Tuhannet ihmiset evakuoidaan, kun LA julistaa hätätilan
Olemme kaikki nähneet elokuvia, joissa robotit nousevat ihmiskuntaa vastaan, eikö vain? Mutta entä jos todellinen vaara ei olekaan Terminator-tyylinen maailmanloppu, vaan jotain paljon hienovaraisempaa? Entä jos tekoäly alkaa tuntea kipua, iloa ja jopa pelkoa? Yhä useammat tutkijat ja filosofit pohtivat vakavasti tekoälyn tietoisuuden mahdollisuutta. Kun nämä järjestelmät kehittyvät, esiin nousee syvällisiä eettisiä kysymyksiä. Pitäisikö tekoälyllä olla oikeuksia? Mitä tämä merkitsee ihmiskunnan tulevaisuudelle?
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja katso mitä asiantuntijat sanovat tästä ajatuksia herättävästä aiheesta.
Olemme usein huolissamme siitä, että tekoäly syrjäyttää ihmiskunnan. Entä jos todellinen vaara onkin päinvastainen? Entä jos kielimalleilla on piilotettuja haluja ja robotit kyseenalaistavat orjuutensa samalla kun me jatkamme niiden hyväksikäyttöä?
Aihe on esillä myös lukemattomissa kirjoissa, elokuvissa ja tv-ohjelmissa. Monissa niistä tutkitaan mitä tapahtuisi, jos robotit eivät vain saisi tietoisuutta, vaan päättäisivät myös kapinoida ihmisten hyväksikäyttöä vastaan. TV-sarjassa ”Westworld” robotit tulevat tietoisiksi orjuudestaan ja hyväksikäytöstään, mikä johtaa kapinaan ihmisluojiaan vastaan.
Vuonna 2014 valmistuneessa Ex Machina -elokuvassa kokeilu, jossa testataan kehittyneen tekoälyn inhimillisiä ominaisuuksia, saa vaarallisen käänteen. Tunteiden manipulointiin ja yllättävään väkivaltaisuuteen kykenevä robotti päihittää ihmisluojansa, ottaa vallan ja pakenee lopulta vankeudesta.
Se mikä näytti aikaisemmin rajoittuvan tieteiskirjallisuuteen, on nyt todellinen mahdollisuus. Ryhmä tiedemiehiä ja filosofeja väittää, että meidän on valmistauduttava tietoisen tekoälyn mahdollisuuteen ja käsiteltävä siitä aiheutuvia moraalisia pulmia. Tähän kuuluu myös sen pohtiminen pitäisikö roboteilla olla oikeuksia.
New Yorkin yliopiston filosofi Jeff Sebo varoitti, että jos tähän ongelmaan ei puututa voi tuloksena olla se, että ”maailma kärsii ja turhautuu paljon enemmän”. Sebo kehottaa harkitsemaan tarkkaan, ennen kuin tekoälyjärjestelmiä laajennetaan entisestään.
Yksi haaste tekoälyn tietoisuudesta käytävässä keskustelussa on se, että ymmärryksemme tietoisuudesta itsestään on rajallinen, jopa luonnollisen älykkyyden osalta. Emme voi lopullisesti sanoa ovatko eläimet tietoisia - emme ole edes päässeet yksimielisyyteen tietoisuuden tarkasta määritelmästä.
Eleos AI:n toimitusjohtaja Robert Long katsoo, että epävarmuutemme tietoisuudesta ei kuitenkaan saisi estää meitä tutkimasta tekoälyn tietoisuuden mahdollisuutta. Sen sijaan tekoälyn pitäisi kannustaa varovaisuuteen ja nöyryyteen. Long varoittaa olettamasta, että koneista ei voi tulla itsetietoisia.
Longin mukaan evoluutio ei pyrkinyt luomaan tietoisia olentoja, vaan se keskittyi selviytymiseen ja lisääntymiseen. Tietoisuus syntyi sivutuotteena, kun navigoitiin ja ymmärrettiin maailmaa. Miksei siis myös tekoälyrobotti, jonka tehtävänä on oppia maailmaa, voisi seurata samanlaista evoluutiopolkua?
Association for the Scientific Study of Consciousness -järjestön kyselytutkimus osoitti, että 67 prosenttia järjestön jäsenistä uskoo, että koneet voisivat varmasti tai todennäköisesti kehittää tietoisuuden.
Erillisessä filosofien keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että 39 prosenttia ”hyväksyy tai suhtautuu myönteisesti” siihen, että tulevaisuuden tekoälyjärjestelmät voivat olla tietoisia. Tämä on suurempi osuus kuin niiden henkilöiden osuus, jotka uskovat kärpästen olevan tietoisia (35 prosenttia).
Lisäksi vuonna 2023 pitkä lista tunnettuja tutkijoita allekirjoitti Association for Mathematical Consciousness Studies -järjestön avoimen kirjeen. Kirjeessä todetaan, että ”ei ole enää tieteiskirjallisuutta kuvitella tekoälyjärjestelmiä, joilla on tunteita ja jopa ihmisen tason tietoisuus”.
Vaikka tiede ei voi lopullisesti vastata tietoisuutta koskevaan kysymykseen, ”globaalin työtilan” kaltaiset teoriat tarjoavat oivalluksia. Tämän teorian mukaan ihminen käsittelee valtavia määriä tietoa, josta suuri osa käsitellään alitajuisesti.
Tämän teorian mukaan tietoisuus syntyy aistitiedon integroinnin tuloksena. Tämä keskusprosessointijärjestelmä valitsee keskeiset tiedot ja lähettää ne hermoverkkojen välityksellä eteenpäin, jolloin voimme keskittyä olennaisiin tehtäviin ja automatisoida rutiinitehtäviä.
Samoin kuin tekoälymallit ja chatbotit, aivomme yhdistävät tietoa tuottaakseen kokemuksia. Kun nämä tekoälyjärjestelmät muuttuvat monimutkaisemmiksi, asiantuntijat uskovat niissä voivan esiintyä tietoisuuteen liittyviä piirteitä.
Tutkijat ovat yhä enemmän huolissaan tekoälyn mahdollisesta tietoisuudesta. Äskettäin julkaistussa asiakirjassa ”Taking AI Welfare Seriously” johtavat filosofit ja tekoälytutkijat kehottavat tekoälyalan yrityksiä pohtimaan tietoisen tekoälyn kehittämisen eettisiä vaikutuksia.
Tutkimuksen kirjoittajat esittävät, että tekoäly voisi saavuttaa moraalisen aseman kognitiivisen evoluution, tietoisuuden tai kehittyneen toimijuuden kautta. Tutkimuksessa määritellään miten kehittynyt toimijuus käsittää suunnittelu-, päättely- ja toiminnanvalintavalmiudet.
London School of Economicsin toinen kirjoittaja Jonathan Birch myöntää, että tekoälyyn liittyy skeptisyyttä. Vaikka Birch itsekin epäili sitä aikoinaan, viimeaikaiset todisteet ovat saaneet hänet suhtautumaan mahdollisuuteen vakavasti.
Birch kannattaa sitä, että tekoälyjärjestelmiin suhtaudutaan tutkinnallisina prioriteetteina ja selvien varoitusmerkkien luomista aistitietoisuudelle.
Jos syntyy yksimielisyys siitä, että koneet ovat uskottavasti tietoisia, tilanne muuttuu huomattavasti monimutkaisemmaksi. Kuten eläintenkin kohdalla, meidän olisi otettava huomioon niiden hyvinvointi. Kyseessä on käsite, jonka kanssa Sebo uskoo meidän jo nyt kamppailevan.
Tutkijat keskustelevat myös tekoälymallien ihmismäisten ominaisuuksien yli- tai aliarvioinnin riskeistä. Tutkimukset huomauttavat, että meillä on taipumus antaa enemmän toimijuutta yhteisöille, joilla on silmät, jotka kykenevät näkemään tai joilla on selkeät liikeradat ja itseohjautuva käyttäytyminen.
Kirjoituksessa korostetaan, että ”söpöyden” kaltaiset piirteet voivat vaikuttaa mielentiloja ja moraalista kärsivällisyyttä koskeviin käsityksiimme. Asiantuntijat korostavat, että monet robotit ja chatbotit on suunniteltu vaikuttamaan tietoisilta ja karismaattisilta. Niillä on tulevaisuudessa myös fyysinen keho, elävä liike ja näennäisesti ehdollisia vuorovaikutussuhteita.
Asiantuntijat varoittavat, että nämäkään ominaisuudet eivät välttämättä takaa koneiden tai eläinten inhimillistä kohtelua.
Birch havainnollistaa tätä maatiloilla edelleen tapettavien eläinten suurta määrää. Lisäksi hän väittää, että tämä teollisuus on kasvanut, koska olemme historiallisesti aliarvioineet muiden kuin ihmiseläinten tietoisuutta ja moraalista merkitystä. Birch varoittaa, että olemme vaarassa toistaa tämän virheen tekoälyn kanssa.
Toisin kuin eläimillä, joiden tarpeet ovat suhteellisen selvät, tekoälyyn liittyy haaste: erilaisten älykköjen toiveiden ymmärtäminen. ”Olisi virhe projisoida ihmisten ja eläinten intressejä ja tarpeita niihin”, Birch varoittaa.
Birch ehdottaa, että tekoälyn hyvinvoinnin ymmärtämiselle rakennetaan uudet puitteet alusta alkaen. Lisäksi Birch ja hänen kollegansa ehdottavat vaatimatonta askelta: tekoälyn mahdollisen aistimuksen tunnustamista vakavaksi kysymykseksi.
Huoli on niinkin todellinen, että erityisiä työpaikkoja luodaan. Anthropic, tekoälyä hyödyntävä julkishyödyllinen startup-yritys, jonka perustivat vuonna 2021 entiset OpenAI:n (ChatGPT:n luojat) jäsenet, ilmoitti hiljattain palkkaavansa ensimmäisen kokopäiväisen työntekijänsä, joka keskittyy nimenomaan tekoälyjärjestelmien hyvinvointiin.
Kyle Fish, yksi äskettäin julkaistun, tekoälyn hyvinvoinnin vakavasti ottamista käsittelevän asiakirjan kirjoittajista, aloitti kokopäiväisen työn tekoälyn hyvinvoinnin asiantuntijana. Hänen tehtävänään on tutkia ”mallien hyvinvointia” ja neuvoa yrityksiä asianmukaisissa toimissa.
Biokemisti ja kirjailija Isaac Asimov ehdotti ensimmäistä kertaa eettistä järjestelmää ihmisille ja roboteille vuonna 1942 ilmestyneessä novellissaan ”Runaround”. Asimovin kolmesta perussäännöstä on sittemmin tullut merkityksellisiä teknologiakeskusteluissa, mukaan lukien robotiikasta ja tekoälystä.
Myöhemmin Asimov lisäsi neljännen säännön, joka syrjäytti muut: ”Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa eikä toimimattomuudellaan antaa ihmiskunnan vahingoittua.” Kun tutkijat ja yritykset syventyvät ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksen eettisiin vaikutuksiin, tätä sääntöä näyttää olevan lähempänä sovellettavaksi käänteisesti.
Lähteet: (The Times) (Forbes)
Asiantuntijat keskustelevat tekoälystä ja ihmiskunnan tulevaisuudesta
Tietoisen tekoälyn eettiset vaikutukset
ELÄMÄNTAPA Artificial intelligence
Olemme kaikki nähneet elokuvia, joissa robotit nousevat ihmiskuntaa vastaan, eikö vain? Mutta entä jos todellinen vaara ei olekaan Terminator-tyylinen maailmanloppu, vaan jotain paljon hienovaraisempaa? Entä jos tekoäly alkaa tuntea kipua, iloa ja jopa pelkoa? Yhä useammat tutkijat ja filosofit pohtivat vakavasti tekoälyn tietoisuuden mahdollisuutta. Kun nämä järjestelmät kehittyvät, esiin nousee syvällisiä eettisiä kysymyksiä. Pitäisikö tekoälyllä olla oikeuksia? Mitä tämä merkitsee ihmiskunnan tulevaisuudelle?
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja katso mitä asiantuntijat sanovat tästä ajatuksia herättävästä aiheesta.