Latinan nousu ja lasku
Ateismi eli usko siihen, ettei Jumalaa ole, on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Mitä tämä tarkoittaa eri kulttuureille ja yhteiskunnille? Onko se vain uskonnon hylkäämistä vai jotain monimutkaisempaa?
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ateismin levinneisyys vaihtelee suuresti Euroopan valtioiden ja Aasian hengellisesti rikkaiden kulttuurie välillä. Eräs erityinen havainto osoittaa, että se ettei uskota Jumalaan, ei välttämättä sulje pois uskoa muihin yliluonnollisiin ilmiöihin. Useimmat ateistit ja agnostikot ilmaisevat jonkinlaista yliluonnollista uskoa.
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja tutustu tarkemmin historiallisiin, yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin liittyiin syihin, jotka saattavat saada ihmiset eri puolilla maailmaa luopumaan perinteisistä uskontokäsityksistä.
Puola on edelleen yksi Euroopan uskonnollisimmista maista, ja vain 1 prosentti Puolan kansalaisista pitää itseään ateistina. Katolilaisuus on hallitsevaa, vaikka uskonnonharjoittaminen onkin vähentynyt. Rikoslaki suojelee uskonnollisia tunteita, ja uskonnollisten symbolien tai jumalanpalveluspaikkojen julkisesta loukkaamisesta voidaan määrätä jopa 5 000 zlotyn (1040 euron) sakko tai vankeusrangaistus.
Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan 69,5 prosenttia bulgarialaisista on itäortodoksisia kristittyjä ja 10,7 prosenttia muslimeja. Vaikka uskonnolla on edelleen suuri merkitys, 3 prosenttia tunnustautuu ateisteiksi, mihin maan kommunistinen menneisyys on todennäköisesti vaikuttanut.
Liettua on edelleen pääosin katolinen maa, ja 74 prosenttia väestöstä tunnustautuu roomalaiskatolilaiseksi vuonna 2021. Maan kansalaisista 47 prosenttia pitää itseään uskonnollisena, ja vain 6 prosenttia on ateisteja.
Ukrainalaisista 6 prosenttia pitää itseään ateisteina ja 30 prosenttia ei-uskonnollisina, joten ukrainalaiset ovat kohdanneet haasteita myös uskon suhteen. Razumkov-keskuksen vuonna 2023 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että usko Jumalaan kasvoi 29 prosenttia sodan aikana, ja kansalaisista vain 7 prosenttia menetti uskonsa.
Vietnamilaisista 6 prosenttia pitää itseään ateisteina ja 57 prosenttia ei ole uskonnollisia, mutta hengellisyys on maassa monitahoista. Monet harjoittavat esi-isien palvontaa ja uskovat luonnonhenkiin, jopa ne henkilöt, jotka eivät tunnustaudu viralliseen uskontoon.
Tutkimuksen mukaan 7 prosenttia amerikkalaisista on vakaumuksellisia ateisteja. Kristillinen usko näyttää olevan vähenemässä Yhdysvalloissa, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tämä suuntaus liittyy lisääntyneeseen monimuotoisuuteen ja altistumiseen erilaisille maailmankatsomuksille vuosituhannen vaihteen ja Z-sukupolven keskuudessa. Amerikkalaisista vastaajista 32 prosenttia määritteli itsensä ”uskonnottomiksi”.
Vaikka 8 prosenttia suomalaisista tunnustautuu ateisteiksi, luterilainen kirkko on edelleen merkittävä kulttuuri-instituutio. Uskonnollisen vakaumuksen vähenemisestä huolimatta monet suomalaiset kannattavat kristinuskon opetusta kouluissa ja kirkollisten perinteiden säilyttämistä. Nuoremmat sukupolvet, sekä erityisesti naiset, ovat kuitenkin yhä harvemmin perinteisen kristillisen uskon kannattajia.
Uskonnollisista ristiriidoista huolimatta Israelissa on paljon uskonnottomia ja ateistisia kansalaisia, joista 8 prosenttia on tiettävästi vakaumuksellisia ateisteja. Israelilaisen Haaretz-sanomalehden mukaan ateismi on juurtunut syvälle Israelin yhteiskuntaan. Monet juutalaiset harjoittavat joitakin uskonnollisia tekoja, mutta pitävät itseään maallisina.
Enver Hoxhan kommunistihallinnon aikana vuonna 1967 maailman ensimmäiseksi ateistiseksi valtioksi julistautunut Albania tunnetaan uskonnollisesta suvaitsevaisuudestaan. Nykyään 9 prosenttia maan väestöstä on ateisteja ja 30 prosenttia uskonnottomia. Lisäksi albanialaiset muslimit ja kristityt elävät rauhanomaisesti rinnakkain.
Oikeusministeriön vuoden 2021 raportin mukaan Latvian suurimmat uskonnolliset ryhmät ovat luterilaiset (37 %), roomalaiskatoliset (19 %) ja latvialaiset ortodoksikristityt (13 %). Ateistiksi tunnustautuu vain 9 prosenttia. Latvian ateismi liitetään usein baltiansaksalaiseen älylliseen vaikutukseen, joka korostaa maallistumista ja keskittyy pelkästään maallisiin asioihin.
Vaikka Irlanti on edelleen pääosin katolinen (69 %) ja vain 9 % pitää itseään ateistina, maan viimeaikaiset yhteiskunnalliset muutokset osoittavat, että perinteisistä arvoista on siirrytty poispäin. Uskonnolla on kuitenkin edelleen vaikutusvaltaa, sillä 88 prosenttia kansallisista kouluista olivat katolisen kirkon alaisuudessa vuonna 2023.
Vaikka 10 prosenttia itävaltalaisista pitää itseään ateisteina ja 22,4 prosenttia on uskonnottomia, maa on edelleen pääosin katolinen (55 prosenttia). Uskonnollinen suuntautuminen on kuitenkin vähentynyt viime vuosikymmenien aikana. Itävallan kristityt ovat velvollisia maksamaan kirkollisveroa, joka lasketaan prosenttiosuutena heidän tuloistaan.
Vaikka vain 10 prosenttia kanadalaisista pitää itseään vakuuttuneina ateisteina, vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan uskonnottomien määrä kasvaa huomattavasti. Yli kolmannes kansalaisista (37 %) ilmoittaa olevansa agnostikko, ateisti tai uskonnoton.
Virolaisista 58 prosenttia pitää itseään uskonnottomina, mutta vain 10 prosenttia ilmoitti olevansa ateisteja. Monet uskovat henkiin tai elämän voimiin, ja yhä useammat ovat omaksuneet uuspakanuuden. Vaikka luterilainen kirkko on suurin, vain 13 prosenttia väestöstä kuuluu siihen.
Vaikka vain 11 prosenttia briteistä pitää itseään ateisteina, vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan 37,8 prosenttia on uskonnottomia. Tutkijoiden mukaan tämä aliarvioi ateismin kasvua, sillä monet ei-uskovaiset eivät välttämättä tunnista itseään ateisteiksi. Vuoden 2024 Explaining Atheism -hanke osoittaa, että Britanniassa on alkanut ”ensimmäinen ateistien aikakausi”.
Tuore tutkimus paljasti, että ensimmäistä kertaa enemmistö norjalaisista (39 prosenttia) ei usko Jumalaan, sillä uskovaisten määrä on 37 prosenttia. Ateisteiksi tunnustautuu 12 prosenttia, mutta suvaitsevaisuutta ei-uskovia kohtaan opetetaan nuoresta iästä lähtien. Norjan julkisiin kouluihin kuuluu pakollinen kurssi maailmanuskonnoista ja filosofioista, ja se edistää kaikkien uskontojen, myös ateismin, kunnioittamista.
Australian vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan uskonnottomien määrä lisääntyy huomattavasti, sillä australialaisista 38,9 prosenttia ilmoittaa, etteivät he ole uskonnollinen. Tämä suuntaus on erityisen voimakas nuorten aikuisten keskuudessa. Vaikka 13 prosenttia ilmoittaa olevansa vakaumuksellisia ateisteja, laajempi suuntaus viittaa uskonnollisen vakaumuksen vähenemiseen.
Saksalaisista 14 prosenttia pitää itseään vakuuttuneina ateisteina. Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että itäsaksalaisista 52 prosenttia pitää itseään ateisteina, kun taas länsisaksalaisista 10 prosenttia. Kaiken kaikkiaan 46 prosenttia saksalaisista on uskonnottomia, ja entisen Itä-Saksan aluetta pidetään maailman vähiten uskonnollisena alueena.
Vuonna 2017 yhteensä 46 prosenttia tanskalaisista ei uskonut Jumalaan, kun taas 15 prosenttia uskoi täysin varmasti. Vaikka 14 prosenttia identifioi itsensä ateisteiksi, monet tanskalaiset arvostavat edelleen Tanskan kirkkoa sen kulttuurisen ja historiallisen merkityksen vuoksi. Yli puolet sen papeista on naisia, joten kirkosta on tullut edistyksellisempi ja se on houkutellut laajempaa jäsenjoukkoa.
Ateismi on kaksinkertaistunut Espanjassa viime vuosikymmenen aikana, ja espanjalaisista 16 prosenttia on nykyään ateisteja. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan 27 prosenttia espanjalaisista on ateisteja, agnostikkoja tai uskonnottomia. Francon diktatuurin aikana avoin ateismi tukahdutettiin. Demokraattisen siirtymän jälkeen uskonnonvapaus on kuitenkin mahdollistanut uskonnottomien uskomusten lisääntymisen.
Vaikka 17 prosenttia islantilaisista pitää itseään ateisteina, luterilainen kirkko on edelleen valtionkirkkona. Uskontoon kuuluminen ja uskonnon harjoittaminen ovat kuitenkin vähentyneet. Opiskelijat voivat jättää uskonnonopetuksen väliin, eikä jumalanpilkka ole rikos. Yhä useammat islantilaiset kääntyvät uuspaganismiin ja etsivät yhteyttä norjalaiseen mytologiaan ja henkisyyteen.
Ruotsalaisista 18 prosenttia pitää itseään ateisteina, mutta 55 prosenttia on uskonnottomia. Vaikka Ruotsin kirkko on virallisesti tunnustettu, sen rooli yhteiskunnassa vähenee. Monet ruotsalaiset valitsevat uskonnottomat elämäntapahtumat, kuten esimerkiksi nimenantoseremoniat, perinteisten kirkollisten rituaalien kuten ristiäisten sijaan.
Ranskassa 21 prosenttia ihmisistä on ateisteja ja 29 prosenttia uskonnottomia, mikä tekee Ranskasta hyvin maallistuneen maan. Uskonnon ja valtion erottamista korostava ”laïcité” on johtanut uskonnollisen ilmaisun tiukkoihin rajoituksiin julkisessa elämässä. Islam on kuitenkin edelleen merkittävä uskonnollinen toimija Ranskassa ja, sillä on yli 5 miljoonaa kannattajaa.
Belgiassa 21 prosenttia väestöstä on ateisteja ja 43 prosenttia uskonnottomia. Humanists Internationalin vuonna 2022 julkaiseman Freedom of Thought Report -raportin mukaan Belgia on yksi maailman maallistuneimmista valtioista. Belgian hallitus tukee vahvasti uskonnottomia uskomuksia ja käytäntöjä.
Vaikka 23 prosenttia eteläkorealaisista pitää itseään ateistina, merkittävä osa heistä uskoo edelleen protestantismiin, buddhalaisuuteen ja katolilaisuuteen. Uskonnollisuuden vähenemiseen saattavat vaikuttaa myös työttömyys, hierarkkisten uskonnolliset rakenteet ja älypuhelinten käytön lisääntymisen.
Tšekeistä 25 prosenttia pitää itseään ateisteina, mutta 72 prosenttia on uskonnottomia. Tämä maallistuminen juontaa juurensa 1800-luvulta ja kommunismin ajalta asti. Tšekit kannattavat voimakkaasti yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten aborttia ja samaa sukupuolta olevien avioliittoja, ja he harvemmin osallistuvat uskonnollisiin toimituksiin tai uskovat Jumalaan verrattuna muihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin.
Kyselyyn vastanneista slovenialaisista 28 prosenttia pitää itseään ateisteina. Uskonnottomien osuus vaihtelee 13 prosentista aina 34,8 prosenttiin. Vaikka Sloveniassa on historiallisesti ollut yhteys katolilaisuuteen, maallistuminen on lisääntynyt nykyään. Uskonnolliset festivaalit ja perinteet ovat edelleen kulttuurisesti merkittäviä myös uskonnottomien keskuudessa.
Vaikka 29 prosenttia japanilaisista pitää itseään ateisteina, uskonnolliset käytännöt ja uskomukset ovat edelleen merkittäviä. Monet japanilaiset harrastavat shintolaisia rituaaleja, kuten ruoan tai veden tarjoamista esi-isien kunniaksi. Lisäksi buddhalaisuus, jota pidetään usein pikemminkin eettisinä opetuksina kuin uskontona, vaikuttaa edelleen japanilaiseen kulttuuriin vielä nykypäivänä.
Vaikka tietojen mukaan 30 prosenttia Hongkongin väestöstä on ”vakaumuksellisia ateisteja”, Itä-Aasian hengellinen maisema on monivivahteisempi. Perinteiset aasialaiset hengelliset käytännöt, joita ei useinkaan luokitella uskonnoksi länsimaisin termein, ovat levinneet maassa laajalle. Esimerkiksi 30 prosenttia hongkongilaisista aikuisista rukoilee tai kunnioittaa Guanyinia, joka on myötätuntoon liittyvä jumaluus.
Vaikka 21 prosenttia taiwanilaisista pitää itseään ateisteina, alueen hengellinen jakauma on monimutkaisempi. Tietojen mukaan 46 prosenttia rukoilee Buddhaa tai kunnioittaa Buddhaa, ja 87 prosenttia uskoo karmaan. Vaikka uskonto ei ehkä olekaan monille keskeinen osa päivittäistä elämää, hengelliset uskomukset ja käytännöt ovat edelleen merkittäviä.
Kiinan kommunistinen puolue on edistänyt ateismia ja hallituksen tiukat säännökset ovat tukahduttaneet avoimen uskonnonharjoittamisen. ”Vakaumuksellisten ateistien” osuus Kiinassa on 67 prosenttia. Tästä huolimatta buddhalaisuuteen, taolaisuuteen ja konfutselaisuuteen liittyvät hengelliset käytännöt ovat edelleen yleisiä.
Lähteet: (World Population Review) (BBC) (The Guardian) (US Department of State Report on Religious Freedom) (Pew Research Center)
Maailman ateistisimmat maat
Uskon ja ateismin monimutkaisuus maailmassa
ELÄMÄNTAPA Dogma
Ateismi eli usko siihen, ettei Jumalaa ole, on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Mitä tämä tarkoittaa eri kulttuureille ja yhteiskunnille? Onko se vain uskonnon hylkäämistä vai jotain monimutkaisempaa?
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että ateismin levinneisyys vaihtelee suuresti Euroopan valtioiden ja Aasian hengellisesti rikkaiden kulttuurie välillä. Eräs erityinen havainto osoittaa, että se ettei uskota Jumalaan, ei välttämättä sulje pois uskoa muihin yliluonnollisiin ilmiöihin. Useimmat ateistit ja agnostikot ilmaisevat jonkinlaista yliluonnollista uskoa.
Klikkaa galleriassa eteenpäin ja tutustu tarkemmin historiallisiin, yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin liittyiin syihin, jotka saattavat saada ihmiset eri puolilla maailmaa luopumaan perinteisistä uskontokäsityksistä.