Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön uusien tietojen mukaan EU:n työllisyysaste oli vuoden 2024 neljännellä vuosineljänneksellä korkeimmalla tasollaan. Kahdeksan EU:n jäsenvaltiota saavutti myös kaikkien aikojen ennätyksen, joka perustuu vuoteen 2005 asti ulottuviin tietoihin. Samaan aikaan työttömyys laski koko blokissa alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 2000 helmikuussa 2025, mikä osoittaa selvää laskua työttömyydessä. Nämä viimeisimmät luvut osoittavat, että Euroopan työmarkkinat ovat joustavat.
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja katso maat, joissa työllisyysaste on korkein koko Euroopan unionin alueella.
Turkin työllisyysaste on listan alhaisin. Talouden epävakaus, suuri epävirallisuus ja sukupuolten väliset erot vaikuttavat merkittävästi työmarkkinoiden tuloksiin.
Italia kamppailee alhaisen työllisyyden kanssa, erityisesti nuorten keskuudessa. Työllisyyden lisääminen edellyttää rakenneuudistuksia ja talouden nykyaikaistamista maassa.
Kreikan työmarkkinat ovat yhä toipumassa talouskriisistä. Vaikka matkailu auttaa maan tilannetta, työttömyys on edelleen jatkuva ongelma, erityisesti nuorten keskuudessa.
Espanja on edistynyt euroalueen kriisin jälkeen, mutta korkea nuorisotyöttömyys ja alueellinen epätasapaino vaikuttavat edelleen maan työllisyysasteeseen kokonaisuudessaan.
Belgian työmarkkinoilla on alueellisia eroja. Julkinen sektori ja palvelut ovat vahvoja, mutta työverot ja -säädökset voivat haitata laajempaa työllisyyden kasvua.
Kroatian työmarkkinat ovat yhä toipumassa aiemmista laskusuhdanteista. Matkailu on edelleen merkittävä työllistäjä, mutta nuorisotyöttömyys on maassa haasteena.
Ranskassa työllisyys pysyy vakaana rakenteellisista haasteista huolimatta. Työllisyysuudistuksilla ja yrittäjyyden tukemisella pyritään edelleen lisäämään työvoimaan osallistumista.
Luxemburgin pieni koko ja rajat ylittävä työvoima vaikuttavat sen työllisyysasteeseen. Rahoitus ja julkiset palvelut ovat keskeisiä työpaikkoja ylläpitäviä aloja.
Latvian työllisyysaste hyötyy digitaalisista innovaatioista ja kasvavasta palvelusektorista. EU:n tuki ja yritysten kehittäminen auttavat myös työpaikkojen luomisessa maahan.
Bulgarian työllisyysaste heijastelee talouden siirtymävaihetta ja EU:hun yhdentymistä. Ulkoistaminen ja teollisuus ovat auttaneet lisäämään työvoiman osallistumista viime vuosina.
Suomi tasapainoilee vahvan koulutus- ja sosiaalipolitiikan ja innovoinnin välillä. Nuorten ja ikääntyneiden työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimet auttavat ylläpitämään yleistä osallistumista.
Puolan työmarkkinat ovat yksi Itä-Euroopan vahvimmista. Teollisuuden ja palvelujen yhdistelmä sekä talousuudistukset pitävät yllä Puolan vankkaa työllisyysastetta.
Slovakian vahvan työllisyysasteen taustalla ovat sen kukoistava autoteollisuus ja ulkomaiset investoinnit, ja suurin osa uusista työpaikoista on keskittynyt kaupunkialueille.
Slovenian monipuolinen talous tukee kohtuullista työllisyyttä. EU:hun integroituminen ja ammattitaitoinen työvoima auttavat ylläpitämään työpaikkojen kasvua Slovenian pienestä väestömäärästä huolimatta.
Portugali on elpynyt johdonmukaisesti finanssikriisin jälkeen. Matkailu, vienti ja teknologia-alan startup-yritykset ovat osaltaan vaikuttaneet työllisyyden tasaiseen paranemiseen maassa.
Liettuan kasvava talous ja yhdentyminen EU:hun ovat tukeneet työllisyyden tasaista kasvua. Investoinnit teknologiaan ja infrastruktuuriin edistävät työpaikkojen luomista.
Itävallassa yhdistyvät vahva sosiaalinen tuki ja tuottava teollisuuspohja. Oppisopimuskoulutus ja alhainen nuorisotyöttömyys auttavat ylläpitämään vakaata kokonaistyöllisyysastetta kokonaisvaltaisesti Itävallassa.
Irlannin työmarkkinat hyötyvät ulkomaisista investoinneista erityisesti teknologia- ja lääkealalla. Talouskasvu ja nuori väestö vaikuttavat osaltaan Irlannin hyvään työllisyysasteeseen.
Brexitin ja COVID-19:n kaltaisista viimeaikaisista haasteista huolimatta Iso-Britannian työllisyysaste on edelleen korkea. Palvelualat ja joustavat työmahdollisuudet auttavat ylläpitämään työvoiman osallistumista.
Viron digitalisoituva talous ja kasvava teknologia-ala ovat tukeneet maan työllisyyttä. Korkeat internet-yhteydet ja innovaatiot tekevät Virosta johtavan maan nykyaikaisen työvoiman mukauttamisessa.
Unkarin nouseva työllisyysaste heijastaa viimeaikaista talouskasvua ja työmarkkinauudistuksia. Ulkomaisilla investoinneilla teollisuuteen on ollut suuri merkitys työllistymismahdollisuuksien parantamisessa.
Tšekin työllisyysluvut ovat vahvat, mikä johtuu kasvavasta teollisuudesta ja alhaisesta työttömyydestä erityisesti eurooppalaisiin toimitusketjuihin sidotuilla alueilla.
Ruotsin panostus sukupuolten tasa-arvoon, koulutukseen ja innovointiin tukee vahvaa työvoimaa. Maa hyötyy sekä nuorten ja vanhempien työntekijöiden korkeasta työvoimaosuudesta.
Tanskan joustava työmarkkinamalli auttaa ylläpitämään korkeaa työllisyysastetta. Maa tukee sekä työpaikkojen luomista ja siirtymiä vahvan sosiaalisen turvaverkon avulla.
Norjassa yhdistyvät vahva hyvinvointivaltio ja korkea työvoimaosuus. Maan energia-ala ja osallistava politiikka pitävät työllisyysasteen jatkuvasti korkeana maailmanlaajuisista talouden vaihteluista huolimatta.
Saksan vakaa talous ja vahva teollisuuspohja vaikuttavat osaltaan Saksan korkeaan työllisyysasteeseen. Kaksoiskoulutusjärjestelmät ja vahva vienti auttavat ylläpitämään työvoiman osallistumista ja vähentämään työttömyyttä maassa.
Sveitsin talous on elinvoimainen ja sen työvoima on erittäin ammattitaitoista, mikä tukee sen korkeaa työllisyysastetta. Alhainen työttömyys ja innovaatiopainotteisuus tukevat työmarkkinoiden pysyvää vahvuutta.
EU:n jäsenvaltioista vain Alankomaissa työllisyysaste on ylittänyt 80 prosenttia vuodesta 2005 lähtien, mikä johtuu joustavista työmarkkinoista ja erityisesti naisten keskuudessa yleistyneestä osa-aikatyöstä, jotka edistävät osallistumista työelämään.
Islanti on Euroopan kärjessä vaikuttavalla työllisyysasteella, joka heijastaa maan vahvoja työmarkkinoita, alhaista työttömyyttä ja korkeaa työvoimaosuutta kaikissa ikäryhmissä, erityisesti naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden keskuudessa.
Lähteet: (Euronews) (Organisation for Economic Co-operation and Development)
Euroopan maat, joissa on korkein työllisyysaste
EU:n työllisyys on korkeimmillaan sitten vuoden 2005 vuonna 2024
ELÄMÄNTAPA EU
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön uusien tietojen mukaan EU:n työllisyysaste oli vuoden 2024 neljännellä vuosineljänneksellä korkeimmalla tasollaan. Kahdeksan EU:n jäsenvaltiota saavutti myös kaikkien aikojen ennätyksen, joka perustuu vuoteen 2005 asti ulottuviin tietoihin. Samaan aikaan työttömyys laski koko blokissa alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 2000 helmikuussa 2025, mikä osoittaa selvää laskua työttömyydessä. Nämä viimeisimmät luvut osoittavat, että Euroopan työmarkkinat ovat joustavat.
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja katso maat, joissa työllisyysaste on korkein koko Euroopan unionin alueella.