Latinan nousu ja lasku
Etelä-Korean presidentti Yoon Suk Yeol joutui epäonnistuneen poliittisen kautensa käännekohtaan 3. joulukuuta. Yeolin kannatusluku oli alle 20 prosenttia, ja hän otti käyttöön poikkeustilan, joka perustui ilmeisesti perusteettomiin väitteisiin, joiden mukaan Pohjois-Koreaa tukevat hallituksen vastaiset liikkeet uhkasivat kansakuntaa. Mielenosoitukset puhkesivat, ja oppositiopuolueet pyrkivät estämään presidentin päätöksen täytäntöönpanon.
Mitä tapahtuu seuraavaksi yhdelle Amerikan läheisimmistä Aasian ja Tyynenmeren alueen liittolaisista? Lue lisää klikkaamalla galleriassa eteenpäin.
Etelä-Korean raivostuneet kansalaiset ovat järjestäneet mielenosoituksia ja yövartioita kynttilänvalossa eri puolilla Etelä-Koreaa sen jälkeen, kun presidentti otti yllättäen käyttöön poikkeustilan.
CNN:n haastattelujen mukaan ihmiset ilmaisivat ”hämmennystään” presidentin päätöksestä, ja jotkut kutsuivat siirtoa ”hulluuden teoksi”.
Etelä-Korean perustuslaki sallii presidentin ottaa käyttöön poikkeustilan ”sota-aikana, sodan kaltaisissa tilanteissa tai muissa vastaavissa kansallisissa hätätilanteissa”.
Poikkeustilalla tarkoitetaan kansalaisoikeuksien, kuten lehdistönvapauden sekä mielenosoitus- ja kokoontumisvapauden, väliaikaista lakkauttamista sekä lehdistön- ja kokoontumisvapauden rajoittamista, sekä eri valtion virastojen ja jopa tuomioistuinten toiminnan väliaikaista rajoittamista.
Etelä-Korean presidentti Yoon Suk Yeol otti 3. joulukuuta käyttöön poikkeustilan. Se oli rohkea veto kiistellyn johtajan taholta, joka joutuu kohtaamaan korruptioskandaaleja. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Etelä-Koreassa on toteutettu tällainen toimenpide viiteen vuosikymmeneen.
Yoon teki päätöksen osana strategiaa, jolla hän pyrkii eroon ”valtionvastaisista” liikkeistä, joiden hän väittää tukevan Pohjois-Koreaa, vaikkei hän tarjonnut mitään todisteita asiasta.
Heti päätöksen jälkeen tuhannet mielenosoittajat kerääntyivät parlamentin ulkopuolelle vastustamaan poikkeustilan toteuttamista. Lisäksi oppositiojohtajat pyrkivät estämään Yoonin päätöksen.
Vaikka poikkeustila kesti maassa vain kuusi tuntia parlamentin lopetettua toimenpiteen yksimielisesti, vastareaktio on osoittautunut haitalliseksi Etelä-Korean johtajalle.
Viraltapanomenettelyt ovat nyt käynnissä oppositiojohtajien kutsuman ”kapinallisen käytöksen” vuoksi. Parlamentti äänestää toimenpiteestä tulevien päivien aikana.
Parlamentti, joka koostuu suurelta osin oppositiopuolueista, on turhauttanut johtajaa, sillä hän ei ole pystynyt juurikaan saattamaan politiikkaansa lainsäädäntöön.
Kun poikkeustila astui voimaan, naamioituneet joukot ja poliisit tunkeutuivat kansalliskokouksen parlamenttiin, ja henkilökunta kapinoi sammuttimien kanssa.
Oppositiojohtajat kehottivat kansalaisia protestoimaan tätä vaarallista siirtoa vastaan: ”Panssarivaunut, panssaroidut miehistönkuljetusvaunut ja sotilaat aseiden ja veitsien kanssa tulevat hallitsemaan maata... Kansalaiset, tulkaa kansalliskokoukseen.”
Lainsäätäjien, jotka halusivat määrätietoisesti estää presidentin radikaalin siirron, nähtiin kiipeilevän aitojen ja barrikadien yli päästäkseen äänestyskammioon.
Toimenpiteen nostamisen jälkeen mielenosoittajat kokoontuivat parlamentin ulkopuolelle taputtaen ja huutaen ”Me voitimme!”.
Jos Yoon asetetaan syytteeseen, se on kolmas kerta viimeisten 20 vuoden aikana.
Ennen skandaalia Yoonin suosio maassa oli alle 20 prosenttia. Poikkeustilan käyttöönotto ei todennäköisesti ole parantanut näitä lukuja, sillä julkinen vastareaktio lisääntyy edelleen.
Poikkeustilan täytäntöönpano on kylmäävä muistutus Etelä-Korean väkivaltaisesta menneisyydestä, erityisesti Gwangjun kansannoususta vuonna 1980, jossa kuoli satoja ihmisiä. Heidän joukossa oli myös monia opiskelijoita.
Ennen Yoonin päätöstä oli jo kuukausia spekuloitu, että presidentti pyrkisi tällaiseen toimenpiteeseen, erityisesti korruptiosyytösten jälkeen.
Vallan väärinkäyttö ja korruptio ovat tulvineet maan poliittista johtoa vuosikymmenien ajan. Etelä-Korean entisiä johtajia on tutkittu muun muassa osakekurssien manipuloinnista ja lahjusten vastaanottamisesta.
Kriisi maassa, joka on Yhdysvaltojen keskeinen liittolainen ja yksi Aasian vahvimmista talouksista, aiheutti huolta kansainvälisesti.
Yhdysvaltojen apulaisulkoministeri Kurt Campbell ilmaisi ”vakavan huolensa” tapahtumista. Yhdysvalloilla on Etelä-Koreassa noin 28 500 sotilasta.
Valkoisen talon tiedottaja ilmaisi helpotuksensa Yoonin poikkeustilan täytäntöönpanon peruuttamisesta ja ”kunnioitti kansalliskokouksen äänestystä sen lopettamisesta”.
Yhdysvallat on edelleen huolissaan liittolaisvaltionsa poliittisesta epävakaudesta. Erityisesti kun huomioidaan, että niiden yhteinen ”vihollinen” Pohjois-Korea voi saada poliittisia etuja.
Yoonin kaatuminen tapahtui kuukausia sen jälkeen, kun hänen poliittinen puolueensa kärsi tappion parlamenttivaaleissa. Seurauksena oppositiopuolueet saivat kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista.
Washingtonissa toimiva Brunswick Group -ajatushautomo ilmaisi huolensa Etelä-Koreaa koskevista nykyisistä käsityksistä ”aikana, jolloin aggressiivinen Kiina ja demokratian yleinen heikkeneminen maailmanlaajuisesti ovat suuria huolenaiheita Yhdysvaltojen kansalliselle turvallisuudelle”.
Kansainväliset tiedotusvälineet ovat yhtä mieltä siitä, että Yoonin impulsiivinen siirto on todennäköisesti takaisku yhdelle Aasian ja Tyynenmeren alueen vahvimmista demokraattisista maista.
Tämä on erityisen huolestuttavaa Etelä-Korean liittolaisten kannalta. Kasvavat jännitteet Pohjois-Korean ja Kiinan kanssa työllistävät edelleen poliittisia asialistoja.
Alueen vakaimpiin talouksiin kuuluvana maan osakemarkkinat joutuivat kärsimään, kun koko Etelä-Korean laajuisia lakkoja koskevat kehotukset ja maan suuryritysten huolenaiheet saivat maan osakemarkkinat laskemaan. Etelä-Korean osakkeet putosivat yön aikana 1,4 prosenttia.
Vaikka Etelä-Korean valuutta won pysyy vakaana, se on kahden vuoden alimmillaan suhteessa Yhdysvaltojen dollariin.
Etelä-Korean kansalaiset, jotka pelkäsivät jatkuvaa poikkeustilaa ja mahdollisia väkivaltaisia seurauksia, kerääntyivät supermarketteihin heti toimenpiteen jälkeen keräämään mahdollisimman paljon säilyviä elintarvikkeita.
Lähteet: (AP News) (BBC) (Reuters) (CBS News) (CNN)
Etelä-Korean kriisi pahenee poikkeustilan aiheuttaman kaaoksen jälkeen
Presidentti Yoon Suk Yeolia uhkaa syytteen nostaminen, kun kansa osoittaa mieltään
ELÄMÄNTAPA Aasia
Etelä-Korean presidentti Yoon Suk Yeol joutui epäonnistuneen poliittisen kautensa käännekohtaan 3. joulukuuta. Yeolin kannatusluku oli alle 20 prosenttia, ja hän otti käyttöön poikkeustilan, joka perustui ilmeisesti perusteettomiin väitteisiin, joiden mukaan Pohjois-Koreaa tukevat hallituksen vastaiset liikkeet uhkasivat kansakuntaa. Mielenosoitukset puhkesivat, ja oppositiopuolueet pyrkivät estämään presidentin päätöksen täytäntöönpanon.
Mitä tapahtuu seuraavaksi yhdelle Amerikan läheisimmistä Aasian ja Tyynenmeren alueen liittolaisista? Lue lisää klikkaamalla galleriassa eteenpäin.