Zhurong-mönkijän kiehtovat löydöt
Maailmassa on monia maita, joilla on poikkeuksellisen paljon luonnonvaroja, joista joidenkin arvo on biljoonia. Tämä ”piilossa oleva rikkaus” voi aiheuttaa valtavia muutoksia kansainvälisissä suhteissa ja maailmantaloudessa. Harvinaisista mineraaleista, jotka ovat olennainen osa monia päivittäin käyttämiämme teknisiä välineitä, ja runsaista hyödyntämättömistä fossiilisista polttoaineista on epäilemättä maita, jotka voivat muuttaa tulevaisuuttamme.
Onko maasi yksi niistä valtioista, joka istuu luonnonvarojen kultakaivoksella? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja ota selvää.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ensimmäisestä kaudestaan lähtien toistuvasti ilmaissut haluavansa liittää Grönlannin. Trumpin vaatimus Grönlannista on noussut kansainvälisiin uutisiin, mikä on herättänyt Trumpin kantaa vastustavien grönlantilaisten inuiittien protesteja.
Vaikka Grönlantia pidetään Tanskan autonomisena alueena, sen alkuperäisväestö on puolustanut sen itsenäisyyttä jo vuosikymmeniä. Arktinen saari on Trumpin mukaan Yhdysvaltain turvallisuuden kannalta kriittisen tärkeä.
Trump ei kuitenkaan ole pyrkinyt johdonmukaisesti liittämään Grönlantia vain sen strategisen sijainnin vuoksi. Maalla on myös laajat kriittiset mineraalivarat, joista Yhdysvaltojen kuluttajat ovat riippuvaisia teknologisten tarpeidensa täyttämiseksi. Kuvassa on litium.
Trump antoi kaksi asetusta huhtikuussa 2025, joissa keskityttiin kriittisten mineraalien hankintaan. Ensimmäisen tarkoituksena on luoda tullimaksuja mineraalien tuonnille, toisen tarkoituksena on nopeuttaa offshore-kaivosaloitteita.
Grönlannissa jää peittää noin neljä viidesosaa saaresta. Se 20 prosenttia maasta, joka ei ole jään alla, sisältää reilusti yli 30 raakamineraaliesiintymää, muun muassa grafiittia, sinkkiä, litiumia ja kuparia.
Nämä mineraalit ovat välttämättömiä nykyteknologian tuotannossa. Millaiset nykyaikaiset laitteet ovat riippuvaisia näistä mineraaleista? Älypuhelimet, sähköautojen akut, aurinkopaneelit ja jopa sotilasjärjestelmät.
Tanskalainen Aalborgin yliopiston kestävän kehityksen ja suunnittelun laitos pitääkin saaren luonnonvarojen rikkautta ”aarteena”. Yliopisto huomauttaa, että maiden halu hallita näitä luonnonvaroja on se, mikä ajaa kiinnostusta arktista saarta kohtaan.
Tämä on erityisen tärkeää Yhdysvalloille, sillä Kiina on lähes monopolisoinut mineraalien toimitusmarkkinat. Yhdysvaltojen sisäministeriön vuonna 2024 julkaiseman raportin mukaan Kiina on 30 kriittisen mineraalin suurin tuottaja.
Yrittämällä valvoa Grönlannin mineraalivaroja Trump yrittää luoda merkittävän kilpailutilanteen globaalissa toimitusketjussa. Tämä on erityisen kriittistä Trumpin hallinnolle tullimaksujen uhkailujen keskellä, sillä Yhdysvallat on riippuvainen mineraalien tuonnista sekä Kiinasta ja Kanadasta tarpeidensa täyttämiseksi.
Myös Afganistanilla on poikkeuksellisen paljon luonnonvaroja, jotka ovat jääneet suurelta osin hyödyntämättä. Maan kaivosaloitteita ovat jarruttaneet vanhentunut laitteisto ja vaikea maasto.
Miljardien tonnien rautamalmin lisäksi Afganistanissa on myös runsaasti kuparia, alumiinia, ceriumia, neodyymiä ja muita harvinaisia maametalleja. Kaivosala on maan hallintoelimen eli talebanien valvonnassa.
Sen jälkeen, kun talebanit ottivat maan haltuunsa vuonna 2021, kaivos- ja öljyministeriö on myöntänyt ainakin 205 kaivossopimusta yli 150 yritykselle.
Kaivoskaupat on tehty pääasiassa kiinalaisille, turkkilaisille, qatarilaisille, iranilaisille ja brittiläisille yrityksille. Vaikka näiden sopimusten yksityiskohdat pysyvät salassa, Taleban on saanut näistä sopimuksista ainakin 7 miljardia dollaria.
Yksi Talebanin suurimmista haasteista mineraalivarojen hyödyntämisessä on infrastruktuuriin liittyvät ongelmat, mineraalipolitiikka ja suuri määrä korruptiota. Hallintoelin pyrkii uudistamaan maan kaivospolitiikkaa muodollisemman rakenteen luomiseksi, jotta kaivostoiminnan potentiaalia voitaisiin lisätä.
Afganistanin kupari- ja litiumvarannot ovat Grönlannin tavoin erityisen kiinnostavia niille, jotka pyrkivät hallitsemaan maailmanlaajuista toimitusketjua. Näin ollen Kiina on ottanut valtavan roolin Afganistanin mineraaliesiintymien hyödyntämisessä.
Vyö ja tie -hanke on maailmanlaajuinen hanke, jolla pyritään lisäämään Kiinan vaikutusvaltaa ja valtaa ympäri maailmaa turvaamalla strategisia sijainteja vastineeksi kriittisten mineraalien kehittämisestä. Afganistan on osa aloitetta, sillä Kiina on hyökännyt sinne sen jälkeen, kun Yhdysvallat on vetäytynyt maasta.
Toinen maa, jolla on runsaasti luonnonvaroja, on myös maailman kahdeksanneksi suurin maa. Argentiinalla on alueen kolmanneksi suurin talous, ja Etelä-Amerikan valtiolla Argentiinalla on valtavat varannot kriittisiä mineraaleja.
Vuonna 2022 Argentiinan kaivosteollisuuden viennin arvo oli noin 3,8 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Yhdysvaltojen kauppaministeriön mukaan maa voisi kuitenkin laajentaa kapasiteettiaan huomattavasti ja saavuttaa 18 miljardin Yhdysvaltojen dollarin arvon jo vuonna 2030.
Maan mineraalivaroihin kuuluvat muun muassa uraani, litium, kupari, rautamalmi, kulta ja sinkki. Argentiina on yksi maailman parhaista biopolttoaineiden tuottajista, nimittäin bioetanolin tuottajista.
Argentiinan luoteisosassa sijaitsevalla Puna-tasangolla sijaitsee 80 prosenttia maailman litiumvarannoista, joista yli 70 prosenttia ei ole vielä hyödynnetty, mutta tilanne muuttuu lähitulevaisuudessa.
Argentiinan Andien alueen uskotaankin olevan yksi maailman metallirikkaimmista alueista, jossa on valtavat kupari-, alumiini- ja kultareservit. Monet maat ja yritykset ovat kiinnittäneet huomionsa Argentiinan kaivoksiin.
Vuonna 2022 Harvard Business Review julkaisi artikkelin, jossa väitettiin, että Mongolia oli ”mineraalien ihmeen partaalla”. Mongolia, noin kolmen miljoonan asukkaan maa, joka asuu hieman yli kaksi kertaa Teksasin kokoisella alueella, saattaa olla seuraava rikas maa kartalla.
Mongoliaa on kutsuttu ”wolf economy” -nimellä. Maassa on reilusti yli 1 biljoonan Yhdysvaltojen dollarin arvosta hyödyntämättömiä mineraalivaroja, pääasiassa kuparia ja molybdeeniä, mutta maan luonnonvarojen louhintaa ovat vaivanneet ympäristöongelmat.
Mongolian kaivosteollisuuden taloudelliset lupaukset ja mahdollisuudet ovat kärsineet ympäristötuhoista, taloudellisista eduista ja kriiseistä, poliittisista konflikteista sekä avoimuuden puutteesta.
Maan karjankasvattajat ovat hyvin riippuvaisia puhtaan veden saatavuudesta, mikä on ollut suuri ongelma, sillä kaivostoiminta käyttää valtavasti vettä ja on uhannut makean veden saantia.
Lisäksi karjankasvattajat ovat väittäneet, että heidän siirtämisensä korvaussopimukset ovat epäoikeudenmukaisia. Heidän puolestaan tehdyssä valituksessa väitetään, että mongolialaisia paimentolaisia manipuloitiin allekirjoittamaan sopimuksia. Ympäristöhaasteet yhdistettynä taloudellisiin paineisiin ovat saaneet monet paimentolaiset ryhtymään kaivostyöläisiksi.
Kongon demokraattinen tasavalta on toinen maa, jolla on runsaasti luonnonvaroja ja jota on runnellut laaja poliittinen korruptio, yksityiset sotilaalliset intressit, salakuljetus sekä konfliktit ja väkivaltaisuudet.
Kongon demokraattisessa tasavallassa on runsaasti maailman halutuimpia luonnonvaroja. Sekä kupari, timantit, koltan, litium ja koboltti ovat olleet keskeisellä sijalla Kongon demokraattista maata koskevissa maailmanlaajuisissa toimitusketjujen keskusteluissa.
Itse asiassa yli 70 prosenttia maailman koboltin tarjonnasta, joka on välttämätön sähköajoneuvojen akkujen kannalta, tulee pelkästään Kongon demokraattisesta tasavallasta. Maan kaivostoiminta on kuitenkin suurelta osin sääntelemätöntä. Vuosikymmeniä kestäneen väkivallan lisäksi kansainväliset sotilasurakoitsijat ovat tulossa kaivostoimintaan vuonna 2025 täydellä voimalla, ja ne ovat irtautumassa aiemmin valtion omistamasta hallinnosta.
Pahamaineinen Blackwater-yhtiö, yksityinen sotilaspalveluiden urakoitsija, joka on osallistunut laajoihin dokumentoituihin joukkomurhiin, joissa on kuollut siviilejä, on ottamassa johtavaa roolia Kongon demokraattisessa tasavallassa. Blackwaterin rooli on keskeinen osa maan ja Yhdysvaltojen välillä käynnissä olevia neuvotteluja mineraalikauppojen turvaamiseksi. Kuvassa on Blackwaterin perustaja Erik Prince.
Kaivosten turvallisuus on ollut sopimusten etusijalla. Blackwaterin tytäryhtiönä toimiva Frontier Services Group (FSG), joka brändää itseään logistiikkayritykseksi, joka lupaa turvata kaivannaisteollisuuden maailman epävakaimmilla alueilla, on keskeisessä roolissa erityisesti koko Afrikan mantereella.
Lähteet: (US Department of State) (USA Today) (BBC) (The Guardian) (Global Initiative Against Transnational Organized Crime) (World Population Review) (AZO Mining) (Harvard Business Review) (Military Africa)
Nämä maat istuvat varallisuuden päällä
Mitkä maat istuvat piilotetun rikkauden varassa?
ELÄMÄNTAPA Luonnonvarat
Maailmassa on monia maita, joilla on poikkeuksellisen paljon luonnonvaroja, joista joidenkin arvo on biljoonia. Tämä ”piilossa oleva rikkaus” voi aiheuttaa valtavia muutoksia kansainvälisissä suhteissa ja maailmantaloudessa. Harvinaisista mineraaleista, jotka ovat olennainen osa monia päivittäin käyttämiämme teknisiä välineitä, ja runsaista hyödyntämättömistä fossiilisista polttoaineista on epäilemättä maita, jotka voivat muuttaa tulevaisuuttamme.
Onko maasi yksi niistä valtioista, joka istuu luonnonvarojen kultakaivoksella? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja ota selvää.