Latinan nousu ja lasku
Toimittajista on tullut yhä useammin väkivallan uhreja konfliktiympäristöissä. Näin on erityisesti summittaisen sodankäynnin aikakaudella. Kansainvälisessä oikeudessa on pyritty luomaan säännöksiä, jotka tarjoavat suojaa toimittajille ja tiedotusvälineiden ammattilaisille, mukaan lukien niille, jotka tekevät raportteja aseellisten konfliktien alueilla. Näistä periaatteista huolimatta näiden suojien sekä yleisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen kieltäminen on kiihtynyt huomattavasti viime aikoina.
Mutta mitä kansainvälinen oikeus tarkalleen ottaen sanoo lehdistönvapaudesta? Miten toimittajia olisi tarkasteltava konfliktialueilla? Klikkaa galleriasta eteenpäin saadaksesi lisätietoja aiheesta.
Tunnettu palestiinalais-amerikkalainen toimittaja Shireen Abu Aqleh oli raportoimassa Israelin ratsiasta Jeninin pakolaisleirillä 11. toukokuuta 2002 aamulla. Pakolaisleiri sijaitsee Länsirannan pohjoisosassa.
Shireen seisoi kolmen muun toimittajan kanssa, joilla kaikilla oli yllään lehdistön luodinkestävät liivit ja kypärät, jotka tunnistivat ryhmän selvästi lehdistön edustajiksi. Yhtäkkiä ryhmää kohti ammuttiin.
Ensimmäinen luoti osui Shireenin kollegaan Ali al-Samoudiin, joka selvisi hyökkäyksestä hengissä. Toinen luoti osui päähän Shireeniin, joka oli yksi Al Jazeeran ensimmäisistä kenttätoimittajista. Hän kuoli välittömästi.
Kuvassa on paikka, jossa Shireen tapettiin.
Palestiinalaishallinnon tiedottaja Ibrahim Melhem kuvaili tekoa tahalliseksi rikokseksi, joka ”kohdistui tunnettuun toimittajaan”. Myöhemmissä tutkimuksissa selvisi, että Shireenin tappoi todennäköisesti israelilainen tarkka-ampuja.
Gazassa ja Libanonissa lokakuussa 2023 alkaneen viimeisimmän sodan jälkeen kuolleiden kymmenien tuhansien ihmisten joukossa on yli 135 toimittajaa ja tiedotusvälineiden työntekijää. Myös toimittajien perheet ovat joutuneet väkivaltaisten eskalaatioiden kohteeksi.
YK antoi julkilausuman helmikuussa 2024, jossa se totesi, että ”miehitetyillä palestiinalaisalueilla, erityisesti Gazassa, on viime kuukausina tapettu, hyökätty, loukkaantunut ja pidätetty poikkeuksellisen paljon toimittajia ja tiedotusvälineiden työntekijöitä, jotka ovat räikeästi rikkoneet kansainvälistä oikeutta”.
Toimittajat ovat keskeisessä asemassa kerättäessä tietoa aseellisista konflikteista. Heidän uutisointinnin avulla yleisö voidaan varoittaa ihmisoikeusloukkauksista ja muista julmuuksista. Tämä kaikki on olennaisen tärkeää dokumentointiprosessin kannalta.
Kentällä työskentelevät toimittajat joutuvat kuitenkin kohtaamaan merkittäviä hengenvaaroja yrittäessään tarjota asianmukaista uutisointia. Toimittajat joutuvat toisinaan kohtaamaan samanlaisia vaaroja kuin sotilaat.
Kuvassa on Gazasta raportoinut freelance-kuvaaja Montaser al-Sawaf, joka kuoli Israelin ilmaiskuissa joulukuussa 2023.
Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan toimittajiin ja tiedotusvälineiden työntekijöihin kohdistuvat hyökkäykset ovat kiellettyjä osana vuoden 1949 Geneven yleissopimuksissa ja niiden lisäpöytäkirjoissa määriteltyä siviilien suojelua.
Kuvassa näkyy Salih Mahmud Leyla, joka sai surmansa ISISin autopommi-iskussa Aleppossa Syyriassa lokakuussa 2015.
Geneven yleissopimuksen lisäpöytäkirjassa I mainitaan erityisesti toimittajat ja todetaan, että heitä on pidettävä siviileinä ja heille on näin ollen annettava tällainen suoja. Lisäpöytäkirjassa todetaan, että toimittajiin kohdistuva suora hyökkäys on sotarikos.
Kuvassa on japanilainen freelance-videotoimittaja Kenji Goto Jogo, joka joutui ISISin vangiksi lokakuussa 2014 ja hänet tapettiin raa'asti tammikuussa 2015 Aleppossa Syyriassa.
Näin ollen Euroopan neuvosto oli suositellut konkreettisia toimenpiteitä toimittajien suojelemiseksi konfliktitilanteissa sekä myös sananvapauden suojelemiseksi.
Kuvassa näkyy kesäkuussa 2024 Harkovan alueella surmatun ukrainalaisen toimittajan Iryna Tsybukhin hautajaiset.
YK hyväksyi vuonna 2006 ja vuonna 2015 kaksi päätöslauselmaa, joissa kansakuntia kehotetaan lopettamaan tahalliset hyökkäykset toimittajia vastaan aseellisissa selkkauksissa ja asettamaan syylliset syytteeseen.
Kuvassa näkyy Melitopolin kaupungissa heinäkuussa 2023 surmatun ukrainalaisen sotilas-journalistin Dmitri Rybakovin hautajaiset.
YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi vuonna 2020 päätöslauselman, jossa vahvistetaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden soveltaminen toimittajiin.
Toimittajat ilman rajoja -järjestö antoi myös julkilausuman sen jälkeen, kun Irakin sodan uutisoinnissa toimittajat joutuivat kohteeksi. Järjestö kehotti mukauttamaan lakeja toimittajien kiireellisiin tarpeisiin.
On olemassa kolme ihmisoikeusmekanismia, jotka ovat erityisen tärkeitä toimittajien oikeuksien suojelun kannalta: YK:n ihmisoikeuskomitea, mielipiteen- ja sananvapautta käsittelevä YK:n erityisraportoija sekä ihmisoikeuksien puolustajia käsittelevä YK:n erityisraportoija.
Kahden viime vuosikymmenen aikana valtiot, alueelliset elimet ja kansainväliset järjestöt ovat antaneet useita päätöslauselmia, pöytäkirjoja ja oppaita sekä muita aloitteita, joissa vahvistetaan toimittajien oikeudet.
Toimittajien todellisuus on kuitenkin edelleen hyvin epävakaa. Toimittajia siepataan, kidutetaan ja jopa tapetaan heidän työnsä vuoksi. Lisäksi heitä ja heidän kollegoitaan yritetään pelotella vaikenemaan.
Vaikka valtioilla on velvollisuus suojella toimittajia, toimittajiin kohdistuviin rikoksiin syyllistyneet joutuvat usein jäämään rankaisematta. Heille ei myöskään tarjota ratkaisua tai vastuuvelvollisuutta.
Useimmiten virallisia tutkimuksia ei suoriteta riippumatta siitä ovatko rikoksentekijät valtiollisia vai ei-valtiollisia toimijoita.
Toimittajien suojelemiseksi epävarmoissa työoloissa toteutettavien tehokkaiden toimenpiteiden puute on osoitus siitä miten valtiot eivät noudata kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteita.
Kuvassa näkyy toimittaja, joka raportoi tapahtumista tarkastuspisteellä Länsirannalla, kun israelilaiset tarkka-ampujat kohdistavat vihreää laseria hänen kasvoihin.
Tärkein askel, joka kaikkien hallitusten on otettava toimittajien suojelemiseksi, on Geneven yleissopimusten noudattaminen kaikilta osin. Lisäksi niiden olisi tehtävä nimenomaista yhteistyötä toimittajien ja heidän työnantajien kanssa, jotta ne toistaisivat sitoumuksensa olla kohdistamatta minkäänlaisia hyökkäyksiä siviilejä vastaan.
Lisäksi valtioiden sitoutuminen toimittajien turvallisuuden varmistamiseen edellyttää poliittista tahtoa. Tähän kuuluu myös se, että valtiot vahvistavat lehdistönvapautta, mukaan lukien luottamuksellisuuden periaatteita, sillä toimittajien on voitava tehdä työtään vapaasti.
Kuvassa näkyy mielenosoitus marraskuussa 2024 Kvivissä. Tyhjät tuolit edustavat kadonneita toimittajia ja kulttuurihenkilöitä.
Sen sijaan sensuuria harjoitetaan laajalti, ja se on autoritaaristen hallintojen helposti käytettävissä oleva väline kaikkialla maailmassa. Journalistien suojelukomitean vuonna 2023 tekemän laskennan mukaan vuonna 2023 oli vangittuna 320 toimittajaa.
Kuvassa on mielenosoitus Indonesiassa ennen uusia yleisradiolakeja, jotka sensuroivat maan journalismia.
Joitakin johtavia maita, jotka toteuttivat tällaisia tukahduttamistoimia, olivat Kiina, Valko-Venäjä, Venäjä, Israel ja Iran. Venäjällä riippumattomia toimittajia, jotka raportoivat Venäjän rikoksista Ukrainaa vastaan, voidaan pitää ”ulkomaisina agenteina”, ja heitä voi uhata 15 vuoden vankeusrangaistus.
Kuvassa näkyy amerikkalais-venäläinen toimittaja Alsu Kurmasheva, joka oli vangittuna Venäjällä ja joka palautettiin Yhdysvaltoihin osana Yhdysvaltojen ja Venäjän välistä vankienvaihtosopimusta.
Israelin parlamentti hyväksyi vuonna 2002 lain, jonka mukaan ulkomaiset uutistoimistot voidaan sulkea, mikäli ne vahingoittavat kansallista moraalia tai vaarantavat kansallisen turvallisuuden. Tämän lain nojalla kriminalisoidaan myös ”terroristiseksi materiaaliksi” katsotun tiedotusvälineen, joka on laaja tietoluokka.
Nämä törkeät lehdistönvapauden loukkaukset ja toimittajien oikeuksien loukkaukset tehdä työtään kansainvälisen oikeuden suojaamana luovat vaarallisen ennakkotapauksen.
Toimittajat eivät saa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaista suojaa, kuten kuka tahansa siviili. Toimittajat saavat osakseen suojelua ainoastaan silloin, kun he osallistuvat suoraan vihollisuuksiin. Mitä vihollisuudet ovat? Propagandan tuottaminen ei ole suoraa osallistumista.
Toimittajan olisi osallistuttava tekoihin, joilla pyritään tahallisesti ”aiheuttamaan todellista vahinkoa vihollisen asevoimien henkilöstölle ja varusteille”.
Jokainen konflikti, jossa toimittajia joutuu kohteeksi ja tapetaan rankaisematta, luo vaarallisen ennakkotapauksen sille millaisena yleisö pitää toimittajia ja siihen miten he voivat tehdä työtään.
Lähteet: (Al Jazeera) (International Committee of the Red Cross) (The Council of Europe) (Committee to Protect Journalists) (WACC)
Toimittajien kohteeksi joutuminen konfliktialueilla
Taistelu lehdistönvapauden puolesta
ELÄMÄNTAPA Media
Toimittajista on tullut yhä useammin väkivallan uhreja konfliktiympäristöissä. Näin on erityisesti summittaisen sodankäynnin aikakaudella. Kansainvälisessä oikeudessa on pyritty luomaan säännöksiä, jotka tarjoavat suojaa toimittajille ja tiedotusvälineiden ammattilaisille, mukaan lukien niille, jotka tekevät raportteja aseellisten konfliktien alueilla. Näistä periaatteista huolimatta näiden suojien sekä yleisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen kieltäminen on kiihtynyt huomattavasti viime aikoina.
Mutta mitä kansainvälinen oikeus tarkalleen ottaen sanoo lehdistönvapaudesta? Miten toimittajia olisi tarkasteltava konfliktialueilla? Klikkaa galleriasta eteenpäin saadaksesi lisätietoja aiheesta.