© Getty Images

Kuka Dag Hammarskjöld oli? -

Dag Hammarskjöld oli ruotsalainen taloustieteilijä ja diplomaatti, joka toimi YK:n toisena pääsihteerinä huhtikuusta 1953 syyskuuhun 1961.

© Getty Images

Ylimmän tason diplomaatti -

Hammarskjöld seurasi Trygve Lieä, joka ilmoitti 10. marraskuuta 1952 eroavansa tehtävästä. Lie oli YK:n ensimmäinen päällikkö.

© Getty Images

Ensimmäinen päivä työpaikalla -

Hammarskjöld valittiin virkaan 10. huhtikuuta 1953 yhteensä viideksi vuodeksi. Syyskuussa 1957 hänet valittiin uudelleen uudeksi kaudeksi, joka kestää viisi vuotta. Kuvassa Hammarskjöld on työpöytänsä ääressä ensimmäisenä työpäivänään.

© Getty Images

Neuvottelut kiinalaisten kanssa -

Ensimmäisen virkakautensa aikana vuonna 1955 Hammarskjöld vieraili Kiinassa keskustelemassa pääministeri Zhou Enlain kanssa muka neuvotellakseen 15 yhdysvaltalaisen lentäjän vapauttamisesta, jotka kiinalaiset olivat vanginneet Korean sodan aikana.

© Getty Images

Valtava menestys -

Kiina suostui myöntymään ja vapautti lentäjät. Se oli Hammarskjöldin ensimmäinen diplomaattinen menestys. Lehdistö juhlisti YK:n johtajaa hänen palattuaan New Yorkiin.

© Getty Images

Sovittelu Lähi-idässä -

Koko toimikautensa ajan pääsihteeri yritti usein parantaa Israelin ja arabivaltioiden välisiä suhteita. Hän toimi välittäjänä David Ben-Gurionin (kuvassa) ja Gamal Abdel Nasserin välillä Suezin kriisin aikana vuonna 1956.

© Getty Images

UNEFin perustaminen -

Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous perusti vuonna 1956 Yhdistyneiden Kansakuntien hätäjoukot (UNEF) kriisin rauhanomaisen lopettamisen varmistamiseksi. Hammarskjöldin ansioksi luetaan pitkälti UNEF:n kehittäminen rauhanturvajoukoksi.

© Getty Images

”Vuosisatamme suurin valtiomies” -

Presidenttiehdokas John F. Kennedy tapasi Hammarskjöldin joulukuussa 1960, jota hän ihaili vahvasti. Kennedy sanoi Hammarskjöldistä tämän kuoleman jälkeen: ”Ymmärrän nyt, että olen pieni mies häneen verrattuna. Hän oli vuosisatamme suurin valtiomies.”

© Getty Images

Kriisi Kongossa -

Belgian Kongosta tuli itsenäinen Kongon tasavalta (nykyinen Kongon demokraattinen tasavalta) kesäkuussa 1960. Hammarskjöld kutsui uuden pääministerin Patrice Lumumban (toinen vasemmalla) ja hänen kabinettinsa jäsenet New Yorkiin neuvotteluihin.

© Getty Images

Siviilitaistelujen tukahduttaminen -

Samaan aikaan Kongosta oli tullut sisällissotien ja laajalle levinneen väkivallan ruutitynnyri. Noin 20 000 YK:n rauhanturvaajan joukko saapui Élisabethvilleen (nykyinen Lubumbashi) palauttamaan järjestyksen 15. elokuuta 1960.

© Getty Images

Katangan kutsuminen -

Samassa kuussa Hammarskjöld vieraili Kongossa ja tapasi muun muassa Katangan separatistisen valtion presidentin Moïse Tshomben. Tällä irtautuneella maakunnalla olisi pian keskeinen rooli pääsihteerin kohtalossa.

© Getty Images

Kiistelyt Hruštšovin kanssa -

Hammarskjöldin kieltäytyminen asettamasta rauhanturvaajia pääministeri Lumumban perustuslaillisesti valitun hallituksen palvelukseen suututti Neuvostoliiton johtajan Nikita Hruštšovin. Yhdysvallat seisoi pääsihteerin päätöksen takana. Yhdysvaltojen virkamiehet pitivät Patrice Lumumbaa vaarallisena ja kommunismia kannattavana radikaalina.

© Getty Images

Lumumba teloitettiin -

Marraskuussa Mobutu Sese Sekolle uskolliset joukot vangitsivat Patrice Lumumban. Mobutu sai tukea Belgiasta ja Yhdysvalloista ja syrjäytti lopulta Lumumban. Tämän jälkeen hän määräsi tämän teloituksen 17. tammikuuta 1961.

© Getty Images

Kongon kriisi syvenee -

Lumumban pidätyksen aikana Hammarskjöld oli vedonnut Kongon presidenttiin Joseph Kasa-Vubuun ja pyytänyt, että pääministeriä kohdeltaisiin asianmukaisen oikeudenkäynnin aikana. Hammarskjöldin pyyntö kaikui kuitenkin kuuroille korville. Neuvostoliitto puolestaan vaati YK:ta pyrkimään Lumumban välittömään vapauttamiseen. Kreml vaati myös Hammarskjöldin välitöntä eroa, Mobutun ja Moïse Tshomben pidätyksiä ja YK:n rauhanturvajoukkojen vetäytymistä pois.

© Getty Images

Paineen alla -

Hammarskjöld oli ajettu nurkkaan. Vastauksena Neuvostoliiton kritiikkiin Kongo-operaatioitaan kohtaan hän sanoi, että jos YK-joukot vedetään pois Kongosta, ”pelkään, että kaikki romahtaa”.

© Getty Images

Neuvostoliiton veto-oikeus -

Lumumbaa puoltava päätöslauselma hylättiin 14. joulukuuta äänin 8-2. Myöhemmin Neuvostoliitto torjui veto-oikeudellaan länsimaiden päätöslauselman, joka olisi antanut Hammarskjöldille enemmän valtuuksia Kongon tilanteen hoitamiseen.

© Getty Images

YK kohtaa Katangan -

YK:n yksiköt Kongossa olivat nyt suorassa konfliktissa Moise Tshomben johtamien Katangan joukkojen kanssa. Tshombe taisteli itsenäisen Katangan puolesta. Tshombe oli lisäksi ilmoittanut, että YK-joukkojen väliintuloon vastattaisiin voimakeinoin.

© Public Domain

Kohtalokas päätös -

Dag Hammarskjöld lensi tähän tilanteeseen 13. syyskuuta 1961 ja saapui Léopoldvilleen johtamaan rauhanoperaatiota.

© Getty Images

Hammarskjöld murhataan -

Hammarskjöld ja 15 muuta matkustajaa nousivat Douglas DC-6 -matkustajakoneeseen 18. syyskuuta, jonka tehtävänä oli neuvotella tulitauosta sotaa käyvien osapuolten välillä. Kone ei kuitenkaan koskaan saapunut määränpäähänsä. Useita tunteja lennon jälkeen DC-6 syöksyi maahan Ndolan lähellä, Pohjois-Rhodesiassa (nykyisessä Sambiassa). Yhtä henkilöä lukuun ottamatta kaikki koneessa olleet kuolivat maahansyöksyssä. Kuudestoista matkustaja menehtyi vammoihinsa muutaman päivän kuluttua.

© Getty Images

Epäilyttävät olosuhteet -

Tragediaan johtaneita olosuhteita ei ole koskaan täysin selvitetty. Ensimmäisestä törmäyksestä selvinnyt matkustaja, kersantti Harold Julien, kertoi nähneensä sairaalasängystään käsin ”kipinöitä taivaalla” juuri ennen onnettomuutta. Julien muisti myös räjähdyksen. Julien kuoli ennen kuin hän pystyi kertomaan tilanteesta yksityiskohtaisemmin.

© Getty Images

Syytöspeli -

Kolme erillistä tutkimusta ei ole pystynyt tekemään lopullista johtopäätöstä siitä mitä kyseisenä kohtalokkaana yönä tapahtui. Vuonna 1962 Rhodesian osavaltiossa tehdyssä tutkimuksessa päädyttiin siihen, että syynä oli lentäjän virhe. YK:n myöhemmässä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään onnettomuuden syytä. Yhdysvaltojen entinen presidentti Harry S. Truman oli vakuuttunut siitä, että Hammarskjöld oli salamurhattu. Hammarskjöld ”oli juuri saamassa jotain aikaan, kun hänet tapettiin”, Truman kertoi toimittajille. ”Huomatkaa, että sanoin 'kun he tappoivat hänet'.”

© Getty Images

Ulkomaiden sekaantuminen -

KGB, CIA ja MI6 olivat kaikki aktiivisia Kongossa onnettomuuden aikaan. Niistä kaikilla oli omat etunsa YK:n ja Katangan konfliktin lopputuloksesta.

© Getty Images

Syytökset ja salaliittoteoriat -

Useat onnettomuuspaikalla olleet henkilöt väittivät, että DC-6 oli täynnä luoteja. Eräässä räikeämmässä kertomuksessa väitettiin, että Hammarskjöld olisi selvinnyt onnettomuudesta, mutta hänet olisi myöhemmin murhattu paikan päällä. Nämä väitteet hylättiin salaliittoteoreetikoiden villeinä kuvitelmina.

© Getty Images

YK suree johtajaansa -

Hammarskjöldin kuolema järkytti kansainvälistä diplomaattiyhteisöä ja koko maailmaa. Spekulaatioita ja huhuja alkoi kiertämään, kun onnettomuudelle ei löytynyt täydellistä selitystä.

© Getty Images

Postuumisti myönnetty palkinto -

Hammarskjöldin ponnistelut rauhan turvaamiseksi Kongossa sekä hänen tekemä laajempi työ erilaisten maailmanlaajuisten kriisien ratkaisemiseksi johtivat siihen, että hän sai ainoana henkilönä postuumisti Nobelin rauhanpalkinnon.

© Getty Images

Kuka murhasi Dag Hammarskjöld? -

Oli kulunut jo vuosikymmeniä, kun vuonna 2014 hiljattain luokitelluista asiakirjoista paljastui, että Yhdysvaltojen Kongon-suurlähettiläs lähetti Washingtoniin sähkeen, jossa hän ilmaisi epäilynsä siitä, että belgialainen palkkasotilaslentäjä, joka tunnettiin vain nimellä Beukels, olisi voinut ampua koneen alas vahingossa.

© Getty Images

NCA:n rooli -

Mielenkiintoista on, että Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston hallussa uskotaan olevan radionauhoitteita, jotka voisivat auttaa vahvistamaan Beukelsin väitteet siitä, että hän todellakin tähtäsi DC-6:een vahingossa. NCA:n radiokuuntelua ei ole koskaan julkistettu.

© Getty Images

Operaatio Celeste -

Vuonna 2016 Etelä-Afrikan totuus- ja sovintokomissio julkaisi vuonna 1998 laaditut tiedusteluasiakirjat, joiden mukaan koneeseen oli sijoitettu pommi. Asiakirjoissa kerrottiin yksityiskohtaisesti väitetystä salaliitosta, jota kutsuttiin operaatio Celesteksi. Operaation tarkoituksena oli murhata Hammarskjöld. CIA osoitti syylliseksi Moskovan ja torjui samalla väitteet siitä, että se olisi ollut Hammarskjöldin kuoleman takana, ”absurdeina ja perusteettomina”.

© Getty Images

Todennäköinen syy -

Seuraavana vuonna YK:n toimeksiannosta laaditussa raportissa todettiin, että ”vaikuttaa uskottavalta”, että ulkoinen hyökkäys tai uhka saattoi johtaa kuolemaan johtaneeseen lento-onnettomuuteen, jossa kuoli YK:n entinen pääsihteeri Dag Hammarskjöld.

© Getty Images

Muistona -

”Silminnäkijät ovat antaneet huomattavan määrän todisteita siitä, että he havaitsivat ilmassa useamman kuin yhden lentokoneen. Niistä toinen saattoi olla suihkukone, että [DC-6] oli tulessa ennen maahansyöksyä ja/tai toinen lentokone ampui sitä tai muutoin otti aktiivisesti siihen yhteyttä”, raportissa todetaan. Kuvassa YK:n nykyinen pääsihteeri António Guterres laskee seppeleen Dag Hammarskjöldin haudalle Ruotsin Uppsalassa.

Lähteet: (Dag Hammarskjöld Foundation) (The Guardian) (Foreign Policy) (The Yale Review) (Britannica) (United Nations)

© Getty Images