Zhurong-mönkijän kiehtovat löydöt
Maapallo on matkalla kohti katastrofaalista lämpenemistä, todetaan YK:n vuoden 2023 ilmastonmuutosraportissa. Maailman johtavien ilmastotutkijoiden ennusteet, joita lähes 200 maan edustajat tarkastelivat, varoittivat, että maapallo todennäköisesti ylittää vaarallisen lämpötilan kynnyspisteen seuraavien 10 vuoden aikana, elleivät kansakunnat siirry välittömästi pois fossiilisista polttoaineista.
Yksi ilmastonmuutoksen hälyttävimmistä seurauksista on maapallon lämpötilan nousu. Yhdysvaltalaisten, kiinalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden tekemässä tutkimuksessa (joka julkaistiin PNAS-tiedelehdessä vuonna 2020) ennustettiin, että vuoteen 2070 mennessä kolmannes maailman väestöstä voi asua alueilla, jotka ovat yhtä kuumia kuin Saharan autiomaan kuumimmat osat nykyään. Tämä havainto korostaa tilanteen vakavuutta.
Viimeaikaiset raportit, muun muassa National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) raportti, paljastavat miten äärimmäiseksi tilanne on muuttumassa. Esimerkiksi kesä 2024 oli Yhdysvaltojen Kaliforniassa kaikkien aikojen kuumin, ja myös muissa osavaltioissa, kuten Arizonassa ja Floridassa, koettiin ennennäkemätöntä kuumuutta.
NOAA:n raportissa todettiin, että elokuussa 2024 maapallon keskimääräinen maan ja meren pintalämpötila oli 1,27 °C korkeampi kuin 1900-luvun keskiarvo, mikä on historian lämpimin elokuu.
Erityisesti Kalifornia on ollut tämän äärimmäisen kuumuuden keskipiste. Lokakuussa 2024 Palm Springsissä mitattiin 47 °C:n lämpötila, joka vastaa kaikkien aikojen korkeinta lokakuun lämpötilaa koko Yhdysvalloissa.
Äärimmäinen kuumuus ei enää rajoitu pelkästään kesäkuukausiin. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttama maapallon lämpeneminen on pidentänyt helleaaltoja syksyyn ja talveen, mikä on luonut entistä pidemmän ja voimakkaamman ”hellekauden”.
NASA:n Gavin Schmidt varoittaa: ”Olemme lämmittäneet planeettaa noin kaksi celsiusastetta viime vuosisadan aikana. Tämä on lisännyt ääriarvoja, joten niiden paikkojen määrä, joissa lämpötila ylittää 32 tai 37 celsiusastetta, kasvaa - eikä vain vähän. Se on noussut neljä, viisi, seitsemän kertaa enemmän kuin ennen.”
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) esittää tulevaisuutta ajatellen pelottavia ennusteita. Maailmanlaajuisen lämpötilan noustessa maapallon eri alueilla säämallit muuttuvat merkittävästi.
Lokakuun 2024 helleaalto, jossa lämpötila nousi osassa Yhdysvaltoja ennennäkemättömiin lukemiin, on selkeä esimerkki siitä miten ilmastonmuutos muuttaa säämalleja. Union of Concerned Scientists -järjestön ilmastotutkija Kristina Dahl selitti: ”Jos jatkamme planeetan lämpenemistä polttamalla fossiilisia polttoaineita, tämänkaltaiset myöhäiset helleaallot yleistyvät huomattavasti.”
Maailmameren lämpeneminen jatkuu, ja voimakkainta lämpeneminen on subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla. Vuoteen 2075 mennessä Yhdysvaltojen Bostonin kaltaisissa kaupungeissa kesät ovat keskimäärin 4 °C lämpimämpiä, kun taas Lontoossa lämpötilat muistuttavat enemmän Italian Sovicillea, sillä ne ovat 3 °C lämpimämpiä kuin nykyiset keskiarvot.
Samaan aikaan merenpinnan nousu, joka on jo keskimäärin 21-24 cm vuodesta 1880 lähtien, uhkaa edelleen rannikkokaupunkeja. NASA:n Earth Observatory ennustaa, että Yhdysvaltojen rannikolla merenpinta voi nousta jopa metrin verran vuoteen 2050 mennessä. Merenpinnan nousun seurauksena miljoonat ihmiset joutuvat siirtymään kotiseudultaan ja infrastruktuuria on mukautettava merkittävästi.
IPCC korostaa myös kosteiden ja kuivien alueiden välisen vastakkainasettelun lisääntymistä. Joillakin alueilla sateet saattavat lisääntyä, kun taas toisilla alueilla kuivuus lisääntyy.
Tämä epätasapaino pahentaa vesipulaan liittyviä ongelmia, ja maataloudesta riippuvaiset alueet joutuvat yhä suurempiin vaikeuksiin, kun äärimmäiset sääilmiöt häiritsevät viljelyä ja vesivarastoja. Muutoksista kärsivät eniten jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevat maat. Tämä pahentaa muuttoliikettä, kun ihmiset pakenevat asuinkelpoisemmille alueille.
Ilmastokriisi kiihdyttää myös biologisen monimuotoisuuden häviämistä. Tutkijat varoittavat, että olemme keskellä kuudetta sukupuuttoon kuolemista, joka johtuu ihmisen toiminnasta, kuten metsäkadosta, liikakalastuksesta ja elinympäristöjen tuhoamisesta.
Sentiment mediassa julkaistun analyysin mukaan jopa 273 lajia saattaa kuolla sukupuuttoon joka päivä, mikä on hätkähdyttävä luku, joka korostaa ennennäkemätöntä ympäristön tilan heikkenemisen vauhtia.
Ilmastonmuutos pahentaa näitä uhkia, sillä nousevat lämpötilat ja muuttuneet sademäärät aiheuttavat elinympäristöjen häviämistä nopeammin kuin monet lajit pystyvät sopeutumaan.
Metsäkato on yksi biologisen monimuotoisuuden vähenemisen tärkeimmistä syistä. Maatalouden laajeneminen, jota tarvitaan maailman kasvavan väestön ruokkimiseksi, tuhoaa laajoja metsäalueita, joista monet lajit ovat riippuvaisia selviytyäkseen.
Kun metsiä raivataan, villieläimet syrjäytyvät, mikä johtaa sellaisten lajien sukupuuttoon, jotka eivät pysty sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Amazonin sademetsää, jota usein kutsutaan myös ”maapallon keuhkoiksi”, hävitetään hälyttävällä vauhdilla. Tämän tuloksena biologisen monimuotoisuuden häviäminen kiihtyy edelleen tulevina vuosikymmeninä.
Yksi ilmastonmuutoksen merkittävimmistä seurauksista on muuttoliikkeen lisääntyminen erityisesti köyhistä maista, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia sen vaikutuksille. Kuten Neva Goodwin, Global Development and Environment Instituten toinen perustaja, toteaa: ”Ilmastonmuutos on vaikeinta käsitellä köyhimmissä maissa, joissa sen vaikutukset tuntuvat vakavimmin ja nopeimmin, ja ne aiheuttavat muuttoliikettä.”
Köyhimmät kansakunnat, joista monet sijaitsevat alueilla, jotka ovat alttiita äärimmäisille sääilmiöille ja merenpinnan nousulle, joutuvat muuttamaan joukoittain naapurimaihin ja lopulta vauraampiin maihin. Tämä muuttoliike aiheuttaa valtavia paineita naapurimaihin. Lisäksi se voi johtaa ennennäkemättömän laajaan pakolaiskriisiin.
Rikkaammat maat joutuvat tekemään vaikeita moraalisia ja poliittisia päätöksiä siitä, miten niihin pitäisi reagoida. Neva Goodwin kysyy: ”Antavatko nämä maat resursseja auttaakseen köyhempiä maita sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon vai sulkevatko ne rajansa ja rakentavat muureja estääkseen siirtolaisten pääsyn maahan?”
Nämä päätökset muokkaavat maailmanpolitiikkaa tulevina vuosikymmeninä, ja niiden taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset voivat heijastua sukupolvien yli.
Kuluttamallamme energialla on myös ratkaiseva merkitys tulevan ilmastonmuutoksen vakavuuden kannalta. Fossiilisista polttoaineista saatavan edullisen ja runsaan energian ansiosta olemme yli vuosisadan ajan voineet suojautua teollistumisen aiheuttamilta ympäristöhaitoilta.
Mutta kun resurssit hupenevat ja fossiilisten polttoaineiden käytön kielteiset vaikutukset käyvät yhä selvemmiksi, edessä saattaa olla käännekohta, jossa siirtyminen puhtaampiin uusiutuviin energialähteisiin on välttämätöntä. Jos maiden hallitukset jatkavat nykyistä politiikkaansa, jäljellä oleva ”hiilibudjetti” tyhjenee vuoteen 2030 mennessä.
Koska olemme riippuvaisia fossiilisista polttoaineista talouden voimanlähteenä ja nykyisen elämäntyylin ylläpitämisessä, emme ole huomanneet ympäristötuhojen seurauksia - olipa kyse sitten kalakantojen ehtymisestä, ekosysteemien rappeutumisesta tai makean veden varastojen ehtymisestä.
Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko-, tuuli- ja geotermiseen energiaan, on ratkaisevan tärkeää hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten lieventämiseksi.
Cindy Parker ja Brian Schwartz, kaksi energian ja terveyden välistä suhdetta tutkinutta lääkäriä, selittävät seuraavasti: ”Olemme käyttäneet edullista ja runsasta energiaa eristääksemme itsemme ympäristötuhojen kielteisiltä seurauksilta.”
Kun lähestymme 2000-luvun toista neljännestä, tänään tekemämme valinnat määräävät millaisen maailman lapsemme ja lapsenlapsemme perivät. Ottamalla käyttöön kestäviä toimintatapoja, investoimalla puhtaaseen energiaan ja puuttumalla ilmastonmuutoksen perimmäisiin syihin voimme varmistaa, että maailma on tulevaisuudessa kestävämpi ja oikeudenmukaisempi.
Vuoden 2075 maailmassa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kiistattomat: lämpötila nousee, sään ääri-ilmiöt ja humanitaarinen kriisi pahenee, mikä vaikuttaa yhteensä miljooniin ihmisiin. Jos emme ryhdy välittömiin ja päättäväisiin toimiin päästöjen hillitsemiseksi, biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja uusiutuviin energialähteisiin siirtymiseksi, maapallosta tulee paljon ankarampi paikka tuleville sukupolville.
Ilman yhteisiä ponnisteluja kestäviin energiakäytäntöihin siirtymiseksi ympäristövahingot kuitenkin lisääntyvät entisestään. Nyt on aika toimia.
Lähteet: (National Geographic) (PNAS) (Nature.com) (Climate.gov) (NASA)
Kun siirrymme 2000-luvulle, todisteet ilmastonmuutoksesta ovat yhä selvempiä. Seuraavien 50 vuoden aikana maailma on todennäköisesti dramaattisesti erilainen paikka, jota ilmaston lämpenemisen seuraukset, merenpinnan nousu, äärimmäiset sääilmiöt ja biologisen monimuotoisuuden häviäminen muokkaavat. Monet näistä muutoksista ovat jo käynnissä, mutta niiden täysi vaikutus näkyy vasta tulevina vuosikymmeninä.
Jos varovainen elinajanodote on 80 vuotta, jokainen vuonna 1995 tai sen jälkeen syntynyt henkilö joutuu todennäköisesti todistamaan näitä muutoksia omakohtaisesti ja kokemaan nopeasti muuttuvan planeetan syvälliset vaikutukset. Tarkastelemme maailmaa 50 vuoden kuluttua, tekojemme vaikutusta ja haasteita, jotka määrittelevät elämän tulevaisuuden maapallolla.
Ilmastonmuutos: maailma 50 vuoden kuluttua
Vuoden 2075 ennuste
ELÄMÄNTAPA Nasa
Kun siirrymme 2000-luvulle, todisteet ilmastonmuutoksesta ovat yhä selvempiä. Seuraavien 50 vuoden aikana maailma on todennäköisesti dramaattisesti erilainen paikka, jota ilmaston lämpenemisen seuraukset, merenpinnan nousu, äärimmäiset sääilmiöt ja biologisen monimuotoisuuden häviäminen muokkaavat. Monet näistä muutoksista ovat jo käynnissä, mutta niiden täysi vaikutus näkyy vasta tulevina vuosikymmeninä.
Jos varovainen elinajanodote on 80 vuotta, jokainen vuonna 1995 tai sen jälkeen syntynyt henkilö joutuu todennäköisesti todistamaan näitä muutoksia omakohtaisesti ja kokemaan nopeasti muuttuvan planeetan syvälliset vaikutukset. Tarkastelemme maailmaa 50 vuoden kuluttua, tekojemme vaikutusta ja haasteita, jotka määrittelevät elämän tulevaisuuden maapallolla.