'Paddington: The Musical' on tarkoitus alkaa Lontoossa vuoden 2025 lopussa
Katolinen kirkko yhdistetään usein köyhyyteen ja yksinkertaisuuteen liittyviin lupauksiin. Sen huippujohtajien taloudelliset realiteetit kertovat kuitenkin monimutkaisemman tarinan. Kardinaalit saavat huomattavia palkkoja, asuvat vuokrattomasti tilavissa asunnoissa ja nauttivat erilaisista eduista. Edesmennyt paavi Franciscus pyrki kuitenkin muuttamaan tätä perinnettä leikkaamalla kardinaalien palkkoja ja valitsemalla asumisen vaatimattomassa vierastalossa perinteisten paavin asuntojen sijaan. Hänen toimintansa herätti kysymyksiä kirkon köyhyyttä koskevien opetusten ja Vatikaanin taloudellisten käytäntöjen välisestä tasapainosta.
Kiinnostuitko aiheesta? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja saa lisätietoja kardinaalien ja paavin yllättävistä palkoista ja eduista.
Katolisen kirkon hierarkiassa palkat vaihtelevat roolin ja vastuun mukaan. Vatikaanin osastoilla työskentelevät kardinaalit ansaitsevat 4 000-5 000 euroa kuukaudessa.
Maaliskuussa 2021 paavi Franciscus määräsi osana Vatikaanin menojen kiristämistä 10 prosentin palkanleikkauksen Roomassa toimiville kardinaaleille. Tähän sisältyi kahden noin 500 euron suuruisen kuukausikorvauksen poistaminen, joita käytetään usein henkilökohtaisten sihteerien palkkaamiseen.
Uudistus heijastaa edesmenneen paavin laajempaa pyrkimystä säästäväisyyteen ja yksinkertaisuuteen ja palvelemiseen perustuvaan kirkon johtamiseen.
Leikkaukset koskivat vain noin kahtakymmentä Vatikaanin osastoja johtavaa kardinaalia. Laajempi kardinaalikollegio, johon kuuluu maailmanlaajuisesti yli 230 jäsentä, ei ole kärsinyt leikkauksista.
Siirto kohdistui Roomassa toimiviin kardinaaleihin, jotka vastaavat keskushallinnosta, mikä symboloi sitä, että talousuudistus on aloitettava kirkon ytimestä ja sen korkeimmista ja näkyvimmistä johtajista.
Piispojen palkat vaihtelevat alueittain, mutta useimmat tienaavat noin 2 500-3 000 euroa kuukaudessa. Varakkaammissa hiippakunnissa piispat voivat ansaita enemmän ja saada ylimääräisiä apurahoja tai avustuksia.
Piispat saavat usein myös ilmaisen asunnon, ateriat ja ajoneuvot, ja heidän matkakulunsa katetaan, joten heidän kokonaiskorvauksensa on paljon arvokkaampi kuin pelkkä kuukausipalkka.
Paavilla on oikeus noin 30 000 euron kuukausipalkkaan, jota Franciscus ei kuitenkaan koskaan hyväksynyt.
Paavi Franciscus kieltäytyi myös symbolisesta 2500 euron kuukausipalkkiosta, jonka hänen edeltäjänsä saivat. Hänen elinkustannuksensa katettiin kuitenkin kokonaan Pyhän istuimen toimesta.
Franciscus otti elämäntavoissaan tarkoituksella mallia pyhästä Franciscus Assisilaisesta. Luopumalla paavin ylellisyydestä ja tuloista hän teki teologisen ja eettisen kannanoton.
Paavi Franciscuksen valinnoissa ei ollut kyse säästäväisyydestä itsensä vuoksi, vaan kirkon painopisteiden suuntaamisesta uudelleen kohti palvelua, nöyryyttä ja köyhien läheisyyttä - arvoja, joiden hän uskoi määrittelevän katolisen johtamisen jokaisen tason.
Paavi Franciscus asui Apostolisen palatsin sijaan Domus Sanctae Marthaessa, vaatimattomassa Vatikaanin vierastalossa. Tämä valinta ei heijastanut vain hänen henkilökohtaista nöyryyttään, vaan myös vähensi perinteisen paavin residenssin ylläpitoon liittyviä kustannuksia.
Historiallisesti paavit ovat asuneet Apostolisessa palatsissa 1500-luvulta lähtien. Sen valitsi alun perin paavi Paavali V vuonna 1605, mikä vahvisti Vatikaanin keskeistä asemaa kirkon auktoriteetissa.
Korkea-arvoinen papisto hyötyy usein ilmaisesta tai tuetusta asumisesta Vatikaanin omistamissa kiinteistöissä. Joissakin Rooman asunnoissa on aiemmin tarjottu alhaisempia vuokria.
Paavi Franciscus lopetti monet näistä tuista vuonna 2023, ja ne kohdistuivat kardinaaleihin ja korkeimpiin virkamiehiin. Uudistuksella pyrittiin hillitsemään etuoikeuksia ja suuntaamaan kirkon sisäinen kulttuuri uudelleen läpinäkyvyyden ja vaatimattomuuden arvoihin.
Kirkon viranhaltijat, erityisesti johtavassa asemassa olevat, saavat palkkansa lisäksi muita etuja, kuten maksullisia ulkomaanmatkoja, yksityisiä kuljettajia, terveydenhuoltoa ja henkilöturvaa. Näitä etuja ei pidetä henkilökohtaisina tuloina, vaan ne ovat kirkon kattamia välttämättömiä toimintakuluja.
Vatikaani tai isäntämaat rahoittavat paavin matkat kokonaan, ja kulut suunnitellaan huolellisesti. Matkat ovat diplomaattisia ja hengellisiä velvollisuuksia, eivät henkilökohtaista vapaa-aikaa.
Peter's Pence on vuosisatoja vanha lahjoitusrahasto, jota paavi valvoo ja jota katolilaiset ympäri maailmaa tukevat. Sen tarkoituksena on rahoittaa kirkon hyväntekeväisyystehtäviä, katastrofiapua ja apua vaikeuksissa oleville yhteisöille.
Pahamaineisesti kävi ilmi, että vuosina 2014-2018 Peter's Pence -rahaston varoja käytettiin kymmeniä miljoonia euroja Lontoon Chelsean kaupunginosassa sijaitsevaan luksusasuntoon sijoittamiseen.
Kun sijoitus epäonnistui, Vatikaani menetti miljoonia. Skandaali herätti maailmanlaajuista närkästystä ja johti vuonna 2021 oikeudenkäyntiin, jossa syytettiin johtavia virkamiehiä, muun muassa kardinaali Angelo Becciuta, kavalluksesta ja virka-aseman väärinkäytöstä.
Vastauksena skandaaliin paavi Franciscus käynnisti joukon talousuudistuksia, joiden tarkoituksena on palauttaa avoimuus ja vastuullisuus. Hän keskitti talousvalvontaa, tiukensi kirkon investointien valvontaa ja korosti lahjoitusten eettistä hallinnointia.
Vatikaanin talous on jaettu kahden pääyksikön kesken: Pyhän istuimen ja Vatikaanin kaupungin kesken. Pyhä istuin valvoo maailmanlaajuista kirkon hallintoa. Vatikaanin kaupunki puolestaan tuottaa tuloja matkailun ja palvelujen kautta.
Vatikaanin museot tuovat vahvoina vuosina yli 80 miljoonaa euroa, jotka käytetään usein Pyhän istuimen alijäämien kattamiseen. COVID-19 vähensi tuloja huomattavasti, minkä vuoksi paavi Franciscus joutui toteuttamaan laajoja budjettileikkauksia.
Vatikaani on suvereenina kaupunkivaltiona vapautettu veroista sekä Vatikaanissa ja kansainvälisesti. Tähän sisältyy vapautus tulo-, omaisuus- ja liikevaihtoveroista. Lisäksi papiston jäsenet, erityisesti johtavassa asemassa olevat, ovat usein verovapaita monissa maissa, joissa he asuvat tai palvelevat.
Yhdessä viimeisistä hyväntekeväisyyslahjoituksistaan paavi Franciscus lahjoitti henkilökohtaiselta tililtään 200 000 euroa tukeakseen Casal del Marmon nuorisovankilassa Roomassa sijaitsevaa pastatehdasta. Tehdashankkeen tavoitteena oli vähentää vankilan asuntolainaa, alentaa tuotteiden hintoja ja tarjota työllistymismahdollisuuksia nuorille vangeille.
Kieltäytymällä palkastaan, leikkaamalla kardinaalien palkkoja ja lopettamalla tuetun asumisen paavi Franciscus vaati kirkkoa, jota johdetaan esimerkin kautta ja joka perustuu nöyryyteen ja solidaarisuuteen köyhiä ja syrjäytyneitä kohtaan.
Lähteet: (CNN) (Reuters) (Euronews)
Kardinaalien ja paavin yllättävät palkat
Kirkon johtajuuden palkkauksen ja etujen tutkiminen
ELÄMÄNTAPA Katolinen kirkko
Katolinen kirkko yhdistetään usein köyhyyteen ja yksinkertaisuuteen liittyviin lupauksiin. Sen huippujohtajien taloudelliset realiteetit kertovat kuitenkin monimutkaisemman tarinan. Kardinaalit saavat huomattavia palkkoja, asuvat vuokrattomasti tilavissa asunnoissa ja nauttivat erilaisista eduista. Edesmennyt paavi Franciscus pyrki kuitenkin muuttamaan tätä perinnettä leikkaamalla kardinaalien palkkoja ja valitsemalla asumisen vaatimattomassa vierastalossa perinteisten paavin asuntojen sijaan. Hänen toimintansa herätti kysymyksiä kirkon köyhyyttä koskevien opetusten ja Vatikaanin taloudellisten käytäntöjen välisestä tasapainosta.
Kiinnostuitko aiheesta? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja saa lisätietoja kardinaalien ja paavin yllättävistä palkoista ja eduista.