Vanha neuvo, josta on hyötyä nykyaikana
Kaksi asemiestä ryntäsi Pariisissa Charlie Hebdo -satiirilehden toimistoon ja tappoi 11 ihmistä 7. tammikuuta 2015. Pian tämän jälkeen yksi henkilö surmattiin toimitilojen ulkopuolella. Murhat merkitsivät Ranskan pääkaupungissa tehtyjen terrori-iskujen kolmea ensimmäistä päivää: seuraavana päivänä viisi muuta viatonta uhria kuoli samankaltaisessa välikohtauksessa.
Charlie Hebdon murhat järkyttivät Ranskaa syvästi. Hyökkäys aiheutti surunpurkauksen koko maassa, joka ilmeni ”Je Suis Charlie” (”Minä olen Charlie”) -mielenosoituksena uhreja kohtaan.
Charlie Hebdoa julkaistaan edelleen. Synkän vuosipäivän kunniaksi on myynnissä erikoisnumeron. Kymmenen vuotta myöhemmin on syytä muistuttaa mikä sai aikaan nämä kauheat hyökkäykset ja miten maailma reagoi niihin.
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja palaa tammikuun 7. päivään 2015, joka on jäänyt ikuisesti Ranskan kansan kollektiiviseen tietoisuuteen.
Ranskalaisen Charlie Hebdo -satiirilehden erikoisnumero on julkaistu 10 vuotta sitten tapahtuneen terrori-iskun kunniaksi. Charlie Hebdon juhlanumero 1694 on 32-sivuinen tuplapainos. Sitä on painettu 300 000 kappaletta, ja se tuli myyntiin 7. tammikuuta 2025 kahdeksi viikoksi hintaan 5 euroa.
Tapahtuman 10. vuosipäivän kunniaksi ilmestyvässä painoksessa keskitytään Charlie Hebdon tavaramerkki teemaan: sananvapauteen.
Charlie Hebdon päätoimittaja Gérard Biard sanoi hiljattain antamassaan haastattelussa, että ”he eivät tappaneet Charlie Hebdoa” ja lisäsi ”haluamme sen kestävän tuhat vuotta”.
Kymmenen vuoden takaiset traagiset tapahtumat olivat 7. tammikuuta 2015, kun veljekset Chérif ja Saïd Kouachi hyökkäsivät Charlie Hebdon toimistoon Pariisissa.
He tunkeutuivat Rue Nicolas-Appertilla sijaitseviin tiloihin ja tappoivat 11 ihmistä kostoksi siitä, että satiirilehti oli julkaissut pilakuvia profeetta Muhammedista.
Kuolleet kuuluivat Ranskan tunnetuimpiin toimittajiin ja pilapiirtäjiin. Heidän joukossaan olivat muun muassa päätoimittajan sijainen Bernard Maris, Georges Wolinski, Jean Cabut (Cabu), Stéphane Jean-Abel Michel Charbonnier (Charb), Bernard Jean-Charles Verlhac (Tignous) ja Philippe Honoré (Honoré). Rakennuksessa surmattiin myös kolumnisti Elsa Cayat, päätoimittaja Mustapha Ourrad, Charbin henkivartija Franck Brinsolaro ja matkakirjoittaja Michel Renaud sekä aulassa surmattu huoltomies Frédéric Boisseau.
Toinen henkilö, poliisi Ahmed Merabet, murhattiin, kun hän makasi haavoittuneena ulkona jalkakäytävällä. Lisäksi monet muut loukkaantuivat verilöylyssä.
Asemiehet pakenivat paikalta pakoautolla. Pian tämän jälkeen alkoi valtava takaa-ajo hyökkääjien perään.
Poliisi tunnisti nopeasti kaksi epäiltyä Ranskan kansalaisiksi, jotka olivat syntyneet Pariisissa algerialaisten maahanmuuttajien jälkeläisinä. Molemmat miehet liittyivät al-Qaidaan.
Poliisiyksiköt tutkivat asuntoja Île-de-Francen alueella, Strasbourgissa ja Reimsissä. He keskittyivät Corcyyn 8. tammikuuta sen jälkeen, kun yksi pakoautoista oli löydetty.
Myöhemmin takaa-ajo keskittyi Picardiaan, erityisesti Villers-Cotterêtsin ja Longpontin kylän alueelle, kun epäillyt olivat ryöstäneet läheisen huoltoaseman.
Tammikuun 9. päivänä erikoisjoukkojen yksiköt ja aseistetut poliisit lähestyivät Dammartin-en-Goëlessä sijaitsevaa teollisuusaluetta, jossa Charlie Hebdo -lehdestä epäillyt pitivät tiettävästi panttivankia.
Kouachin veljekset olivat piiloutuneet varastoon, ja siitä seurasi pitkä pattitilanne. Piiritys kesti 8-9 tuntia, ja se päättyi vasta, kun molemmat kuolivat tulitaistelussa santarmien kanssa. Panttivanki vapautettiin vahingoittumattomana.
Dammartin-en-Goëlen pattitilanteen aikana toinen jihadisti nimeltä Amedy Coulibaly oli ampunut poliisiharjoittelijan ennen kuin hän otti panttivankeja kosher-supermarketissa Porte de Vincennesin alueella Pariisissa.
Supermarketissa Coulibaly tappoi neljä juutalaista uhria - kolme ostajaa ja henkilökunnan jäsenen. Lisäksi hän vaati, että Charlie Hebdon ampumisen tekijöitä, Kouachin veljeksiä, ei vahingoitettaisi.
Lopulta erikoisjoukot aloittivat hyökkäyksen ruokakauppaan. Coulibaly sai surmansa ja 15 panttivankia pelastettiin.
Iskujen jälkeen arviolta miljoona ihmistä kokoontui Pariisin keskustaan ”Yhtenäisyysmarssille” osoittaakseen solidaarisuutta terrori-iskujen 17 uhrille.
Sananvapauden ja lehdistönvapauden kannattajat ottivat ampumisen jälkeen käyttöön iskulauseen ”Je Suis Charlie” (”Minä olen Charlie”). Ranskan muslimijohto tuomitsi jyrkästi Pariisin satiirilehden ja supermarketin ampumisen.
Riemukaari toimi monumentaalisena kankaana, jolle iskulause heijastettiin.
Pian ”Je Suis Charlie” -lauseesta tuli rallihuuto Ranskan rajojen ulkopuolella. Espanjassa ihmiset kerääntyivät Ranskan Madridin suurlähetystön eteen, ja heillä oli kädessään julisteita.
Yhdysvalloissa Empire State Building valaistiin Ranskan lipun väreissä kunnianosoituksena henkensä menettäneille. Ikoninen rakennus himmentyi viideksi minuutiksi.
Muslimiryhmät kokoontuivat Brandenburgin portille muistamaan Pariisin terrori-iskujen uhreja ja tuomitsivat yksimielisesti ääri-islamistien Pariisissa tekemät terrori-iskut.
Lontoossa väkijoukot täyttivät Trafalgar Square -aukion solidaarisuus- ja muistotilaisuudessa, joka järjestettiin vastauksena julmuuksiin.
Ranskan konsulaatin edessä Istanbulissa Turkissa pidetyn minuutin hiljaisuuden jälkeen kaiteilla oli kukkakimppu.
Kuukausi tammikuun ampumavälikohtausten jälkeen Charlie Hebdo oli jälleen lehtikioskeissa, ja helmikuun 2015 numerossa julistettiin: ”C'est Reparti!” - "Taas mennään!".
Ranskalainen tuomioistuin tuomitsi 16. joulukuuta 2020 yhteensä 14 rikoskumppania vuoden 2015 iskuihin liittyen. Yksi epäillyistä, Hayat Boumeddiene (kuvassa), Coulibalyn entinen kumppani, oli yksi kolmesta poissaolevasta epäillystä. Hänen uskotaan paenneen Syyriaan ja liittyneen ISISiin.
Syyskuussa 2020 pakistanilaissyntyinen terroristi Zaher Hassan Mahmood hyökkäsi kahden ihmisen kimppuun kirveellä Charlie Hebdon entisten toimitilojen ulkopuolella tietämättä, että sanomalehti oli poistunut tiloista vuoden 2015 iskun jälkeen. Tässä 6. tammikuuta 2025 tehdyssä oikeudenkäyntipiirroksessa näkyy syytetty, toinen oikealla, hänen oikeudenkäynnissään murhayrityksestä Pariisin nuoriso tuomioistuimessa.
Nykyään taiteilija Christian Guemyn tekemä seinämaalaus, joka on omistettu vuonna 2015 murhatulle Charlie Hebdo -sanomalehden henkilökunnalle, koristaa seinää Rue Nicolas-Ruppertin entisten toimitilojen lähellä.
Pariisin toisella puolella Hyper Cacher -juutalaisen supermarketin julkisivussa oleva muistolaatta, jossa on uhrien nimet. Tämä on toinen muistutus iskuista.
Lähteet: (France 24) (The Guardian) (Time) (BBC)
Charlie Hebdon hyökkäyksen muistelu 10 vuotta myöhemmin
Ranska on edelleen ”Je Suis Charlie”
ELÄMÄNTAPA Charlie hebdo
Kaksi asemiestä ryntäsi Pariisissa Charlie Hebdo -satiirilehden toimistoon ja tappoi 11 ihmistä 7. tammikuuta 2015. Pian tämän jälkeen yksi henkilö surmattiin toimitilojen ulkopuolella. Murhat merkitsivät Ranskan pääkaupungissa tehtyjen terrori-iskujen kolmea ensimmäistä päivää: seuraavana päivänä viisi muuta viatonta uhria kuoli samankaltaisessa välikohtauksessa.
Charlie Hebdon murhat järkyttivät Ranskaa syvästi. Hyökkäys aiheutti surunpurkauksen koko maassa, joka ilmeni ”Je Suis Charlie” (”Minä olen Charlie”) -mielenosoituksena uhreja kohtaan.
Charlie Hebdoa julkaistaan edelleen. Synkän vuosipäivän kunniaksi on myynnissä erikoisnumeron. Kymmenen vuotta myöhemmin on syytä muistuttaa mikä sai aikaan nämä kauheat hyökkäykset ja miten maailma reagoi niihin.
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja palaa tammikuun 7. päivään 2015, joka on jäänyt ikuisesti Ranskan kansan kollektiiviseen tietoisuuteen.