Mahdollisuutta, että muinaisessa Marsissa olisi ollut valtameri, on tutkittu jo kauan sitten. Jo 1970-luvulla avaruusalukset ottivat kuvia, jotka viittasivat siihen, että Punaisella planeetalla on saattanut olla suuria vesimassoja. Nyt Kiinan Zhurong-mönkijästä saadut tiedot viittaavat siihen, että muinaisessa Marsissa saattoi olla valtameri ja jopa valkoisia hiekkarantoja, jotka eivät eroa Maassa olevista rannoista.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja lue tarkemmin.
Lähin naapurimme aurinkokunnassa, Mars, on kuiva ja pölyinen. Koko planeetalta ei löydy pisaraakaan vettä.
Tähtitieteilijät uskovat kuitenkin, että näin ei ole aina ollut. He uskovat, että miljardeja vuosia sitten punainen planeetta oli paljon lämpimämpi ja kosteampi kuin nykyään.
Vaikka veden esiintyminen muinaisessa Marsissa on suurelta osin kiistatonta, tähtitieteilijät ovat eri mieltä siitä miten paljon vettä on voinut olla ja missä muodossa.
Eräät tutkijat ovat jo jonkin aikaa epäilleet, että Marsissa on aikoinaan ollut pohjoinen valtameri, jonka aallot lainehtivat hiekkarantoja vasten.
Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä hiljattain julkaistun artikkelin mukaan heillä saattaa nyt olla todisteita siitä.
Todisteiden etsiminen valtamerestä muinaisessa Marsissa ei ole mitään uutta. Itse asiassa se on ollut käynnissä 1970-luvulta lähtien.
Ensimmäiset avaruuslentolennot, jotka havaitsivat piirteitä, jotka saattavat viitata Marsin vesistöihin, olivat NASAn Mariner 9 ja Viking 2.
Molemmat avaruusalukset ottivat kuvia Marsin pinnan osista, joiden uskotaan olevan peräisin Hesperian-kaudelta (3,7-2,9 miljardia vuotta sitten).
Mariner 9:n kuvaamien jättimäisten kanjonien katsotaan yleisesti viittaavan veden läsnäoloon.
Niiden uskotaan kuitenkin olevan seurausta valtavista pohjavesipurkauksista pintaan, eikä niinkään osoitus seisovasta vedestä.
Viking 2:n ottamissa kuvissa näkyi kuitenkin todisteita siitä, että planeetan pohjoisella pallonpuoliskolla on rantaviiva.
Epäilty rantaviiva Marsissa näyttää kuitenkin olevan hyvin epätasainen, mikä on jyrkässä ristiriidassa Maan rantaviivojen kanssa.
Kuvissa näkyykin rosoinen viiva, jonka korkeusvaihtelut ovat jopa 10 kilometriä.
Kalifornian yliopiston Berkeleyn asiantuntijoiden mukaan epätasainen rantaviiva voi johtua tulivuoritoiminnasta, joka on häirinnyt sitä ajan mittaan.
Ennen viimeisimmän tutkimuksen julkaisemista ei kuitenkaan ollut olemassa vakuuttavia todisteita siitä, että Marsissa olisi koskaan ollut valtamerta.
Kiinan Zhurong-mönkijän ja sen maatutkajärjestelmän tavoitteena oli muuttaa tämä.
Zhurong-mönkijä laskeutui Punaiselle planeetalle toukokuussa 2021, ja se toimi siellä vuoden ajan. Sen työmaa oli Utopia Planitia.
Utopia Planitia on tasanko, jossa on Marsin suurin tunnettu törmäysallas. Se sijaitsee lähellä harjanteita planeetan pohjoisella pallonpuoliskolla.
Nämä harjanteet ovat Marsin alue, jonka tutkijat ovat jo pitkään epäilleet olleen rantaviivaa.
Kun Zhurong-mönkijä laskeutui, se kulki harjanteita pitkin ja keräsi tietoja jopa 80 metrin syvyyteen Marsin pinnan alle.
Kiinnostavimmat tiedot kerättiin mönkijällä 10-35 metrin syvyydestä.
Näissä syvyyksissä pinnan alapuolella mönkijä havaitsi sedimenttirakenteita, jotka muistuttavat Maan kerrostuneista rannoista löytyviä rakenteita.
Mönkijä mittasi myös hiukkasten koon, joka vastasi hiekanjyvien kokoa.
Pohdittaessa, mitä nämä rakenteet muistuttavat eniten, tutkimuksen tekijät ajattelivat hiekkadyynien tai laavavirtojen kaltaisia rakenteita.
Lopulta he kuitenkin päättivät, että rakenteet muistuttivat eniten Maassa esiintyviä rannikkosedimenttejä.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan avaruusalus on saattanut löytää jotain, mitä asiantuntijat kutsuvat ”rannikon edustan esiintymiksi”.
Niiden muodostuminen kestää miljoonia vuosia; ne ovat tulosta vuorovesien ja aaltojen kuljettamista sedimenteistä, jotka liikkuvat alaspäin kohti valtamerta.
Tämä löytö herätti tutkijoiden huomion, koska rannan edustan esiintymät viittaavat siihen, että alueella on joskus ollut aaltoja.
Jos aaltoja oli olemassa, se tarkoittaa, että ilman ja veden välillä oli dynaaminen rajapinta - juuri sellainen, joka synnytti ensimmäisenä elämän maapallolla.
Tutkijat selvittävät vielä tämän uuden tutkimuksen kaikkia mahdollisia vaikutuksia, mutta jotkut uskovat, että se voi johtaa Marsin ilmastohistorian merkittävään uudelleenarviointiin.
Lähteet: (CNN)
Uusi tutkimus viittaa siihen, että muinaisessa Marsissa oli rantoja
Zhurong-mönkijän kiehtovat löydöt
ELÄMÄNTAPA Mars
Mahdollisuutta, että muinaisessa Marsissa olisi ollut valtameri, on tutkittu jo kauan sitten. Jo 1970-luvulla avaruusalukset ottivat kuvia, jotka viittasivat siihen, että Punaisella planeetalla on saattanut olla suuria vesimassoja. Nyt Kiinan Zhurong-mönkijästä saadut tiedot viittaavat siihen, että muinaisessa Marsissa saattoi olla valtameri ja jopa valkoisia hiekkarantoja, jotka eivät eroa Maassa olevista rannoista.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja lue tarkemmin.