Latinan nousu ja lasku
Naton ja Venäjän välinen suhde on syvässä kriisissä. Liittouma suhtautuu hyvin vakavasti Vladimir Putinin uhkaukseen käyttää ydinaseita Ukrainan taistelukentällä, ja se on tuominnut Venäjän vastuuttoman ydinaseretoriikan ja pakottavan ydinvoima-aseviestinnän. Itse asiassa Pohjois-Atlantin liiton ja Venäjän federaation välillä aikoinaan vallinnut lämminhenkinen kumppanuus on alimmillaan sitten kylmän sodan synkkien päivien. Naton johtajat uskovat, että Venäjä on suora uhka liittoumalle, mutta heidän kollektiivinen tuomionsa ei kuulu Moskovassa kuuroille korville.
Miten Naton ja Venäjän aiemmin rakentavat suhteet ovat muuttuneet näin hajanaisiksi? Klikkaa galleriasta läpi ja lue lisää siitä miksi Venäjä riitaantui Naton kanssa.
Brysselin sopimus allekirjoitettiin 17. maaliskuuta 1948. Se oli jatkoa vuonna 1947 laaditulle Dunkerquen sopimukselle, jolla pyrittiin suojautumaan Saksan tai Neuvostoliiton mahdolliselta hyökkäykseltä toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
Huhtikuun 4. päivänä 1949 länsimaiden johtajat kokoontuivat Washingtoniin allekirjoittamaan Pohjois-Atlantin sopimuksen. Pääjohtaja kutsui sopimusta ”myönteiseksi, ei kielteiseksi vaikutukseksi rauhaan”.
Pohjois-Atlantin sopimusta toteuttaa Pohjois-Atlantin liiton Nato. Nato perustettiin tarjoamaan kollektiivista turvallisuutta Neuvostoliittoa vastaan.
Kesäkuussa 1950 Pohjois-Korea hyökkäsi Neuvostoliiton tukemana Etelä-Koreaan. Tämä konflikti aiheutti Naton jäsenissä pelkoa kommunistien vallankaappauksesta.
Kylmän sodan keskeinen tapahtuma oli 6. toukokuuta 1955, jolloin Saksan liittotasavalta liittyi Natoon. Tätä pidettiin suorana uhkana Neuvostoliitolle ja sen asemalle Itä-Saksassa. Tämän seurauksena Neuvostoliitto muodosti kilpailevan Varsovan liiton, johon kuuluivat Puola, Unkari, Tšekkoslovakia, Bulgaria, Romania, Itä-Saksa ja Albania.
Berliinin muurin rakentaminen vuonna 1961 merkitsi kylmän sodan jännitteiden kärjistymistä. Tänä aikana heräsi epäilyksiä Naton puolustuskyvyn uskottavuudesta Neuvostoliiton mahdollista hyökkäystä vastaan.
Kylmän sodan aikana Nato keskittyi kollektiiviseen puolustukseen ja jäsentensä suojelemiseen Neuvostoliitosta mahdollisesti tulevilta uhkilta. Washingtonin ja Moskovan välistä kireää vastakkainasettelua Kuuban ohjuskriisin aikana pidetään yleisesti lähimpänä kylmän sodan kärjistymistä täysimittaiseksi ydinsodaksi.
Kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen joulukuussa 1991 oli käännekohta Euroopan historiassa. Vuodesta 1991 alkaen Nato alkoi tehdä kovasti töitä luodakseen strategisen kumppanuuden Venäjän kanssa. Tämä kumppanuus johti Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston perustamiseen, joka luotiin parantamaan Naton ja Naton ulkopuolisten maiden välisiä suhteita Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
Vuonna 1994 Venäjä liittyi rauhankumppanuusohjelmaan (PFP). Naton johtaman aloitteen tarkoituksena on luoda luottamusta ja yhteistyötä Naton jäsenvaltioiden ja muiden valtioiden, lähinnä Euroopan valtioiden, mukaan lukien Neuvostoliiton jälkeiset valtiot, välille. Rauhankumppanuusohjelman jäsenet kuitenkin keskeyttivät kumppanuuden Venäjän kanssa sen jälkeen, kun se valtasi Ukrainan maaperällä sijaitsevan Krimin vuonna 2014.
Naton ja Venäjän välisen perustamisasiakirjan allekirjoittamisen yhteydessä vuonna 1997 molemmat osapuolet ilmaisivat päättäväisyytensä ”rakentaa yhdessä kestävää ja osallistavaa rauhaa euroatlanttiselle alueelle demokratian ja yhteistoiminnallisen turvallisuuden” sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien periaatteiden pohjalta. Ratkaisevaa on, että Venäjä sitoutui olemaan uhkaamatta tai käyttämättä voimaa Naton liittolaisia tai muita valtioita vastaan.
Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Venäjän presidentti Vladimir Putin otti yhteyttä Yhdysvaltojen presidenttiin George W. Bushiin ja jopa jakoi Washingtonin kanssa tiedustelutietoja, jotka osoittautuivat elintärkeiksi Yhdysvaltojen joukoille Afganistanissa. Naton jäsenenä Yhdysvaltojen uusi rakentava suhde Venäjään vaikuttaisi myönteisesti Venäjän ja Naton välisiin suhteisiin.
Vuonna 2002 perustettiin Nato-Venäjä-neuvosto (NRC). NRC:n ajatuksena oli kokoontua vähintään kerran kuukaudessa suurlähettilästasolla ja kaksi kertaa vuodessa puolustus- ja ulkoministeritasolla keskustelemaan yhteistä etua koskevista kysymyksistä. Tavoittena on myös mahdollisuuksien mukaan ryhtyä yhteisiin toimiin.
NRC-sopimuksessa Nato ja Venäjä tekivät yhteistyötä tukeakseen toisiaan Afganistanissa. Sopimukseen sisältyi muun muassa se, että Venäjä tarjosi kauttakulkureittejä maassa toimiville kansainvälisille turvallisuusjoukoille, sekä Afganistanin armeijan kadettien yhteinen koulutus.
Naton ja Venäjän aiemmat lämpimät suhteet kärsivät takaiskun, kun Venäjän sotatoimet Georgiassa elokuussa 2008 johtivat Nato-Venäjä-neuvoston virallisten kokousten ja yhteistyön keskeyttämiseen joillakin aloilla.
Naton huippukokouksessa Strasbourg-Kehlissä vuonna 2009 johtajat myönsivät, että Venäjän kanssa on erimielisyyksiä Georgian tilanteesta, käytännön tason ja poliittista yhteistyötä päätettiin kuitenkin jatkaa.
Seuraavana vuonna Lissabonissa pidetyssä huippukokouksessa Naton johtajat ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev sopivat aloittavansa ”yhteistyön uuden vaiheen kohti todellista strategista kumppanuutta”.
Tämä uusi strateginen kumppanuus johti siihen, että Nato ja Venäjä toteuttivat vuonna 2011 historiansa ensimmäisen yhteisen sotaharjoituksen. Liittouman ja Venäjän hävittäjät nousivat taivaalle terrorismin vastaisessa harjoituksessa, jonka koodinimi oli ”Vigilant Skies”. Harjoituksien tarkoituksena oli estää syyskuun 11. päivän iskujen kaltaiset iskut Yhdysvaltoihin.
Parin seuraavan vuoden aikana järjestettiin lisää yhteisiä sotaharjoituksia, kuten merirosvouksen torjuntaa ja sukellusveneiden pelastusharjoituksia.
Lähes 30 vuotta yritettyään rakentaa kumppanuutta Venäjän kanssa Nato keskeytti kaiken yhteistyön Moskovan kanssa sen jälkeen, kun Vladimir Putin liitti vuonna 2014 laittomasti Krimin, joka on osa Ukrainan suvereenia aluetta.
Turkin ilmavoimien F-16-hävittäjä ampui alas venäläisen Sukhoi Su-24M -hyökkäyslentokoneen (kuvassa olevan kaltaisen) lähellä Syyrian ja Turkin rajaa 24. marraskuuta 2015.
Ampumisen merkitys ei jäänyt huomaamatta Naton jäseneltä Turkilta tai liittoumalta. Tapaus oli ensimmäinen Naton jäsenmaan tekemä Venäjän tai Neuvostoliiton ilmavoimien taistelukoneen tuhoaminen sitten Sui-hon patoon kohdistuneen hyökkäyksen Korean sodan aikana vuonna 1953.
Venäjän laittomasta hyökkäyksestä Krimille huolimatta Nato päätti pitää poliittisen ja sotilaallisen yhteydenpidon kanavat avoimina. Varsovan huippukokouksessa vuonna 2016 liittolaiset sopivat kuitenkin Naton sotilaallisen läsnäolon lisäämisestä liittokunnan itäosassa: Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Ennustettavasti Putin julisti Naton sotilaallisen rakentamisen Venäjän rajojen läheisyyteen tärkeimmäksi sotilaalliseksi uhaksi.
Hermomyrkkyjen käyttö Sergei Skripalin, entisen venäläisen sotilasupseerin ja Britannian tiedustelupalvelun kaksoisagentin, myrkyttämiseen nousi uutisotsikoihin maailmanlaajuisesti. Salamurhayritys tehtiin Salisburyssa Englannissa, ja sen kohteena oli myös Skripalin tytär Julia. Molemmat selvisivät salamurhayrityksestä hengissä. Putin oli suoraan osallisena iskussa, ja Naton liittolaiset ilmaisivat syvän huolensa ja tuomitsivat tämän kansainvälisten normien rikkomisen mahdottomaksi hyväksyä.
Lontoossa vuonna 2019 pitämässään kokouksessa Naton johtajat tuomitsivat jälleen kerran Venäjän aggressiiviset toimet Krimillä, joiden he totesivat olevan uhka euroatlanttiselle turvallisuudelle. Viestintäkanavat pysyivät kuitenkin edelleen auki.
Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Naton ja Venäjän väliset suhteet vajosivat alimmilleen sitten kylmän sodan. Putin oli käytännössä repinyt Naton ja Venäjän välisen perustamisasiakirjan. Naton liittolaiset alkoivat määrätä Venäjälle ankaria pakotteita auttaakseen Kremlin sotakoneiston resurssien riistämisessä.
Donald Trump on jo pitkään arvostellut Natoa, ja hänen näkemyksensä voivat olla ristiriitaisia. Helmikuussa 2024 presidentinvaalikampanjan tilaisuudessa Trump sanoi ”rohkaisevansa” Venäjää ”tekemään mitä tahansa” Naton liittolaisille, jotka eivät käytä tarpeeksi puolustusmäärärahoja. Naton silloinen pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että kyseinen kommentti ”heikentää kaikkien turvallisuuttamme, myös Yhdysvaltojen turvallisuutta”. Trump ei kuitenkaan ole koskaan mennyt niin pitkälle, että hän olisi kehottanut Venäjää hyökkäämään Naton jäseniä vastaan.
Ruotsin liityttyä Natoon 4. huhtikuuta 2023 myös Suomesta tuli Naton täysjäsen. Molemmat maat olivat päättäneet liittyä järjestöön, kun Venäjään kohdistuvat turvallisuushuolet olivat lisääntyneet sen hyökättyä Ukrainaan. Naton ja Venäjän välinen maaraja yli kaksinkertaistui tämän seurauksena, vaikka vain 11 prosenttia Venäjän maarajasta on yhteistä Nato-maiden kanssa. Tämä riitti kuitenkin Putinille syyttämään Natoa yrityksestä saartaa maa.
Washingtonin huippukokouksessa vuonna 2024 Naton liittolaiset vahvistivat, että Ukrainan tulevaisuus on Natossa ja, että ne tukevat Ukrainaa edelleen sen peruuttamattomalla tiellä kohti täydellistä euroatlanttista yhdentymistä, Naton jäsenyys mukaan lukien. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyy ei kuitenkaan ole saanut virallista kutsua, eikä sitä todennäköisesti anneta ennen sodan päättymistä.
Samaan aikaan Bidenin väistyvän hallinnon äskettäinen peruuttaminen Ukrainalle asetetusta kiellosta käyttää pitkän kantaman ohjuksia Venäjän sisällä sijaitseviin kohteisiin iskemiseen sai presidentti Putinin vastaamaan. Putin allekirjoitti Venäjän ydinaseita koskevaan doktriiniin tehdyt muutokset, jotka alentavat kynnystä ydinaseiden käytölle. Tämän jälkeen Venäjä iski Ukrainaan ilmeisesti uudella, ydinkäyttöön soveltuvalla keskimatkan ohjuksella, Oreshnikilla.
Venäjän federaatio on merkittävin ja suorin uhka liittolaisten turvallisuudelle, varoitti Naton pääsihteeri Mark Rutte, joka lisäsi, että Putin käyttää Ukrainaa ”koeohjusten testauskenttänä ja lähettää pohjoiskorealaisia sotilaita tähän laittomaan sotaan”.
Lähteet: (NATO) (Politico) (ABC News) (CNN) (Reuters)
Naton ja Venäjän väliset rikkinäiset suhteet
Naton ja Venäjän suhde on suuressa kriisissä
ELÄMÄNTAPA Nato
Naton ja Venäjän välinen suhde on syvässä kriisissä. Liittouma suhtautuu hyvin vakavasti Vladimir Putinin uhkaukseen käyttää ydinaseita Ukrainan taistelukentällä, ja se on tuominnut Venäjän vastuuttoman ydinaseretoriikan ja pakottavan ydinvoima-aseviestinnän. Itse asiassa Pohjois-Atlantin liiton ja Venäjän federaation välillä aikoinaan vallinnut lämminhenkinen kumppanuus on alimmillaan sitten kylmän sodan synkkien päivien. Naton johtajat uskovat, että Venäjä on suora uhka liittoumalle, mutta heidän kollektiivinen tuomionsa ei kuulu Moskovassa kuuroille korville.
Miten Naton ja Venäjän aiemmin rakentavat suhteet ovat muuttuneet näin hajanaisiksi? Klikkaa galleriasta läpi ja lue lisää siitä miksi Venäjä riitaantui Naton kanssa.