Muutamista sekunneista jopa moniin vuosiin
Euroopan unionin uusimmassa Kremliin kohdistuvassa pakotepaketissa pyritään heikentämään aiempien asetusten porsaanreikiä. Uusimmalla pakotepaketilla pyritään myös estämään Venäjän, Pohjois-Korean ja Kiinan välisten suhteiden lisääntyminen. Kohteena on erityisesti liike-elämän etujen ja valtioiden välinen sotilaallinen yhteistyö. On epäselvää, onnistuvatko nämä pakotteet tässä, mutta toimenpiteet ovat varmasti iskeviä ja todennäköisesti herättävät levottomuutta Venäjän vaikeuksissa olevassa taloudessa.
Haluatko tietää lisää uusimmasta pakotepaketista? Klikkaa galleriassa eteenpäin saadaksesi aiheesta lisätietoja.
Euroopan unioni antoi 16. joulukuuta 15. pakotepaketin Venäjää vastaan. Pakotteet kohdistuivat erityisesti 52 alukseen, joita Kreml käyttää länsimaisten öljyrajoitusten kiertämiseen.
EU:n ministerit yrittävät edelleen yrittää heikentää Venäjän sotatoimia Ukrainassa. Tällä kertaa pakotteet kohdistuvat kahteen Venäjän liittolaiseen: Kiina ja Pohjois-Korea.
EU:n uusimmat pakotteet kohdistuvat 54 henkilöön ja 30 yritykseen, jotka avustavat Venäjän valtiota. Pakotteiden tarkoituksena on estää yhteistyö Kremlin kanssa.
Kahta Pohjois-Korean korkeaa virkamiestä (puolustusministeri ja Korean kansanarmeijan apulaisesikuntapäällikkö) ja 52 muuta henkilöä uhkaa nyt maahantulokielto Eurooppaan sekä tarvittaessa varojen jäädyttäminen.
Näiden kahden virkailijan kohdentaminen johtuu Pohjois-Korean joukkojen lisääntyneestä läsnäolosta Venäjän rintamalinjoilla sen kiihtyvässä sodassa Ukrainan kanssa.
Toimenpiteillä pyritään pelottelemaan joitakin Venäjän läheisimpiä liittolaisia, jotka toimittavat sotilasaseita ja -laitteita valtiolle ja uhmaavat alueen aiempia pakotteita.
EU:n ulkoministerit väittävät, että ulkomaisten yksiköiden osallistuminen Venäjän sotatoimiin on ”konfliktin vaarallinen laajentuminen”.
Venäjän niin sanotuilla ”varjolaivoilla” tarkoitetaan aluksia, jotka eivät purjehdi Euroopan unionin lipun alla ja joilla ei ole lupaa telakoitua Euroopan maaperälle.
EU:n ulkoministerit uskovat, että näitä aluksia käytetään ”riskialttiisiin laivakuljetuksiin”, joissa kuljetetaan pääasiassa venäläistä öljyä, aseita ja viljaa.
Vaikka EU väittää, että näillä toimenpiteillä pyritään tukemaan Ukrainan sotatoimia, niillä on myös poliittinen strategia, jolla pyritään heikentämään Pohjois-Korean, Kiinan ja Venäjän välisiä suhteita.
Henkilöiden lisäksi pakotteet kohdistuvat myös 32 muuhun yritykseen, joita syytetään Venäjän sotilaallisen toiminnan tukemisesta.
Nämä yritykset ovat enimmäkseen venäläisiä ja kiinalaisia, mutta mukana on myös kaksi serbialaista yritystä sekä iranilaisia, intialaisia ja emiraattien yrityksiä.
Tiukemmat rajoitukset kohdistuvat näiden yritysten liiketoimintaan, erityisesti ”kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian sekä kehittyneen teknologian tuotteiden” osalta.
Uusissa pakotteissa Euroopan unioni nimeää myös sen sotilasyksikön, joka toteutti hyökkäyksen Kiovan lastensairaalaan heinäkuussa 2024.
Euroopan unionin toimijoille, jotka ovat huolissaan siitä miten uusin pakotepaketti vaikuttaa niiden liiketoimintaetuihin, tarjotaan mahdollisuus luopua Venäjältä, jotta he voisivat hyötyä poikkeuksista.
Pakettiin sisältyy myös ”tappioiden takaisinperintää koskeva poikkeus” ja muita etuja eurooppalaisille arvopaperikeskuksille, joihin Kreml on kohdistanut vastatoimia.
Tämä lauseke melkein tuhosi pakotepaketin edellisviikolla, ja sitä jouduttiin mukauttamaan, jotta Latvian ja Liettuan veto-oikeudet voitettiin, sillä ne syyttivät poikkeuksia siitä, että ne tarjoaisivat ”liikaa poliittista suojaa Venäjällä pysymiselle”.
Myös Slovakia pyrki laajentamaan poikkeuksia, jotta se voisi lähettää jalostettua venäläistä öljyä Tšekkiin. Vaikka Tšekki ilmoitti pyrkivänsä lopettamaan sopimuksen, Slovakia totesi, että sen jalostamo on riippuvainen tästä toiminnasta pysyäkseen hengissä.
Uusin pakotepaketti liittyy Venäjän ja Intian joulukuussa allekirjoittamaan 13 miljardin Yhdysvaltojen dollarin öljysopimukseen.
Maiden välinen 10-vuotinen sopimus turvaa 500 000 öljytynnyrin toimitukset päivässä, mikä vastaa noin 0,5 prosenttia maailman kokonaistoimituksista.
Vuodesta 2022 lähtien Intian öljyntuonti Venäjältä on kasvanut merkittävästi. Öljytuotteiden ”jälleenvienti” EU:ssa on ollut menestyksekäs strategia, jolla on kierretty Euroopan unionin Venäjän öljyä koskevaa vientikieltoa.
Näin ollen Euroopan unioni osti vuonna 2024 kokonaisuudessaan 20 prosenttia enemmän öljyä venäläistä öljyä jalostavilta intialaisilta jalostamoilta kuin vuonna 2023. Jalostettujen tuotteiden ostaminen välittäjiltä ei ole teknisesti aiempien sääntöjen vastaista.
Samoin Venäjä on käyttänyt kolmansia maita kiertääkseen eurooppalaisia kieltoja. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa valmistetut ajoneuvot ovat kulkeneet Venäjälle Azerbaidžanin kautta. Myös amerikkalaisia tietokonesiruja on ostettu Kiinan kautta, vaikka ne ovat toinen länsimaisten pakotteiden kohteena oleva tuote.
Uusin pakotepaketti, joka on toteutettu myös yhteistyössä Yhdysvaltojen ja muiden EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, on vastaus aiempien pakotepakettien porsaanreikiin.
Euroopan unioni ja sen liittolaiset toivovat, että Venäjän talous kärsii edelleen uusien säännösten vuoksi. Maan inflaatio on korkea (lähes 9 prosenttia), ja lainakustannukset ovat saavuttaneet huippunsa.
Ukraina vaatii myös lisäpakotteiden asettamista Venäjälle erityisesti Mustallamerellä uponneen vanhentuneen säiliöaluksen aiheuttaman ympäristökatastrofin vuoksi.
Vakavan myrskyn aikana Krimin edustalla säiliöalus katkesi kahtia. Myös toinen säiliöalus joutui myrskyn aikana vaikeuksiin. Alukset kuljettivat yhteensä 9 000 tonnia öljyä. Myrskyolosuhteiden vuoksi 3 000 tonnia ölyjä vuoti, mikä johti valtavaan öljyvuotoon.
Ukraina väittää, että Venäjä käyttäytyi holtittomasti ja rikkoi toimintasääntöjä, mikä aiheutti yhden pahimmista ympäristökatastrofeista, joita Mustallamerellä on koskaan tapahtunut.
Nähtäväksi jää toimivatko viimeisimmät pakotteet Venäjää ja sen liittolaisia vastaan. Euroopan unioni on edelleen vakaa kannassaan, jonka mukaan se laajentaa jatkuvasti toimenpiteitä Kremlin sotatoimien heikentämiseksi Ukrainassa.
Lähteet: (Eunews) (The Independent) (Sky News) (The Guardian) (Politico)
Uudet EU:n pakotteet kohdistuvat Venäjän "varjolaivastoon”
Viimeisimmän pakotepaketin kohteena on noin 54 yksityishenkilöä ja 32 yhteisöä
ELÄMÄNTAPA Eu
Euroopan unionin uusimmassa Kremliin kohdistuvassa pakotepaketissa pyritään heikentämään aiempien asetusten porsaanreikiä. Uusimmalla pakotepaketilla pyritään myös estämään Venäjän, Pohjois-Korean ja Kiinan välisten suhteiden lisääntyminen. Kohteena on erityisesti liike-elämän etujen ja valtioiden välinen sotilaallinen yhteistyö. On epäselvää, onnistuvatko nämä pakotteet tässä, mutta toimenpiteet ovat varmasti iskeviä ja todennäköisesti herättävät levottomuutta Venäjän vaikeuksissa olevassa taloudessa.
Haluatko tietää lisää uusimmasta pakotepaketista? Klikkaa galleriassa eteenpäin saadaksesi aiheesta lisätietoja.