Latinan nousu ja lasku
Vuosi 2024 on ollut maailman kuolettavin vuosi lapsille, vaikka käytössä on ollut vankka ja yksityiskohtainen kansainvälinen humanitaarinen lainsäädäntö ja ohjeistus, joissa kielletään tiukasti siviileihin kohdistuvat hyökkäykset ja joissa erityisesti puolustetaan lasten suojelua. Erityisesti Gazan ja Libanonin äkilliset väkivaltaisuudet ovat vaikuttaneet siihen, että sodan ja konfliktin seurauksena kuolleiden tai vammautuneiden lasten määrä on järkyttävän suuri. Valtiollisten ja valtiosta riippumattomien aseellisten ryhmien on noudatettava maltillisuutta, jotta tämä huolestuttava suuntaus ei jatkuisi tästä eteenpäin.
Haluatko oppia lisää konfliktialueiden lasten haasteista? Klikkaa galleriassa eteenpäin saadaksesi aiheesta lisätietoja.
Yli 400 miljoonaa lasta on loukussa alueilla, joilla on käynnissä väkivaltainen konflikti. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden selkeistä ohjeista ja määräyksistä huolimatta lapsiin kohdistuvat hyökkäykset ovat kolminkertaistuneet vuodesta 2010.
Sodan ja väkivallan aiheuttamien traumojen lisäksi lapset jäävät joskus orvoiksi tai heidät erotetaan huoltajistaan. Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan joka kuudes maailman lapsista elää konfliktialueilla.
UNICEFin mukaan helmikuussa 2024 vähintään 17 000 lasta oli joko jäänyt orvoksi tai heidät oli erotettu vanhemmistaan Gazassa.
Raporttien mukaan Gazan sodan alusta lähtien ainakin 17 400 lasta on saanut surmansa. Lisäksi monet muut ovat jääneet loukkuun raunioiden alle tai ovat muuten kateissa.
Kymmenettuhannet lapset ovat loukkaantuneet ja monet vammautuneet pysyvästi. Lääkärit raportoivat järkyttävästä määrästä amputointeja Israelin ilmaiskujen vuoksi. Lääkintätarvikkeiden rajallisuuden vuoksi monet näistä leikkauksista tehtiin kokonaan ilman nukutusta.
Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan pelkästään konfliktin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana jokaisena päivänä yli 10 gazalaista lasta menetti toisen tai molemmat jalkansa.
Ennen sodan alkamista Gazassa UNICEF oli arvioinut, että puoli miljoonaa lasta tarvitsi psykososiaalista tukea. Nykyään luku on reilusti yli miljoona.
Vain kahden kuukauden aikana Israelin Libanonin vastaisessa sodassa kuoli yli 200 lasta. Syyskuun ja marraskuun 2024 välisenä aikana tapettiin keskimäärin kolme lasta vuorokaudessa.
Sadattuhannet lapset jäivät kodittomiksi Libanonissa. Koulut jouduttiin sulkemaan, kun Israelin kiihtyvät ilmaiskut lamauttivat elämän suurimmassa osassa Etelä-Libanonia ja sen pääkaupungissa Beirutissa.
Ukrainan sodan ensimmäisen puolentoista vuoden aikana yli 500 lasta oli saanut surmansa venäläisten hyökkäyksissä. Reilusti yli tuhat lasta on lisäksi loukkaantunut.
Heinäkuussa 2024 venäläinen ilmaisku kohdistui Kiovassa sijaitsevaan lastensairaalaan, jossa viisi lasta kuoli ja 190 loukkaantui.
Syyrian konfliktin alkamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta, ja lapset ovat joutuneet kokemaan sodan kauhut. Vuosina 2011-2023 Syyriassa kuoli yli 30 100 lasta, ja lähes 200 lasta kuoli kidutukseen.
Lisäksi 5 229 lasta on edelleen kadonnut väkisin tai aseistetut ryhmät pitävät heitä vangittuina. Nämä toimet ovat valtaosin Syyrian hallinnon joukkojen tekemiä. Perheet etsivät edelleen epätoivoisesti lastensa olinpaikkaa.
Sudanissa meneillään oleva konflikti ei ole säästänyt lapsia. Vuoteen 2023 mennessä ainakin 190 lasta oli sodan uhreja, ja lisäksi 1 700 lasta oli loukkaantunut. Raportointitoimien epäjohdonmukaisuuden vuoksi luvut ovat todennäköisesti hyvin paljon suurempia.
Myanmarin kiihtyvä konflikti on asettanut myös lapset tuhon keskipisteeseen. Koko maassa siirtymään joutuneista 3,4 miljoonasta ihmisestä yli 40 prosenttia on lapsia.
Pelkästään vuonna 2024 Myanmarin väkivaltaisuuksissa on kuollut tai vammautunut yhteensä 650 ihmistä. Marraskuussa 2024 kirkkoon tehdyssä ilmaiskussa kuoli seitsemän lasta, jotka olivat pelaamassa jalkapalloa kirkon alueella.
Hyväntekeväisyysjärjestö War Childin mukaan Kongon demokraattista tasavaltaa pidetään ”maailman pahimpana paikkana olla lapsi”. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että aseelliset joukot värväävät lapsia, maassa esiintyy paljon seksuaalista väkivaltaa, sekä lapsia tapetaan ja silvotaan.
Väkivallan ja sodan kauhuista selviytyneiden lasten selviytyminen on vasta alkua. Konfliktitilanteissa elävien lasten keskuudessa esiintyy paljon traumaperäistä stressihäiriötä, ahdistusta, masennusta ja muita mielenterveysongelmia.
Lapset, jotka elävät jatkuvissa konflikteissa, kuten Syyriassa, Gazassa, Haitissa ja Jemenissä, ovat vaarassa saada elinikäisiä fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita.
Koulutusmahdollisuuksien tilapäisillä tai pysyvillä katkoksilla konfliktialueilla voi olla myös pitkäaikaisia vaikutuksia lasten kehitykseen. Monilla konfliktialueilla koulut muutetaan tilapäisiksi suojiksi.
Lapset, jotka ovat kärsineet aliravitsemuksesta tai nälänhädästä, lääkkeiden tai hoitojen epäämisestä tai jotka jäävät vaille muita elintärkeitä tarpeita, voivat joutua kärsimään pitkän aikavälin vaikutuksista kehitykseen ja hyvinvointiin.
Monet sodan runtelemien maiden lapset elävät joka päivä tietämättä näkevätkö he huomista. Pommitusten ja muun ahdistavan epävarmuuden keskellä jotkut lapset ovat saattaneet myös nähdä perheensä, ystäviensä tai jopa koko naapurustonsa kuolevan.
Asuinalueelta muualle siirtymään joutuneet lapset ovat saattaneet kokea myös kotiensa, koulujensa ja asuinalueidensa tuhoutumisen. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun arvion mukaan 47 prosenttia pakkosiirretyistä on lapsia.
Vuosina 2018-2023 pakolaisina syntyy vuosittain keskimäärin kaksi miljoonaa lasta. Vuonna 2023 maailmassa oli noin 47,2 miljoonaa lasta, joita pidetään siirtymään joutuneina tai pakolaisina.
Kotiseudultaan siirtymään joutuneiden lasten ja pakolaislasten määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2010, minkä vuoksi lapset ovat yliedustettuina pakolaisväestön joukossa.
Nämä luvut ovat hämmästyttäviä. Vaikka lapset muodostavat vain kolmanneksen maailman väestöstä, he muodostavat 40 prosenttia maailman pakolaisväestöstä.
War Child -järjestön toimitusjohtaja Rob Williams toteaa: ”Tämä ei ole vain huono aika olla lapsi, vaan yksi lähihistorian vaarallisimmista ajoista olla lapsi.”
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus, joka koskee lasten suojelua aseellisissa konflikteissa, on vankka. Silti sekä valtiolliset ja valtiosta riippumattomat aseelliset ryhmät rikkovat edelleen näitä säännöksiä.
Järkyttävien lukujen, jotka kertovat sotien ja konfliktien keskelle joutuneiden lasten todellisuudesta kaikkialla maailmassa, pitäisi vähintäänkin herättää maltillisuutta. Kaikkien siviilien ja siviili-infrastruktuurin henkeä olisi suojeltava lapsiin kohdistuvien vahinkojen vähentämiseksi.
Lähteet: (UNICEF) (Al Jazeera) (Syrian Network for Human Rights) (UNHCR) (Migration Data Portal) (War Child) (International Committee of the Red Cross)
Kun lapset joutuvat konfliktin kohteeksi
Muun muassa Ukrainan ja Gazan alueella
ELÄMÄNTAPA Gaza
Vuosi 2024 on ollut maailman kuolettavin vuosi lapsille, vaikka käytössä on ollut vankka ja yksityiskohtainen kansainvälinen humanitaarinen lainsäädäntö ja ohjeistus, joissa kielletään tiukasti siviileihin kohdistuvat hyökkäykset ja joissa erityisesti puolustetaan lasten suojelua. Erityisesti Gazan ja Libanonin äkilliset väkivaltaisuudet ovat vaikuttaneet siihen, että sodan ja konfliktin seurauksena kuolleiden tai vammautuneiden lasten määrä on järkyttävän suuri. Valtiollisten ja valtiosta riippumattomien aseellisten ryhmien on noudatettava maltillisuutta, jotta tämä huolestuttava suuntaus ei jatkuisi tästä eteenpäin.
Haluatko oppia lisää konfliktialueiden lasten haasteista? Klikkaa galleriassa eteenpäin saadaksesi aiheesta lisätietoja.