Tiesitkö, että alle 10 kasvia ovat väriltään sinisiä?
Ei ole mikään salaisuus, että vanhemmuus on haastavaa. Jos puhut kenelle tahansa tuntemallesi vanhemmalle, he todennäköisesti kertovat sinulle miten paljon he murehtivat kasvattavatko he lapsensa kaiken suhteen oikein. Vaikka parhaimmatkin vanhemmat tekevät aika ajoin asioita väärin, päivittäiset teot voivat toimia suurina oppimisen hetkinä.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin jatkaaksesi lukemista.
Yksi asia, jonka jo esikouluikäiset lapset huomaavat, on sääntöjen epäjohdonmukaisuus. Lapset huomaavat, kun sääntöjä sovelletaan epäoikeudenmukaisesti sekä, kun aikuiset sanovat yhtä ja tekevät sitten toista.
Sääntöjen ja niiden soveltamistavan epäjohdonmukaisuus voi valitettavasti vaikeuttaa lasten turvallisuuden tunnetta. Se voi myös vaikeuttaa lasten luottamusta vanhempia kohtaan.
Jotta lasten tunnekehitystä voidaan edistää asianmukaisesti, asiantuntijat neuvovat ilmoittamaan lapsille selkeät säännöt ja johdonmukaiset seuraukset.
Kaikenikäiset lapset pitävät ja tarvitsevat rutiineja. Tutkimukset osoittavat, että rutiinit ovat tärkeitä lasten kehitykselle. Jopa hyvin pienet lapset huomaavat pienet muutokset päivittäisissä aikatauluissa.
Päivittäisillä rutiineilla voi olla symbolisen merkityksen lisäksi myös käytännöllinen tarkoitus. Rutiinit osoittavat lapsille esimerkiksi kotitöiden tekemisen tärkeyden.
Rutiinien luomisen ja ylläpitämisen ei tarvitse olla monimutkaista. Kyse voi olla niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kirjan lukeminen ennen nukkumaanmenoa tai musiikin kuunteleminen aamiaisen aikana.
Lapset ovat hyvin tarkkanäköisiä ja huomaavat pienimmätkin jännitteet vanhempien välillä. Lapset kiinnittävät huomiota pieniin muutoksiin viestinnässä sekä vanhempien kehonkielessä.
Valitettavasti aikuisten väliset ristiriidat kotona voivat luoda jännittyneen ilmapiirin, joka voi aiheuttaa lapsille hämmennystä tai tunne-elämän epävarmuutta.
Jos aikuisten välille syntyy ristiriita, lapsille on vakuutettava, että vaikka vanhemmat joskus riitelevätkin, se ei tarkoita etteivät he rakastaisi toisiaan.
Erään tutkimuksen mukaan 32 prosenttia kahdeksan- ja 13-vuotiaista lapsista ilmoitti tuntevansa itsensä ”merkityksettömäksi”, kun heidän vanhempansa käyttivät puhelinta samaan aikaan kun perhe vietti aikaa yhdessä.
Valitettavasti työn ja kodin hoitamisen ohella läsnäoleva vanhempi vaatii sellaista panostusta, jota ei ole aina mahdollista.
On tietysti epärealistista odottaa, että vanhemmat eivät koskaan ole hajamielisiä. Vanhemmat saattavat kuitenkin huomata, että häiriötekijöiden vähentäminen voi auttaa huomattavasti.
Lapsilla on myös taipumus tunnistaa ystävälliset teot, usein enemmän kuin aikuisilla. Lapset katsovat vanhempiaan päivittäin ja usein peilaavat heidän käyttäytymistä.
Kun lapset näkevät vanhempiensa auttavan iäkästä naapuria tai tekevän palveluksen ystävälle, he sisäistävät tuon ystävällisyyden ja käyttävät sitä oman maailmankuvan muodostamiseen.
Lasten altistaminen ystävällisyydelle päivittäisten tekojen kautta voi auttaa opettamaan heille empatiaa ja myötätuntoa sekä itseään ja muita kohtaan.
Lapset huomaavat, kun heidän vanhempansa osoittavat toisilleen hellyyttä. Näyttämällä näitä tekoja he oppivat miltä rakkaus näyttää ja miten rakkautta ilmaistaan.
Vaikka he silloin tällöin päättäisivätkin, että vanhempiensa suuteleminen on noloa ja valittaisivat miten se ”ällöttää heitä”...”.
Fyysinen kiintymyssuhde lapsiin on tärkeää. Pienillä eleillä, kuten halauksilla tai kädestä pitämisellä, voi olla suuri vaikutus lapseen.
Samalla tavalla kuin lapset huomaavat, kun vanhemmat ovat hajamielisiä, he huomaavat myös sen, kun vanhemmat ovat täysin läsnä ja valmiita viettämään aikaa heidän kanssaan.
Jokapäiväisen elämän paineiden keskellä voi olla vaikeaa löytää aikaa vain perheen kesken. Muista kuitenkin, että lyhytkin aika perheen kanssa on parempi kuin ei mitään.
Pienet teot, kuten lasten tapaaminen kotimatkalla koulusta, eivät jää huomaamatta. Ne voivat auttaa vanhempia ja lapsia tuntemaan yhteenkuuluvuutta.
Lapset tarkkailevat miten heidän vanhempansa suhtautuvat muihin ihmisiin heidän elämässään, olivatpa ne sitten perheenjäseniä, ystäviä, työtovereita tai naapureita.
Kun lapset näkevät aikuisten tarjoavan rohkaisevia sanoja, he oppivat olemaan empaattisia. Sitä vastoin kielteiset sanat ja vähättely voivat opettaa lapsia olemaan torjuvia.
Kukaan ei tietenkään ole täydellinen. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että empatia on opittu taito ja lapset oppivat sen tarkkailemalla aikuisten vuorovaikutusta toisten henkilöiden kanssa.
Lapsilla on taipumus huomata, kun vanhemmat antavat tunnustusta heidän pienille saavutuksilleen. Tietenkin on tavallista juhlia suuria asioita, kuten esimerkiksi kävelyn oppimista.
Pienempien voittojen juhliminen lasten vanhetessa on kuitenkin aivan yhtä tärkeää. Hyvänä esimerkkinä on lasten kiittäminen siitä, että he siivoavat jälkensä.
Tietyt tehtävät voivat olla lapsille vaikeampia, joten kun he saavat tunnustusta siitä, että he onnistuvat suoriutumaan tietyistä tehtävistä, heidän itsetuntonsa ja itseluottamuksensa vahvistuu.
Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä asiana lapset ovat hyvin perillä siitä miten heidän vanhempansa käsittelevät stressiä. Tunnesäätely on yksi suurimmista haasteista, joita vanhemmat kohtaavat.
On väistämätöntä, että lapset altistuvat stressille jossain vaiheessa elämäänsä. Lapsien tapa käsitellä stressiä heijastelee usein sitä, mitä he havaitsevat vanhempiensa käyttäytymisessä.
Yleensä vanhempien on parasta kertoa avoimesti tunteistaan ja antaa lasten tehdä samoin. Istu lastesi kanssa alas, kun he ilmaisevat tunteitaan, ja opettele samalla myös itse säätelemään tunteita paremmin.
Lähteet: (YourTango) (HuffPost)
Asiat, jotka lapset huomaavat paremmin kuin heidän vanhempansa ymmärtävät
Kuinka tarkkaavaisia lapset ovat?
ELÄMÄNTAPA Vanhemmuus
Ei ole mikään salaisuus, että vanhemmuus on haastavaa. Jos puhut kenelle tahansa tuntemallesi vanhemmalle, he todennäköisesti kertovat sinulle miten paljon he murehtivat kasvattavatko he lapsensa kaiken suhteen oikein. Vaikka parhaimmatkin vanhemmat tekevät aika ajoin asioita väärin, päivittäiset teot voivat toimia suurina oppimisen hetkinä.
Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta lisää? Klikkaa galleriassa eteenpäin jatkaaksesi lukemista.