Ilmansaasteet ovat äänetön tappaja, ja tässä esitellään mitä niiden torjumiseksi tehdään
Eläkkeelle jäämistä pidettiin aikoinaan lopullisena palkintona vuosikymmenien kovan työn jälkeen. Tämä näennäisen luonnollinen osa ihmiselämää on kuitenkin muuttumassa perusteellisesti. Eri puolilla maailmaa yhä useammat eläkeläiset päättävät palata työelämään, ja tämä suuntaus tunnetaan nimellä ”Great Unretirement”. Tämä eri tekijöistä johtuva liike muuttaa perinteistä käsitystä eläkkeelle jäämisestä levon ja vapaa-ajan aikana.
Äskettäin Preply-niminen yritys teki tutkimuksen maailman 45 rikkaimmasta valtiosta. Analysoimalla niiden hyvinvointi-, talous- ja väestötietoja Preply pystyi määrittämään, mitkä maat ovat vähiten ja mitkä eniten ystävällisiä eläkeläisille. Oletko utelias tietämään aiheesta tarkemmin? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja katso mitkä maat pääsivät listan kärkeen (ja loppuun).
Siitä lähtien, kun COVID-19-terveyskriisi levisi kaikkialle maailmaan ja johti työmarkkinoiden myllerrykseen, monet eläkeläiset (useimmiten yli 50-vuotiaat) ovat palanneet takaisin työelämään saadakseen työpaikat takaisin.
Elinkustannusten nousu, inflaatio ja riittämättömät eläkesäästöt ovat merkittäviä syitä eläkeläisten palaamiselle takaisin työelämään. Monet eläkeläiset palaavat töihin säilyttääkseen taloudellisen vakauden, varsinkin kun eläkkeet ja säästöt eivät pysy mukana talouden muuttuvissa vaatimuksissa.
Maat, joissa väestö ikääntyy, kärsivät työvoimapulasta, mikä saa monet työnantajat hyödyntämään eläkeläisten taitoja ja kokemusta. Hallitukset ja yritykset kannustavat eläkkeelle jäämistä joustavilla työjärjestelyillä ja kannustimilla, joilla kurotaan umpeen aukkoja kriittisillä toimialoilla.
Terveydenhuollon kehittyminen ja elinajanodotteen pidentyminen ovat myös tehneet iäkkäistä aikuisista terveempiä ja kykenevämpiä osallistumaan työelämään. Monet eläkeläiset pitävät työhön paluuta keinona pysyä aktiivisena ja sitoutuneena pidemmän eliniän aikana.
Perinteinen käsitys eläkkeelle jäämisestä passiivisena aikana on joutunut jyrkästi kyseenalaiseksi kulttuuristen muutosten seurauksena kaikkialla maailmassa. Monet eläkeläiset pyrkivät osa-aikaiseen tai joustavaan työhön saadakseen henkilökohtaista tyytyväisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja henkistä virkistystä. Lisäksi tarkoituksena on löytää tarkoitusta ja identiteettiä vapaa-ajan ulkopuolella.
Kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa merkittävästi eläkeläisen haluun palata työelämään. Tämä on joissakin maissa jopa äärimmäistä. Missä maissa on siis suurin todennäköisyys, että eläkeläiset palaavat työelämään? Katsotaanpa seuraavaksi!
Eläkkeelle jäämiseen Luxemburgissa vaikuttavat sen korkeat elinkustannukset ja houkuttelevat taloudelliset kannustimet työnteon jatkamiseen. Myös maan väestön ikääntyminen pakottaa jo eläkkeelle jääneet henkilöt palaamaan työelämään täyttääkseen erikoistuneiden alojen työvoimavajeita.
Saksaa uhkaa tulevaisuudessa eläkeiässä työskentely ammattitaitoisen työvoiman puutteen, pidemmän elinajanodotteen ja nousevan eläkeiän vuoksi. Monet eläkeläiset palaavat töihin osa-aikaisesti taloudellisen tarpeen takia, tai heillä on halu pysyä aktiivisina ja sosiaalisesti sitoutuneina.
Islannin pieni väestömäärä ja kattavat työmarkkinat kannustavat eläkeläisiä pysymään työelämässä tai palaamaan työelämään. Tuottavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvostava kulttuuri edistää eläkkeelle jäämistä taloudellisten näkökohtien ja kokeneiden työntekijöiden tarpeen ohella keskeisillä toimialoilla.
Itävallassa eläkeläisten palaaminen takaisin työelämään liittyy eläkeuudistuksiin ja kokeneen työvoiman kasvavaan kysyntään. Monet eläkeläiset etsivät osa-aikatyötä taloudellisista syistä tai jopa pelkästään henkilökohtaisen tyytyväisyyden vuoksi.
Japanissa eläkeiässä työskentely johtuu suurelta osin maan nopeasti ikääntyvästä yhteiskunnasta ja vakavasta työvoimapulasta. Hallituksen aloitteet ja yritysstrategiat ovat myös alkaneet edistää ikääntyneiden työntekijöiden uudelleentyöllistämistä.
Uuden-Seelannin eläkkeelle siirtymättömyys johtuu elinkustannusten noususta ja joustavien työjärjestelyjen houkuttelevuudesta. Monet eläkeläiset työskentelevät osa-aikaisissa tehtävissä tulojen ja sosiaalisen kanssakäymisen vuoksi, mitä myös Uuden-Seelannin osallistava työllisyyspolitiikka tukee.
Saudi-Arabiassa eläkeiässä työskentelyn taustalla on talouden monipuolistuminen ja kokeneiden ammattilaisten lisääntynyt kysyntä. Iäkkäämpiä työntekijöitä kannustetaan jatkamaan työpanoksensa antamista, jotta he noudattaisivat maan Vision 2030 -kehitystavoitteita, joilla pyritään vähentämään maan riippuvuutta öljystä.
Irlannissa eläkeläisten työnteko johtuu eläkkeiden riittämättömyydestä ja maan taloudellisesti epäsuotuisasta suhtautumisesta eläkkeelle siirtymiseen. Maa kuuluu myös niihin maihin, joilla on huonoimmat hyvinvointijärjestelmät.
Italiassa eläkeläisten työsentely johtuu taloudellisista haasteista, eläkeiän noususta ja eläketurvan puutteista.
Puola on pahin maa eläkeläisten työskentelyn osalta, sillä eläkeläiset palaavat töihin taloudellisten vaikeuksien vuoksi ja voidakseen osallistua työelämään työvoiman supistuessa. Myös maan taloudellinen asema eläkkeelle siirtymistä varten on ajan mittaan heikentynyt.
Mielenkiintoista on, että Yhdysvallat ei ole 10 parhaan joukossa, vaan maa on sijalla 17. Asiantuntijat uskovat, että maan elinkustannusten nousu ja heikot eläkejärjestelyt saavat yhä useammat eläkeläiset etsimään työtä tulevina vuosina.
Israel on maa, jonka talous tukee vähiten eläkkeelle siirtymistä. Se on kuudenneksi korkeimpien elinkustannusten maa, ja lisäksi Israelin taloudelliset vaikeudet ajavat eläkeläiset hitaasti takaisin työmarkkinoille.
Näiden maiden huonojen sijoitusten lisäksi on kuitenkin myös maita, joissa työhön palaaminen eläkkeelle jäämisen jälkeen on tuskin ajateltavissa. Klikkaa galleriassa eteenpäin nähdäksesi, missä maissa jo eläkkeelle jääneet henkilöt palaavat vähiten todennäköisimmin takaisin työelämään.
Tšekissä eläkeläiset palaavat harvoin takaisin työelämään, koska eläkejärjestelmät ovat vahvat ja elinkustannukset suhteellisen alhaiset. Kulttuurinormit korostavat myös eläkkeelle jäämisen olevan rentoutumisen ja perheen kanssa elämisen aikaa, mikä vähentää kannustimia työnhakuun.
Kroatialaiset eläkeläiset eivät todennäköisesti palaa takaisin työelämään, koska ikääntyneille työntekijöille on tarjolla vain vähän työpaikkoja ja valtion eläke on runsas. Työmarkkinoille palaavien eläkeläisten määrä on kuitenkin kasvanut viime vuosina.
Maltan eläkeläiset pysyvät yleensä poissa työelämästä vankkojen eläkejärjestelmien, kuten Maltan eläkeohjelman (Malta Retirement Programme, MRP), ansiosta. Saaren pieni talous tarjoaa myös vain vähän iäkkäille työntekijöille räätälöityjä mahdollisuuksia.
Australiassa on yksi maailman parhaista kansallisista hyvinvointiohjelmista, minkä vuoksi eläkeläiset palaavat harvemmin töihin. Maan verokannustimet ja kulttuurinen odotus eläkkeelle jäämisestä nauttimisesta vaikuttavat osaltaan tähän suuntaukseen.
Väestön ikääntymisestä huolimatta eteläkorealaiset eläkeläiset jäävät usein työelämän ulkopuolelle, sillä eläkeläisille kohdennetut työmahdollisuudet ovat rajalliset ja he ovat riippuvaisia perheen tuesta. Kulttuuriset asenteet ikääntymistä kohtaan korostavat lepoa jatkuvan työnteon sijaan.
Bruneissa eläkeläiset hyötyvät valtion anteliaasta sosiaaliturvajärjestelmästä ja perheiden taloudellisesta tuesta, mikä vähentää tarvetta tehdä työtä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Kulttuurinen mieltymys vanhuuden lepäämiseen estää myös jo eläkkeelle jääneiden henkilöiden paluun takaisin työelämään.
Bahrainin kuningaskunnan vahvat eläkeohjelmat ja sosiaaliturvajärjestelmät takaavat, että eläkeläisillä ei ole juurikaan taloudellisia paineita palata työelämään. Maa on ottanut käyttöön monia säännöksiä julkisella ja yksityisellä sektorilla parantaakseen eläkkeelle jääneiden toimeentuloa.
Alankomaalaiset eläkeläiset palaavat harvoin työelämään, koska heillä on hyvin rahoitetut eläkkeet ja laajat sosiaaliturvaverkot. Joustavat eläkejärjestelmät ja keskimääräistä parempi terveydenhuolto tekevät työelämään paluusta tarpeettoman monille eläkeläisille.
Suomen kattava hyvinvointijärjestelmä ja runsaat eläkkeet mahdollistavat sen, että eläkeläiset voivat säilyttää elämänlaatunsa ilman työntekoa. Viime vuosina eläkeläisten työnhakijoiden määrä on kuitenkin kasvanut.
Ei ehkä ole yllättävää, että kärkipaikalla on skandinaavinen maa. Tanskan eläkeläiset palaavat vähiten todennäköisesti takaisin työelämään, mikä johtuu erittäin tukevasta hyvinvointivaltiosta, vankoista eläkejärjestelmistä ja tehokkaasta taloudesta, joka tukee suurta osaa ikääntyvästä väestöstä.
Lähteet: (Preply) (Euro Weekly News)
Maat, joissa eläkeläiset palaavat todennäköisimmin ja epätodennäköisimmin töihin
Eläkeläiset palaavat yhä useammin töihin
ELÄMÄNTAPA Työllisyys
Eläkkeelle jäämistä pidettiin aikoinaan lopullisena palkintona vuosikymmenien kovan työn jälkeen. Tämä näennäisen luonnollinen osa ihmiselämää on kuitenkin muuttumassa perusteellisesti. Eri puolilla maailmaa yhä useammat eläkeläiset päättävät palata työelämään, ja tämä suuntaus tunnetaan nimellä ”Great Unretirement”. Tämä eri tekijöistä johtuva liike muuttaa perinteistä käsitystä eläkkeelle jäämisestä levon ja vapaa-ajan aikana.
Äskettäin Preply-niminen yritys teki tutkimuksen maailman 45 rikkaimmasta valtiosta. Analysoimalla niiden hyvinvointi-, talous- ja väestötietoja Preply pystyi määrittämään, mitkä maat ovat vähiten ja mitkä eniten ystävällisiä eläkeläisille. Oletko utelias tietämään aiheesta tarkemmin? Klikkaa galleriassa eteenpäin ja katso mitkä maat pääsivät listan kärkeen (ja loppuun).