Vuonna 1947 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen Intia ja Pakistan ovat kärsineet vuosikymmeniä kestäneistä jännitteistä, joiden juuret ovat syvissä uskonnollisissa ja poliittisissa erimielisyyksissä. Pakistan perustettiin muslimien kotimaaksi, kun taas Intia valitsi maallisen tien ja hyväksyi eri uskontokunnat. Viimeksi jännitteet leimahtivat uudelleen Intian hallinnoimassa Kashmirissa tapahtuneen militantin hyökkäyksen jälkeen, mikä johti rajat ylittäviin tulituksiin ja diplomaattisuhteiden jyrkkään heikkenemiseen. Molemmat maat ovat ydinasevaltoja, joten pelko laajemmasta konfliktista on jälleen lisääntynyt.
Oletko utelias näiden kahden naapurin yhteisestä historiasta ja siitä, mikä pitää heidät edelleen erossa toisistaan? Klikkaa galleriassa eteenpäin saadaksesi lisätietoja aiheesta.
Intian ja Pakistanin välinen konflikti juontaa juurensa Britannian Intian jakamiseen vuonna 1947, jolloin syntyi muslimienemmistöinen Pakistan ja hindujenemmistöinen Intia. Jammu ja Kašmir, joka on monimuotoinen alue, sai valita, liittyikö se kumpaankin valtioon, mikä loi pohjan nykyisille kiistoille.
Kashmirin maharadza Hari Singh pyrki alun perin itsenäisyyteen, koska aluetta oli historiallisesti laiminlyöty eri imperiumien aikana. Kun hän joutui kuitenkin kohtaamaan hyökkäävät pakistanilaiset paimentolaiset, hän päätti liittyä Intiaan sotilaallista apua vastaan, mikä johti Intian ja Pakistanin sotaan vuosina 1947-48.
Karachin sopimus vuodelta 1949 lopetti väkivaltaisuudet Jammussa ja Kašmirissa väliaikaisesti luomalla tulitaukolinjan. Tätä linjaa valvoi YK:n aselepokomitea, jonka tavoitteena oli säilyttää rauha kiistanalaisella alueella.
Jännitteet purkautuivat sodaksi vuonna 1965 rajaselkkausten jälkeen. Vuonna 1971 Intia ja Pakistan ottivat jälleen yhteen, tällä kertaa Itä-Pakistanin vuoksi, kun Intian joukot auttoivat Itä-Pakistania saavuttamaan itsenäisyyden. Tämä johti nykyisen Bangladeshin muodostamiseen.
Vuonna 1972 Intia ja Pakistan pyrkivät parantamaan suhteitaan Shimlan sopimuksella, jolla luotiin valvontalinja. Tämä väliaikainen sotilaallinen raja jakoi Kašmirin kahteen hallinnolliseen alueeseen.
Vuonna 1974 Intian ja Pakistanin välinen konflikti kärjistyi, kun Intia testasi ensimmäisen ydinaseensa ja käynnisti ydinasekilpailun. Pakistan saavutti saman virstanpylvään kaksi vuosikymmentä myöhemmin, mikä lisäsi tulevien yhteenottojen panoksia.
Vuonna 1989 Pakistan hyödynsi Intian hallinnoimassa Kašmirissa kasvavaa vastarintaliikettä haastamaan Intian vallan. Tämä väliintulo herätti uudelleen pitkään jatkuneet jännitteet ja merkitsi alkua vuosikymmenille, jotka olivat täynnä yhteisöllisiä levottomuuksia ja väkivaltaa alueella.
Vaikka Pakistan ja Intia vahvistivat valvontalinjan uudelleen vuonna 1999, Kargilin sota puhkesi sen jälkeen, kun Pakistanin sotilaat ylittivät sen. Vaikka vuodesta 2003 lähtien on vallinnut hauras tulitauko, rajan yli tulitetaan edelleen usein. Kumpikin valtio syyttää toisiaan rikkomusten aloittamisesta.
Vuonna 2008 Intian ja Pakistanin väliset jännitteet kärjistyivät sen jälkeen, kun militantit hyökkäsivät Mumbaihin ja tappoivat kolmen päivän aikana 166 ihmistä, mukaan lukien kuusi amerikkalaista. Intia ja Yhdysvallat syyttivät hyökkäyksestä pakistanilaista Lashkar-e-Taibaa, joka on Pakistanin tiedustelupalveluun ISI:hen yhteydessä oleva ryhmä.
Vuonna 2014 syntyi optimismia rauhan suhteen, kun Intian vastavalittu pääministeri Narendra Modi kutsui Pakistanin pääministerin Nawaz Sharifin virkaanastujaisiinsa.
Toiveet rauhasta vuonna 2014 jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi, kun Intia perui neuvottelut Pakistanin ulkoministerin kanssa. Päätös seurasi Pakistanin Intian korkeimman edustajan ja kashmirilaisten separatistijohtajien tapaamista, mikä lietsoi uudelleen jännitteitä maiden välille.
Syyskuussa 2016 rauhanpyrkimykset raukesivat jälleen, kun militantit hyökkäsivät Intian armeijan tukikohtaan Uriin lähellä LOC-aluetta. He surmasivat 18 sotilasta tappavimmassa Intian joukkoja vastaan tehdyssä hyökkäyksessä vuosikymmeniin. Intian viranomaiset syyttivät iskuista Jaish-e-Mohammadia, ryhmää, jonka väitettiin olevan yhteydessä myös Pakistanin ISI:hin.
Vuoden 2016 lopun ja vuoden 2018 välisenä aikana rajaselkkaukset valvontalinjan yli kiihtyivät, mikä johti kymmeniin kuolonuhreihin ja tuhansia siviilejä siirtymään kotiseudultaan. Pelkästään vuonna 2017 raportoitiin yli 3 000 rajat ylittävää iskua, ja vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla kirjattiin lähes 1 000 tapausta.
Kuukausia kestäneiden sotatoimien jälkeen Intia julisti toukokuussa 2018 ramadanin tulitauon, ensimmäisen kerran lähes 20 vuoteen. Toimintaa jatkettiin kesäkuussa, mutta myöhemmin samassa kuussa Intia ja Pakistan sopivat tulitauosta kiistellyllä rajalla ja vahvistivat vuoden 2003 sopimuksensa.
Elokuussa 2019 Intia lähetti kymmeniä tuhansia joukkoja Jammuun ja Kašmiriin ennen kuin se kumosi perustuslain 370 artiklan. Tämä päätös riisti alueelta sen erityisaseman, asetti sen Intian omaisuus- ja tavanomaisen lainsäädännön alaiseksi ja vähensi merkittävästi sen autonomiaa.
Pykälän 370 kumoaminen merkitsi ratkaisevaa muutosta Modin hallituksen lähestymistavassa Kashmiriin. Korostamalla hindunationalismia tällä toimenpiteellä pyrittiin integroimaan alue lujemmin Intiaan, mikä heijastaa laajempaa ideologista ja poliittista strategiaa.
Sen jälkeen kun 370 artikla kumottiin, Intian hallinnoima Kashmir oli yli vuoden ajan lukittuna, internet- ja puhelinpalvelut olivat poikki ja tuhansia henkilöitä pidätettiin. Vuosina 2022-2023 Intian hallitus lisäsi tiedotusvälineitä koskevia rajoituksia ja muutti vaalipiirejä hindulaisemmistöisten alueiden hyväksi.
Hindujen kohdennetut murhat ovat lisääntyneet, mikä on aiheuttanut mielenosoituksia ja siirtolaisuutta. Vastauksena Modin hallitus otti käyttöön entistä sotilaallisemman lähestymistavan, ja Intian ja Pakistanin joukkojen väliset tappavat yhteenotot rajalla jatkuivat koko vuoden 2023 ajan.
Vuonna 2024 väkivaltaisuudet jatkuivat Kashmirissa, kun New Delhi tehosti pyrkimyksiään alueen hallinnan vahvistamiseksi. Hyökkäykset kohdistuivat yhä useammin intialaisiin matkustajiin ja työntekijöihin, mikä heijasti lisääntyneitä jännitteitä ja levottomuuksia.
Huhtikuun 22. päivänä 2025 militantit iskivät intialaisia turisteja vastaan Kashmirissa tappaen 25 intialaista ja yhden nepalilaisen. Tämä traaginen tapahtuma oli kuolettavin terrori-isku Intiassa sitten vuoden 2008 Mumbain iskujen.
Intia syytti Pakistania huhtikuun 2025 iskun takana olleen ryhmän suojelemisesta ja pidätti kaksi Pakistanin kansalaista epäiltyinä. Pakistan kiisti osallisuutensa ja väitti, että kyseessä oli ”false flag -operaatio” eli lavastettu hyökkäys, mikä kuvastaa maiden välistä syvää epäluottamusta.
Vaikka mitään ryhmää ei ole virallisesti tunnistettu Pahalgamin iskun tekijäksi, Lashkar-e-Taibaan yhteydessä oleva Kashmirin vastarintaliike ilmoitti verkossa olevansa vastuussa iskusta. Vastauksena iskuun viranomaiset tuhosivat LeT-taistelija Aadil Thokerin talon Gureen kylässä Etelä-Kashmirissa.
Hyökkäyksen jälkeen New Delhi ryhtyi toimiin jo ennestään hauraiden suhteiden heikentämiseksi, alkaen Indusin vesistösopimuksen keskeyttämisestä. Pakistan syytti sen jälkeen Intiaa siitä, että se oli yhtäkkiä päästänyt vettä Jhelum-jokeen ilmoittamatta asiasta Pakistanin viranomaisille.
Vastauksena Intian keskeyttämään Indusjoen vesistösopimuksen Pakistan torjui sen ja varoitti, että Indusjoen virtauksen muuttamista pidettäisiin ”sotatoimena”.
Intia kumosi Pakistanin kanssa tehdyn viisumivapautta koskevan sopimuksen ja sulki Attarin rajanylityspaikan. Vastatoimena Pakistan sulki ilmatilansa intialaisilta kaupallisilta lentoyhtiöiltä, lopetti Intian kansalaisille tarkoitetun erityisen viisumiohjelman ja keskeytti bilateraalikaupan.
Hyökkäyksen jälkeen Intian ja Pakistanin joukot ovat käyneet päivittäin tulitaistelua valvontalinjalla. Yhdysvallat ja Kiina ovat kehottaneet molempia maita lieventämään jännitystä, ja Peking vaatii riippumatonta tutkimusta tapauksesta.
Huhtikuun iskun jälkeen Islamabad ja New Delhi ovat vaihtaneet sotilaallisia uhkauksia. Intian laivasto teki pitkän kantaman ohjuskokeita, mikä on merkki maiden välisen kiistan merkittävästä kärjistymisestä.
Pakistanin puolustusministeriö ilmoitti 28. huhtikuuta 2025 uskovansa, että Intian sotilasisku Pakistanin alueelle oli ”välitön”. Vastauksena tähän Pakistanin armeija alkoi valmistella vahvistuksia.
Jännitteiden lisääntyessä Intia on tehostanut turvallisuustoimiaan Kashmirissa. Pahalgamin terrori-iskun jälkeen viranomaiset ovat pidättäneet yli 1 500 kašmirilaista ja tuhonneet niiden koteja, joiden epäillään olleen yhteydessä militantteihin.
Lähteet: (Council on Foreign Relations) (Associated Press) (Asia Society) (Al Jazeera)
Kaksi maata, yksi mutkikas menneisyys: Intian ja Pakistanin suhteet sisäpiirissä
Uskonnolliset erimielisyydet, alueelliset kiistat ja ydinjännitteet
ELÄMÄNTAPA India
Vuonna 1947 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen Intia ja Pakistan ovat kärsineet vuosikymmeniä kestäneistä jännitteistä, joiden juuret ovat syvissä uskonnollisissa ja poliittisissa erimielisyyksissä. Pakistan perustettiin muslimien kotimaaksi, kun taas Intia valitsi maallisen tien ja hyväksyi eri uskontokunnat. Viimeksi jännitteet leimahtivat uudelleen Intian hallinnoimassa Kashmirissa tapahtuneen militantin hyökkäyksen jälkeen, mikä johti rajat ylittäviin tulituksiin ja diplomaattisuhteiden jyrkkään heikkenemiseen. Molemmat maat ovat ydinasevaltoja, joten pelko laajemmasta konfliktista on jälleen lisääntynyt.
Oletko utelias näiden kahden naapurin yhteisestä historiasta ja siitä, mikä pitää heidät edelleen erossa toisistaan? Klikkaa galleriassa eteenpäin saadaksesi lisätietoja aiheesta.