston johtajaksi nimitetty Tagle keskittyy Aasian ja Afrikan tarpeisiin.
Taglen merkitys kasvoi Franciscuksen Vatikaanin byrokratiaan tekemien uudistusten myötä. Tagle tunnetaan siitä, että hän painottaa voimakkaasti köyhistä huolehtimista ja LGBTQ-ihmisten sekä eronneiden ja uudelleen avioituneiden katolilaisten vastaanottamista. Tagle pohtii usein myös tunteikkaasti omaa kiinalaista perintöään ja lapsuuttaan.
Afrikan ja Madagaskarin piispainkokousten symposiumin puheenjohtaja, kardinaali Fridolin Ambongo, 65, sai maailmanlaajuista huomiota, kun hän johti afrikkalaisia piispoja, jotka hylkäsivät yksimielisesti Fiducia Supplicansin, Vatikaanin vuoden 2023 julistuksen samaa sukupuolta olevien parien siunaamisesta. Häntä pidetään laajalti ortodoksisuuden puolustajana, joka tukee pappien selibaattia ja pitää kiinni kirkon moraalisista opetuksista.
Samalla kongolainen kardinaali on saanut tunnustusta vahvasta sitoutumisestaan sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Ambongo on köyhien ja syrjäytyneiden äänekäs puolestapuhuja, ja hän on kritisoinut avoimesti Kongon hallitusta ja saanut kunnioitusta rohkeudestaan ja moraalisesta selkeydestään.
Kardinaali Grech, 68, on kanoninen lakimies, jolla on merkittävä vaikutusvalta siihen, miten synodeja pidetään katolisessa kirkossa. Häntä kiitetään laajalti siitä, että hän on edistänyt neuvoa-antavaa ja osallistavaa hallintomallia.
Grech on kotoisin Maltalta, joka on yksi maailman pienimmistä kansakunnista, mutta hänellä on kuitenkin merkittävä rooli kirkon tulevaisuuden suunnan muokkaamisessa. Hänen johtajuus heijastaa paavi Franciscuksen visiota osallistuvammasta kirkosta.
Pizzaballa, 60, on Jerusalemin latinalainen patriarkka, ja häntä pidetään vahvana pastoraaliehdokkaana. Pizzaballa sai maailmanlaajuista huomiota puhuessaan Israelin ja Hamasin sodan aikana ja vieraillessaan Gazassa konfliktin keskellä.
Pizzaballa on sitoutunut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhuja, ja hän näkee roolinsa ihmisten palvelijana. Pizzaballa on läheisessä linjassa paavi Franciscuksen kanssa keskeisissä kysymyksissä, kuten siirtolaisista huolehtimisessa, uskontojen välisen vuoropuhelun edistämisessä ja kirkon sisäisen klerikalismin torjumisessa.
Bolognan arkkipiispa ja Italian piispainkokouksen puheenjohtaja Zuppi, 69, tunnetaan ”katupappina” ja lähetystyöntekijänä. Zuppi ajaa kirkkoa, joka kuuntelee, hyväksyy modernisaation ja toivottaa kaikki tervetulleiksi.
Zuppi ottaa huomioon samaa sukupuolta olevat parit ja kunnioittaa muita uskontoja. Paavi Franciscus nimitti hänet rauhanlähettilääksi Venäjälle, Ukrainaan, Länsirannalle ja Pekingiin, mikä osoittaa syvää luottamusta hänen diplomaattisiin ja pastoraalisiin kykyihinsä.
Kardinaali Anders Arborelius, joka on Tukholman 75-vuotias arkkipiispa, teki historiaa ensimmäisenä kardinaalina Skandinaviasta. Hän kasvoi luterilaisessa uskossa ja kääntyi katolilaiseksi 20-vuotiaana.
Arborelius tunnetaan perinteisistä seksuaalietiikkaa ja sukupuolta koskevista näkemyksistään, mutta hän on myös vahva ympäristönsuojelun puolestapuhuja. Arborelius kannattaa maahanmuuttoa Ruotsiin ja kehottaa vuoropuhelua ja kotouttamista rajoittavan politiikan sijaan.
Lacroix, 67, on Kanadan Quebecin metropoliittinen arkkipiispa. Hän toimi useita vuosia lähetyssaarnaajana ja seminaarin professorina Kolumbiassa.
Hän siirtyi väliaikaisesti syrjään tehtävistään seksuaalisen hyväksikäytön syytösten jälkeen, jotka hän kiisti. Kun kirkon johtamassa tutkimuksessa ei löytynyt todisteita väärinkäytöksistä, Lacroix jatkoi tehtävässään vuonna 2024.
Portugalilainen kardinaali José Tolentino, 59, on yksi nuorimmista mahdollisista paavi Franciscuksen seuraajista, mikä voi olla häntä vastaan, sillä jotkut kardinaalit saattavat olla haluttomia odottamaan uutta tilaisuutta vuosikymmenien ajan.
Hän on herättänyt kiistoja suvaitsevaisesta suhtautumisestaan samaa sukupuolta olevien suhteisiin ja liittoutumisestaan feministisen benediktiinisisaren kanssa, joka tukee naisten pappisvirkaan vihkimistä ja on valinnanvapauden kannattaja. Franciscuksen kanssa monissa asioissa samoilla linjoilla oleva hän korostaa, että kirkon on oltava tekemisissä nykykulttuurin kanssa.
Lähteet: (CBS News) (The Guardian) (Euronews)
Ketkä ovat mahdollisia ehdokkaita paavi Franciscuksen tilalle?
Tässä on luettelo mahdollisista ehdokkaista paaviksi
ELÄMÄNTAPA Uskonto
Yhdeksän päivän surujakson ja paavi Franciscuksen hautajaisten jälkeen katolinen kirkko valmistautuu seuraavaan konklaaviin. Tämä Sikstuksen kappelissa järjestettävä salainen prosessi kokoaa kardinaalikollegion valitsemaan uuden paavin. Neljä äänestyskierrosta käydään päivittäin, kunnes yksi ehdokas saa kahden kolmasosan enemmistön. Vaikka kesto vaihtelee, huomio kiinnittyy nyt keskeiseen kysymykseen: ketkä ovat mahdollisia ehdokkaita tällä kertaa?
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja lue aiheesta tarkemmin.