▲

Vuosi 2024 on ollut poikkeuksellinen hetki maailmanlaajuiselle demokratialle, sillä lähes kaksi miljardia ihmistä on äänestänyt. Kansallisia vaaleja on pidetty yli 60 maassa, mukaan lukien maailman suurimmat demokratiat - Intia, Yhdysvallat ja Indonesia - sekä Euroopan unionissa, ja ne edustavat yhteensä lähes puolta maapallon väestöstä.

Oletko kiinnostunut tietämään aiheesta tarkemmin? Klikkaa eteenpäin ja selvitä vuoden 2024 tärkeimmät vaalit.

▲

Bangladeshin pääministeri Sheikh Hasina varmisti neljännen kautensa Bangladeshissa pidetyissä vaaleissa 7. tammikuuta, joissa ei ollut juurikaan vastalauseita. Joukkomielenosoitusten jälkeen hän erosi elokuussa, ja Nobel-palkittu Muhammad Yunus johtaa nyt maan väliaikaista hallitusta.

▲

Taiwanin 13. tammikuuta pidetyissä vaaleissa demokraattinen edistyspuolue säilytti puheenjohtajuuden Lai Ching-te:n voiton myötä, mutta menetti lainsäädännöllisen enemmistönsä Pekingille myötämieliselle Kuomintang-puolueelle. Tämä muutos vaikeutti Lai Ching-te:n Kiina-skeptistä ohjelmaa.

▲

El Salvadorin presidentti Nayib Bukele valittiin uudelleen lähes 85 prosentin äänillä 4. helmikuuta. Bukelen New Ideas -puolue sai ylivoimaisen enemmistön parlamentissa huolimatta huolista, jotka koskevat demokratian taantumista El Salvadorissa.

▲

Presidentti Ilham Alijev varmisti 7. helmikuuta viidennen kautensa 92 prosentin äänisaaliilla ennenaikaisissa vaaleissa sen jälkeen, kun hänen suosionsa oli kasvanut Azerbaidžanin voitettua Vuoristo-Karabahissa.

▲

Sotilaallista manipulointia koskevista syytöksistä huolimatta Pakistanin Tehreek-e-Insafin (PTI) tukemat ehdokkaat voittivat 8. helmikuuta Pakistanin vaaleissa enemmistön. Shehbaz Sharifin johtama armeijan tukema kokoomus nousi kuitenkin lopulta valtaan.

▲

Kokoomuksen Alexander Stubb voitti Suomen presidenttiehdokkuuden 51,6 prosentin äänillä 11. helmikuuta voittaen vihreiden Pekka Haaviston. Kampanjassa keskityttiin kansalliseen turvallisuuteen, Natoon ja Venäjän-suhteisiin Ukrainan jatkuvien jännitteiden keskellä.

▲

Prabowo Subianto, jota väistyvä presidentti Jokowi kannatti, voitti Indonesian presidentinvaalin 14. helmikuuta. Subianton ohjelmassa keskityttiin talouskehitykseen, puolueettomuuteen ja populistiseen ilmaiseen koululounasohjelmaan, joka jatkaa Jokowin politiikkaa.

▲

Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenka, joka on ollut vallassa vuodesta 1994 lähtien ja yksi Vladimir Putinin läheisimmistä liittolaisista, lujitti 25. helmikuuta valtaansa kiistanalaisissa parlamenttivaaleissa.

▲

Portugalin parlamenttivaaleissa 10. maaliskuuta Luís Montenegron johtama keskustaoikeistolainen Demokraattinen liitto voitti niukan enemmistön. Puolue muodosti vähemmistöhallituksen ilman äärioikeistolaista Chega-puoluetta.

▲

Presidentti Vladimir Putin voitti maaliskuussa viidennen virkakautensa lähes 90 prosentin äänillä laajalti arvostelluissa vaaleissa. Putinista voi tulla Venäjän pitkäaikaisin presidentti kahteen vuosisataan.

▲

Bassirou Diomaye Fayesta tuli kiistanalaisen viivytyksen ja joukkomielenosoitusten jälkeen 24. maaliskuuta Senegalin nuorin presidentti 44-vuotiaana, ja hän sai 54 prosentin kannatuksen. Hänen voittonsa entisen presidentin Macky Sallin suosikkiehdokkaasta merkitsi demokraattista muutosta maassa.

▲

Venäjä-mielisen pääministerin Robert Ficon liittolainen Peter Pellegrini voitti Slovakian puheenjohtajuuden 6. huhtikuuta. Tämä vahvisti Ficon vaikutusvaltaa ja hylkäsi länsimielisen opposition ja väistyvän pääministerin Zuzana Čaputován.

▲

Etelä-Korean parlamenttivaalit, jotka pidettiin 10. huhtikuuta, päättyivät liberaalin demokraattisen puolueen murskavoittoon. Vaaleja pidettiin kansanäänestyksenä presidentti Yoon Suk Yeolin politiikasta ja skandaaleista.

▲

Intian parlamenttivaaleissa 19. huhtikuuta ja 1. kesäkuuta välisenä aikana Narendra Modi ja Bharatiya Janata -puolue voittivat kolmannen vaalikauden, vaikka puolueeseen liittyi kritiikkiä koskien demokratian taantumiseen ja muslimien kohteluun.

▲

Gordana Siljanovska-Davkovasta tuli 8. toukokuuta Pohjois-Makedonian ensimmäinen naispresidentti. Hänen puolue VMRO-DPMNE sai myös 55 parlamenttipaikkaa ja muodosti Ukrainan ja Venäjän välisen kokoomuksen.

▲

Presidentti Luis Abinader voitti toisen kauden 19. toukokuuta talouspolitiikkansa ja Haitia koskevan kantansa tukemana. Hänen puolueensa kongressin enemmistö kasvoi.

▲

Presidentti Gitanas Nausėda valittiin uudelleen toiselle kaudelle 26. toukokuuta yli 74 prosentin äänin Venäjän Ukrainan maihinnousun aiheuttaman huolen keskellä. Nausėda voitti vaaleissa pääministeri Ingrida Šimonytėn.

▲

Etelä-Afrikan Afrikan kansalliskongressi menetti 29. toukokuuta parlamentin enemmistön ensimmäistä kertaa sitten Nelson Mandelan presidenttikauden vuonna 1994. Cyril Ramaphosa muodosti kokoomuksen Demokraattisen liiton kanssa.

▲

Liikenainen Halla Tómasdóttir voitti Islannin presidenttiehdokkuuden 34 prosentin äänillä 1. kesäkuuta voittaen vaaleissa 12 kilpailijaa, joiden joukossa oli myös entinen pääministeri Katrín Jakobsdóttir.

▲

Claudia Sheinbaum, ympäristötieteilijä ja Mexico Cityn entinen pormestari, valittiin 2. kesäkuuta Meksikon ensimmäiseksi naispresidentiksi, mikä on historiallinen virstanpylväs.

▲

Kesäkuussa ihmiset kaikkialla Euroopan unionissa äänestivät Euroopan parlamenttia varten. Konservatiivinen Euroopan kansanpuolue voitti 190 paikkaa 720:sta.

▲

Belgian 9. kesäkuuta pidetyissä parlamenttivaaleissa konservatiivinen New Flemish Alliance puolue sai 25,6 prosenttia äänistä ja säilytti johtoasemansa. Äärioikeistolainen Vlaams Belang sai puolestaan 21,8 prosenttia äänistä. Pääministeri Alexander De Croo erosi kokoomusneuvotteluja odotettaessa.

▲

Iso-Britannian 4. heinäkuuta pidetyissä parlamenttivaaleissa työväenpuolue saavutti murskavoiton, joka oli puolueen ensimmäinen voitto 19 vuoteen. Työväenpuolueen Keir Starmer seurasi Rishi Sunakia pääministerinä.

▲

Masoud Pezeshkian voitti 5. heinäkuuta Iranin presidentinvaalit ja lupasi lisää kansainvälistä sitoutumista. Analyytikot sanovat kuitenkin, että Pezeshkianin ehdotukset ovat vaatimattomia, koska merkittävät päätökset ovat edelleen korkeimman johtajan Khamenein valvonnassa.

▲

Ranskan kesä-heinäkuun parlamenttivaaleissa presidentti Macronin varhainen kutsu johti yllättävään tulokseen. Vasemmistopuolue sai eniten paikkoja, kun taas äärioikeistolainen Kansallinen liittouma -puolue tuli vaaleissa kolmanneksi.

▲

Vuodesta 2000 vallassa ollut presidentti Paul Kagame sai yli 99 prosenttia äänistä Ruandan 15. heinäkuuta pidetyissä vaaleissa. Kagamen puolue säilytti enemmistön, vaikka poliittista sortoa ja opposition puutetta on arvosteltu.

▲

Sisällissodan runtelemassa Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin Baath-puolue säilytti enemmistönsä 15. heinäkuuta pidetyissä vaaleissa. Vaalien äänestysprosentti oli vain 38 prosenttia, mikä lujitti entisestään hänen valta-asemaansa.

▲

Diktatuurista syytetty presidentti Nicolás Maduro voitti Venezuelan vuoden 2024 vaalit 51 prosentilla. Vaalien viivästyneet tulokset ja exit poll -äänestysten ristiriitaisuudet herättivät kuitenkin epäilyksiä vaalituloksen suhteen.

▲

Tšekin syyskuun senaatin vaaleissa pääministeri Petr Fialan puolue säilytti enemmistönsä. Oppositiopuolue ANO saavutti puolestaan historiallisia voittoja voittamalla kahdeksan paikkaa 81-jäsenisen senaatin 27:stä kiistellystä paikasta.

▲

Yhdysvaltojen marraskuun vaaleissa entinen presidentti Trump voitti varapresidentti Harrisin, ja republikaanit saivat senaatin ja edustajainhuoneen hallintaansa.

Lähteet: (Time) (NPR) (The Guardian)