Monissa kulttuureissa ympäri maailmaa lapset saavat isänsä sukunimen syntyessään. Tämä johtuu usein kulttuurisista normeista, mutta se voidaan toteuttaa myös oikeudellisilla säännöksillä.
Joissakin maissa lapset saavat kuitenkin yhdistetyn nimen, joka sisältää molempien vanhempien sukunimen tai kaksoissukunimen. Toisissa maissa on yleinen käytäntö antaa lapsille heidän äitinsä sukunimi. Vaikka tämä käytäntö on suhteellisen harvinainen, tässä galleriassa annetaan yleiskatsaus maihin, joissa tämä käytäntö on normaalia.
Oletko kiinnostunut tietämään missä maissa tämä on käytäntönä? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja selvitä se.
Nimeämisellä on pitkä ja monimutkainen historia, mutta suurimman osan ihmiskunnan historiasta se on ollut pitkälti hallinnollinen käytäntö sukututkimuksen seuraamiseksi.
Muinaisessa Kreikassa nimiin sisältyi yleensä viittaus alkuperäpaikkaan. Englannissa sukunimiä käytettiin ensin vain aateliston keskuudessa, ja laajempi yhteiskunta alkoi käyttää niitä vasta 1400-luvulla.
Suurin osa eurooppalaisesta nimikulttuurista juontaa juurensa englantilaisesta perinteestä, joka aluksi rajoittui vain aatelisväestöön ja levisi vasta myöhemmin koko väestöön.
Isän nimet, jotka viittaavat isälinjasta peräisin oleviin sukunimiin, ovat olleet tunnistamismenetelmä monien vuosien ajan.
Vuosisatoja vanhojen asiakirjojen ja tietojen tunnistaminen on ollut suurelta osin mahdollista tämän selkeän linjan ansiosta.
On kuitenkin kulttuureja, jotka ovat menneet tässä käytännössään vastavirtaan. Joissakin kulttuureissa käytetään isän ja äidin sukunimiä eri syistä. Toiset taas käyttävät yleensä vain äidin sukunimiä.
On olemassa kaksi termiä, jotka tarkoittavat äitisi sukunimen saamista. Ensimmäinen on matrinimi ja toinen on matronyymi.
Matrinimi periytyy äidiltä. Tämä toimii myös polveutumislinjana, koska se seuraa matrilineaarista nimiperintöä.
Matronyymi on sukunimi, joka on peräisin lapsen naispuolisen esi-isän etunimestä. Tätä käytettiin joskus avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista.
Sukunimen valinnoilla ei ole juurikaan tekemistä sukupuolten välisen tasa-arvon kanssa, sillä jopa kaikkein tasa-arvoisimmissa paikoissa käytetään ylivoimaisesti isien sukunimiä.
Esimerkiksi Norjassa vain yksi sadasta ihmisestä pitää ”parempana” sitä, että lapsi saa äidin sukunimen isän sukunimen sijasta.
Vuonna 2022 Italian perustuslakituomioistuin katsoi, että on perustuslain vastaista antaa lapselle automaattisesti hänen isänsä sukunimi.
Tässä tuomioistuimen päätöksessä kyseenalaistettiin isän sukunimen määräämistä koskeva yleinen käytäntö ja ehdotetaan, että molempien vanhempien olisi päästävä sopimukseen siitä, kumpi sukunimi lapselle valitaan.
Italiassa tuomioistuimet puuttuivat asiaan muuttaakseen yleistä käytäntöä, mutta muissa maissa on täysin erilaiset normit.
Kiinan käytäntö nimeämisen suhteen on vaihdellut hieman. Muinaisessa Kiinassa sukunimet johdettiin äidistä. Näin oli Shang-dynastiaan asti, jolloin nimistä tuli patrilineaarisia.
Tämä oli osa Kiinan kulttuurikäytäntöjä, koska pojat jatkoivat suvun nimeä. Tämä auttoi patriarkaalista nimikäytäntöä säilymään viime aikoihin asti.
Nykyään käytännöt ovat monipuolistuneet. Joissakin osissa maata lapsille annetaan äidin sukunimi (noin 9 prosenttia Shanghaissa syntyneistä vauvoista sai äidin sukunimen) tai vanhempien sukunimet yhdistetään kaksoissukunimeksi.
Espanjankielisissä maissa, kuten Espanjassa, Puerto Ricossa ja Meksikossa, tai espanjalaisen siirtomaavallan alaisuudessa olleissa maissa, kuten Filippiineillä, tapana on, että lapsille annetaan molempien vanhempien sukunimet.
Tämä käytäntö on yleinen myös Espanjan länsinaapurissa Portugalissa, jossa lapset saavat usein sekä isän ja äidin sukunimen.
Maan diktatuurin aikana jotkut miehet ottivat myös vaimojensa sukunimet välttääkseen asepalveluksen, mikä johti siihen, että lapset ottivat teknisesti ottaen äitien sukunimet.
Espanjankielisissä kulttuureissa isän sukunimi on yleensä ensimmäisenä, mutta Portugalissa äidin sukunimi on ennen isän sukunimeä.
Vaikka Etelä-Koreassa on tavallista käyttää isän sukunimeä, monet esi-isien tiedot sisältävät monia yksityiskohtia naisista ja heidän syntymäperheistään.
Monissa alkuperäiskansojen kulttuureissa ympäri maailmaa matrilineaariset nimikäytännöt ovat varsin yleisiä. Ne ovat tärkeä osoitus lapsen identiteetistä.
Esimerkkejä näistä kulttuureista ovat muun muassa Iroquiois Confederacy ja Cherokee Nation (Pohjois-Amerikka), Akan (Länsi-Afrikka) ja Naxi (Kiina).
Monissa afrikkalaisissa kulttuureissa noudatetaan patrilineaarista nimijärjestelmää. On kuitenkin myös kansoja, jotka ovat aina säilyttäneet ja säilyttävät edelleen matrilineaarisen perinteen.
Esimerkiksi Kongon demokraattisen tasavallan luba-kansa saa äitinsä sukunimen. Jopa omaisuus periytyy äidin puolelta, sillä naisilla on keskeinen rooli maanjakamisessa.
Keniassa asuva nandi-kansa käyttää usein äidin etunimeä tai klaanin nimeä. Lapset perivät myös sosiaalisen aseman äitinsä puolelta.
Myös Senegalin, Gambian ja Mauritanian Wolof-kansat perivät äitinsä sukunimen. Lisäksi äidin perheen miehillä on merkittävä rooli lasten kasvatuksessa.
Myös Malawin, Mosambikin ja Tansanian Yao-kansat noudattavat matrilineaarista järjestelmää. Lapset perivät paitsi nimensä myös maata ja varallisuutta äitinsä puolelta.
Lähteet: (Sixth Tone) (History) (BBC) (Indigenous History) (National Geographic) (PBS) (Time Magazine) (Medium) (My Heritage) (African Studies Center) (University of Chicago Press) (The Guardian) (The Atlantic)
Äidin mukaan: maat, joissa vauvat saavat äitinsä sukunimen
Tämä harvinainen käytäntö on normaali joissakin maissa
ELÄMÄNTAPA Kulttuuri
Monissa kulttuureissa ympäri maailmaa lapset saavat isänsä sukunimen syntyessään. Tämä johtuu usein kulttuurisista normeista, mutta se voidaan toteuttaa myös oikeudellisilla säännöksillä.
Joissakin maissa lapset saavat kuitenkin yhdistetyn nimen, joka sisältää molempien vanhempien sukunimen tai kaksoissukunimen. Toisissa maissa on yleinen käytäntö antaa lapsille heidän äitinsä sukunimi. Vaikka tämä käytäntö on suhteellisen harvinainen, tässä galleriassa annetaan yleiskatsaus maihin, joissa tämä käytäntö on normaalia.
Oletko kiinnostunut tietämään missä maissa tämä on käytäntönä? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja selvitä se.