Ranska on edelleen ”Je Suis Charlie”
Tiesitkö, että Ranska osti Ruotsin omistaman Karibian saaren tai että Yhdysvallat osti Floridan Espanjalta? Ja tiesitkö Brittien ostaneen Singaporen? Lisäksi Japani otti riskin ja hankki saaren yksityiseltä myyjältä, vaikka Kiina vaati samaa aluetta. Historiaan on kirjattu lukuisia esimerkkejä siitä miten maat ovat napanneet toisia maita ja alueita, eikä aina parempaan suuntaan. Mutta missä ovat tapahtuneet erikoisimmat ja kiistanalaisimmat kaupat?
Käy läpi tämä maa-alueiden ja kaupunkien vaihtoja sisältävä portfolio ja selvitä mikä maa sai parhaan tarjouksen.
Vuonna 1266 Skotlannin kuningas Aleksanteri III maksoi Norjan kuninkaalle Magnus IV:lle 4000 markkaa (Skotlannin kauan sitten vanhentunut kolikko) ja 100 markan vuosimaksun saadakseen Mansaaren ja Hebridien saarten suvereniteetin. Ostokseen kuuluivat myös Firth of Clyden ja Kintyren saaret. Nämä kaksi monarkkia sinetöivät kaupan allekirjoittamalla Perthin sopimuksen.
Ranskan kuningas Filip VI osti Viennois'n Dauphiné de Viennois'n Humbert II:lta vuonna 1349. Ostos toi raskaasti velkaantuneelle ja perinnöttömälle Humbertille kaivattua käteistä rahaa (tarkalleen ottaen 300 000 guldenia). Kaupan seurauksena Ranskan kruununperijä tunnettiin sen jälkeen nimellä Dauphin (”delfiini”).
Vuonna 1417 nykyisen Baijerin alueella sijaitsevan Nürnbergin Burgraviatin (osavaltion) hallitsija luovutti 400 000 unkarilaista kultakultaista guldenia saadakseen haltuunsa Brandenburgin margraviatin. Kyseessä oli ruhtinaskunta, joka sijaitsi nykyisessä Koillis-Saksassa. Pian tämän jälkeen Fredrik I:stä tuli ensimmäinen Hohenzollernien suvun jäsen, joka hallitsi Brandenburgin markkinan aluetta, ja näin luotiin perusta Preussin kuningaskunnalle.
Venäjän tsaari Pietari Suuri maksoi Ruotsin kuninkaalle Fredrik I:lle kaksi miljoonaa hopearuplaa Virosta, Liivinmaasta, Inkeristä ja Kaakkois-Suomesta vuonna 1721 osana Nystadin sopimusta, joka muodollisesti päätti Suuren Pohjan sodan.
Tanskan Länsi-Intian yhtiö osti vuonna 1733 Saint Croixin Karibian saaren Ranskalta. Yhtiö välitti sopimuksen Tanskan-Norjan valtion puolesta. Kirjanpidon mukaan yhtiö maksoi alueesta yhteensä 750 000 livreä.
Korsikkaa hallitsi Genovan tasavalta vuodesta 1284 vuoteen 1755 asti, jolloin se irtautui itsestään ja siitä tuli italiankielinen tasavalta. Identiteettinsä menettämisen pelossa korsikalaiset kapinoivat Genovaa vastaan. Kostoksi genovalaiset ottivat ranskalaiset sotilaalliseksi avukseen. Kapina tukahdutettiin, mutta vuonna 1768 Genova luovutti saaren virallisesti Ranskan Ludvig XV:lle osana ranskalaisten avunpyynnön jälkeen syntyneiden velkojen maksamista.
Louisianan osto oli Louisianan alueen osto Yhdysvalloille Ranskan ensimmäiseltä tasavallalta vuonna 1803. Alue ostettiin vain 15 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla (418 miljoonaa dollaria vuonna 2024). Louisiana on sikäli hieman harhaanjohtava nimitys, että ostettu maa-alue kattaa suuren osan nykypäivän Amerikkaa, kuten Louisianan, Arkansasin, Kansasin, Nebraskan ja Montanan.
Adams-Onísin sopimus oli Yhdysvaltojen ja Espanjan välinen sopimus vuodelta 1819, jossa Florida luovutettiin Yhdysvalloille ja määriteltiin Yhdysvaltojen ja Meksikon (Uusi Espanja) välinen raja. Sopimuksella varmistettiin myös nykyisten Alabaman, Mississippin ja Louisianan eteläosien alueet. Ja kaikki tämä edulliseen 5 miljoonan dollarin hintaan, jonka arvo on 124 miljoonaa dollaria vuonna 2024.
Kuukausi sen jälkeen, kun brittiläinen kuvernööri Stamford Raffles saapui Singaporeen tammikuussa 1819, Singaporen sopimus allekirjoitettiin. Sopimus antoi Brittiläiselle Itä-Intian yhtiölle luvan avata Singaporessa kauppa-aseman, mikä merkitsi brittiläisen asutuksen alkua. Temenggong Abdu'r Rahman ja Johorin sulttaani myönsivät saaren tosiasiallisen brittiläisen hallinnan, ja sulttaani hyväksyi 5 000 espanjalaisen dollarin vuosimaksun, kun taas Temenggong sai 3 000 espanjalaisen dollarin vuosimaksun. Tämä kuva Singaporesta 1800-luvun puolivälissä on peräisin Mitchellin kirjastosta, State Library of New South Walesista.
Yhdysvaltojen hallitus vahvisti edelleen aluehankintojaan ostamalla vuonna 1836 maata Missourin nykyisestä luoteiskulmasta. Hallitus osti Platte Purchase -kaupalla neuvoteltuaan paikallisten intiaaniheimojen kanssa. Kauppa maksoi vain 7 500 dollaria, mikä vastaa 268 000 dollaria vuonna 2024.
Britannian siirtomaavallan aikana Intian viranomaiset hankkivat Frederiksnagoren (nykyinen Serampore) vuonna 1839 Tanskalta. Kuusi vuotta myöhemmin myös Tanskan linnoitettu Dansborgin etuvartioasema (nykyinen Tranquebar) otettiin haltuun. Britit maksoivat kaupasta 125 000 puntaa, mikä vuonna 2024 on arvoltaan noin 3,2 miljoonaa puntaa eli 4,3 miljoonaa dollaria.
Guadalupe Hidalgon sopimus, joka allekirjoitettiin Yhdysvaltojen hallituksen ja Meksikon välillä vuonna 1848, päätti Meksikon sodan ja liitti Yhdysvaltoihin laajoja alueita, jotka kattavat nykyiset Arizonan, Kalifornian, Nevadan ja Utahin. Meksiko luopui kaikista alueisiin kohdistuvista vaatimuksista ja sai vastineeksi 15 miljoonaa dollaria, mikä vastaa ostovoimana noin 595 miljoonaa dollaria vuonna 2024.
Viisi vuotta myöhemmin vuonna 1853, Meksiko luovutti Yhdysvalloille vielä lisää alueita. Meksiko myi 10 miljoonalla dollarilla alueensa nykyisen Arizonan ja Lounais-Uusi-Meksikon alueella Gadsdenin ostoksi kutsutussa kaupassa, joka on nimetty amerikkalaisen diplomaatin, sotilaan ja liikemiehen James Gadsdenin mukaan. Vastaava kauppa maksaisi vuonna 2024 noin 409 miljoonaa dollaria.
Itävallan ja Preussin Bad Gasteinissa 14. elokuuta 1865 allekirjoittaman Gasteinin sopimuksen osana laadittu sopimus velvoitti Itävallan myymään nykyisen Pohjois-Saksan alueella sijaitsevan Saksi-Lauenburgin alueen Preussille 2,5 miljoonasta tanskalaisesta rigsdalerista. Holsteinin alue säilyi kuitenkin Itävallan hallinnassa. Kun Itävalta seuraavana vuonna erotettiin Saksan liittovaltiosta, mikä oli preussilaisen valtiomiehen Otto von Bismarckin organisoima toimenpide, Itävalta menetti Holsteinin ja Bismarckista tuli Saksan ensimmäinen kansleri.
Vuonna 1867 Yhdysvaltojen ulkoministeri William H. Seward neuvotteli Alaskan oston, jolla alue saatiin Venäjältä 7,2 miljoonalla dollarilla eli noin 153 miljoonalla dollarilla vuoden 2024 rahassa.
Vuonna 1870, kun Hudson's Bay Company luopui peruskirjastaan Ison-Britannian kruunulle, se sai 300 000 punnan korvauksen. Kanadan hallintoalueeseen kuului nykyistä Manitobaa, huomattava osa Saskatchewania, eteläistä Albertaa, eteläistä Nunavutia sekä Ontarion ja Quebecin pohjoisosia. Myös Luoteisalueet kuuluivat kauppaan. Vuoden 1870 kauppahinta vastaa 44 miljoonaa puntaa (55 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) vuonna 2024.
Ruotsin kuningas Oskari II myi Saint Barthélemyn Karibianmeren saaren Ranskalle vuonna 1878 ilmeisesti päästäkseen eroon syrjäisen ruotsalaisen siirtomaan ylläpitokustannuksista. Ranska maksoi Saint Barthélemystä 40 000 frangia, minkä jälkeen sitä hallinnoitiin osana Guadeloupea.
Britannian hallituksen ja Kiinan vuonna 1898 neuvottelemassa 99-vuotisessa vuokrasopimuksessa Hongkongista ei peritty mitään maksua. Sopimus antoi briteille täyden toimivallan äskettäin hankitulla alueella. Lontoo ei koskaan uskonut, että se joutuisi koskaan luopumaan Hongkongista, mutta vuonna 1997 britit maksoivat raskaimman hinnan, kun alue palautui Kiinan suvereniteetiksi.
Kun Espanjan ja Amerikan sota päättyi joulukuussa 1898, Espanja myi koko Filippiinien saariston sekä Guamin ja Puerto Ricon Yhdysvalloille 20 miljoonalla dollarilla. Summa vastaa noin 2,6 miljardia dollaria vuonna 2024. Filippiinit kieltäytyi kuitenkin tunnustamasta Pariisin sopimuksella tehtyä sopimusta, mikä johti Filippiinien ja Yhdysvaltojen sotaan. Filippiinit itsenäistyi lopulta vuonna 1946.
Seuraavana vuonna 1899 Espanja myi Saksalle lisää alueitaan, tällä kertaa Karoliiniset saaret, Mariana-saaret ja Palaun Tyynenmeren alueella. Kauppa maksoi noin 25 miljoonaa pesetaa.
Aiemmin mainittua Pariisin sopimusta laadittaessa jätettiin huomiotta useita filippiiniläisiä saaria, kuten Cagayan Sulu, Sibutu, Spratlysaaret ja Scarborough Shoal. Virhe korjattiin allekirjoittamalla vuonna 1900 uusi sopimus, jossa espanjalaiset alueet luovutettiin Yhdysvalloille 100 000 dollarilla, joka vastaa 3,7 miljoonaa dollaria vuonna 2024.
Yhdysvalloilla oli aiemmin Kuuba väliaikaisesti hallinnassaan Pariisin sopimuksen nojalla, mutta sopimus päättyi vuonna 1902. Seuraavana vuonna Washington vuokrasi Guantanamon lahden ja vuokrasi alueen ikuisesti aluksi 2000 dollarin vuotuista kultamaksua vastaan. Vuonna 1974 luku korotettiin 4 085 dollariin eli 26 000 dollariin vuoden 2024 rahassa.
1900-luvun alkuvuosina Yhdysvallat sai oikeudet rakentaa ja käyttää Panaman kanavaa. Vuonna 1903 Yhdysvallat ja Panama allekirjoittivat Hay-Bunau-Varilla-sopimuksen. Asiakirjassa Yhdysvaltojen hallitukselle myönnettiin ikuinen vuokrasopimus elintärkeästä vesiväylästä ja sitä ympäröivästä maasta 10 miljoonan dollarin maksua ja 250 000 dollarin vuotuista vuokraa vastaan. Vuoden 2024 luvuilla tämä paketti on lähes 360 miljoonan dollarin arvoinen. Itse kanava luovutettiin panamalaisille 31. joulukuuta 1999.
Vuonna 1885 Belgian kuningas Leopold II kaappasi Kongon hallinnan sillä verukkeella, että hän oli mukana humanitaarisessa ja hyväntekeväisyystyössä alueella. Todellisuudessa hän käytti hyväkseen maakunnan tuottoisat kumiviljelmät. Leopold hallitsi afrikkalaista siirtomaataan hämmästyttävän raa'asti. Lopulta kansainvälinen painostus pakotti murhanhimoisen monarkin luopumaan siirtomaasta. Alue myytiin Belgian hallitukselle vuonna 1908 77 miljoonan dollarin hintaan vuoden 2024 luvuilla.
Yhdysvallat osti Tanskan Länsi-Intian Tanskalta vuonna 1916 (kuvassa kauppa). Alue, joka koostuu kolmesta Karibianmeren pääsaaresta - edellä mainitusta Saint Croixista sekä Saint Johnista ja Saint Thomasista - ostettiin 25 miljoonalla dollarilla kultaa (719 miljoonaa dollaria vuonna 2024). Alue nimettiin uudelleen Yhdysvaltojen Neitsytsaariksi.
Suomen Jäniskoski-Niskakosken alueen ostaminen Neuvostoliitolle vuonna 1947 maksoi Moskovalle 700 miljoonaa Suomen markkaa. Nykyisen Luoteis-Venäjän alueella sijaitseva alue sisälsi vesivoimalaitoksen, jonka neuvostoliittolaiset halusivat rakentaa uudelleen sen jälkeen, kun se oli vaurioitunut toisen maailmansodan aikana.
Gwadar on satamakaupunki Pakistanin Balochistanin maakunnan lounaisrannikolla. Pakistan osti pienen erillisalueen Muscatilta ja Omanilta vuonna 1958 3 miljoonalla dollarilla, joka vuonna 2024 vastaa 32,5 miljoonaa dollaria. Gwadar on nykyään kattavan muutoksen kohteena, sillä sinne rakennetaan parhaillaan syväsatamaa. Lisäksi uusi lentokenttä on tarkoitus avata vuonna 2025.
Alankomaat otti 23. huhtikuuta 1949 haltuunsa Saksan Selfkantin ja Eltenin alueet sotavahinkojen korvauksena. Noin 10 000 kansalaisesta tuli yhtäkkiä naapurimaan asukkaita. Vuonna 1963 Länsi-Saksan hallitus maksoi 280 miljoonaa markkaa alueen palauttamisesta, ja se liitettiin Nordrhein-Westfaleniin. Kuvassa Eltenin kylä lähellä Emmerichiä Ala-Reinin varrella.
Vuonna 2012 Japani osti kiistanalaiset Senkaku-saaret yksityisiltä omistajilta, vaikka myös Kiina vaati asumattomia alueita. Japanin hallitus maksoi 2,1 miljardia jeniä, mikä vastaa 38 miljoonaa dollaria vuonna 2024.
Kiribatin tasavalta, joka on suvereeni valtio Mikronesiassa Tyynellämerellä sijaitsevalla Fidžin saarella Vanua Levulla, osti vuonna 2014 maata, jotta alueen merenpinta nousisi. Maa hankittiin Kiribatin asukkaiden mahdolliseksi turvapaikaksi siltä varalta, että heidän asuttamansa saaret joutuvat veden alle. Kauppa maksoi 14 miljoonaa dollaria vuonna 2024.
Lähteet: (Love Money) (The Business Standard) (BBC)
Maat, jotka ostivat muita maita ja alueita
Alueet, jotka suvereeni valtio on ostanut toiselta suvereenilta valtiolta
ELÄMÄNTAPA Historia
Tiesitkö, että Ranska osti Ruotsin omistaman Karibian saaren tai että Yhdysvallat osti Floridan Espanjalta? Ja tiesitkö Brittien ostaneen Singaporen? Lisäksi Japani otti riskin ja hankki saaren yksityiseltä myyjältä, vaikka Kiina vaati samaa aluetta. Historiaan on kirjattu lukuisia esimerkkejä siitä miten maat ovat napanneet toisia maita ja alueita, eikä aina parempaan suuntaan. Mutta missä ovat tapahtuneet erikoisimmat ja kiistanalaisimmat kaupat?
Käy läpi tämä maa-alueiden ja kaupunkien vaihtoja sisältävä portfolio ja selvitä mikä maa sai parhaan tarjouksen.